Nykyisessä työelämässä on osattava hyväksyä myös työttömyys.

Tästä puhe -sarja

Teksti: Mikko Puttonen

Nykyisessä työelämässä on osattava hyväksyä myös työttömyys.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2012

Jotkut voivat pitää siivouksesta. Minä en, en siivoa kotonakaan.

Näin sanoi maaliskuussa lähetetyssä Silminnäkijä-ohjelmassa työtön nuori mies, joka ei suostunut ottamaan työtä, josta ei pitänyt. Taiteilijan koulutuksen saanut mies ei kavahtanut karenssiakaan; hän voisi silloin elää toimeentulotuella. Köyhänä taiteilu oli kivaa ja voitti työvoimatoimiston tarjoamat "pakkotyöt".

Aika itsevarmaa tunnustaa moinen julkisesti. Paskaduunikeskustelu heräsi oitis, ja netissä kirjoittelijat purkivat kiukkuaan työttömistä, joille kelpaa veronmaksajien raha muttei rehellinen työ.

Nirsoilusta ei ole lukuja

Ehkä taiteilijalle sopivat elämäntapakokeilut, mutta valitsevatko muutkin nuoret mieluummin työttömyyden ja toimeentulotuen kuin epäkiinnostavan työn? Selviä lukuja ei ole.

Jotain osviittaa antavat työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, joissa pidetään kirjaa siitä, miksi työttömyysjakso on päättynyt. Tavalliset syyt ovat työn saanti ja opiskelujen tai työvoimakoulutuksen alkaminen. Tarjotusta työstä kieltäytymistä ei ole erikseen luokiteltu, vaan se kuuluu "muihin syihin".

Nämä syyt ovat tosiaan runsastuneet alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä. Kun niitä vuonna 2006 kirjattiin 7 500, oli määrä viime vuonna jo 10 300. Luokka on siis paisunut 37 prosenttia.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että kieltäytyneiden määrä olisi kasvanut. Jotkin toiset seikat saattavat selittää kasvun.

Katko pätkätyössä ei hävetä

Nuorten suhtautuminen työttömyyteen on aiempaa suopeampaa. Tilanne ei hävetä niin paljon kuin vanhempia sukupolvia. Vuoden 2007 nuorisobarometrissä peräti 22 prosenttia hyväksyi väitteen, ettei työttömänä olo ole pahasta, jos toimeentulo on turvattu. Asenteessa on nähty merkkejä työmoraalin löystymisestä.

Työttömyyden hyväksyntä ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret haluaisivat mieluummin ottaa iisisti työttömyyskorvauksella kuin mennä töihin. Asenne voi olla järkevää sopeutumista silpputyön ja epävarmojen työsuhteiden maailmaan. Jollei työttömyyttä hyväksy, vaarantuu nykymenossa mielenterveys.

– Olisi tolkutonta hävetä jotain sellaista, mikä tapahtuu hyvin monille, huomauttaa nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa.

Tulkinnan puolesta puhuu se, että nuoret pitävät työtä kunniassa. Nuorten työssäkäyvien parissa työn arvostus on kasvanut kaikkein eniten 20 viime vuoden kuluessa, osoittavat Tilastokeskuksen työolotutkimukset.

Työssä pitää myös viihtyä

Työolotutkimuksissa kysytään vain palkansaajien mieltä, mutta nuorisobarometreissä kuuluu myös opiskelijanuorten ääni. Nekin kertovat, ettei nuorten työmoraalista tarvitse kantaa huolta: he rankkaavat työelämän hyvin korkealle barometristä toiseen.

Nuoret kuitenkin asettavat työlle uusia odotuksia.

– Työ ei ole samanlainen itseisarvo kuin suurille ikäluokille. Työssä halutaan oppia ja viihtyä, ja siitä halutaan saada rahaa, kertoo tilastotutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusseurasta.

– Voi olla ihan hyvä, että nuori polvi ajattelee työssä viihtymistä. Se voi olla itsensä toteuttava ennuste. Nuorethan ne tulevaisuuden työelämän tekevät, Myllyniemi sanoo.

Joskus parempi kieltäytyä

Voiko nuori olla liian valikoiva työnsä suhteen? Vanhan säännön mukaan ansioluettelossa näyttää paremmalta mikä tahansa työ kuin ei työtä lainkaan.

Opiskelijaa työ kuin työ viekin eteenpäin. Työkokemuksen an­siosta suomalaiset korkeakoulutetut nuoret saavat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen nopeasti koulutustaan vastaavaa työtä, kirjoittavat Osmo Kivinen ja Jouni Nurmi tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Nirsoilematon koulutettu nuori voi kuitenkin joutua kiperään tilanteeseen. Uran alussa niin työttömyys kuin koulutusta vastaamaton työ on riski. Se heikentää mahdollisuuksia hankkia tutkinnon mukaista työtä tulevaisuudessa, paljastaa korkeakoulutettujen työuraa selvittänyt Kunhan kuluu viisi vuotta -julkaisu.

– Nuorten koulutustaso on jatkuvasti noussut valtiovallan vahvassa ohjauksessa. On täysin ymmärrettävää, ettei filosofian maisteri tai medianomi halua siivoojaksi, Lähteenmaa sanoo.

– Pääkirjoituksissa itketään, ettei meillä kohta ole vanhusten vaipanvaihtajia. Pitäisi ehkä enemmän kouluttaa perushoitajia kuin filosofian maistereita. Kimurantiksi asian tekee se, ettei ihmisiä voi pakottaa kouluttautumaan perushoitajiksi.

Mistä on kyse?Töiden nimittely paskaduuneiksi on saanut epäilemään nuorten työhalua.

Nuorille entistä tärkeämpää"Ansiotyö on erittäin tärkeä elämänalue"

Samaa mieltäTyössäkäyvistä keskimäärin

1990 55 %

2008 55%

Työssäkäyvistä 15–24-vuotiaista

1990 46 %

2008 56 %

Lähde: Tilastokeskuksen työolotutkimukset 1990 ja 2008 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.