Usko pois: nykyään naiset päihittävät miehet kaikilla johtamisen osa-alueilla. Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.


Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Naisten osuus johtajista on edelleen vaatimaton ja naisjohtajat itse korostavat "osaamisen, ei sukupuolen ratkaisevan", mutta tutkimukset puhuvat selvää kieltä. Naisjohtajissa on menestyksen avain - jopa taloudellisen menestyksen. Ainakin viime syksynä julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan analyysi 14 000 suomalaisen yrityksen kannattavuudesta kertoo, että naisjohtajuuden ja taloudellisen menestyksen välillä on jokin yhteys.

Pääoman ja investointien tuottoasteella ja liikevoittoprosentilla mitaten naisten johtamat yritykset ovat näet kannattavampia kuin miesten luotsaamat.


Jämäkkyydessäkin jo ykkösiä

- Erot naisten ja miesten johtajanominaisuuksissa ovat huomattavia, sanoo Johtamistaidon Opiston JTO:n tutkimusjohtaja, dosentti Pauli Juuti. Hän viittaa arviointeihin, joita opisto on tehnyt kursseillaan käyneistä esimiehistä jo 20 vuoden ajan. Viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2005, jolloin tutkittiin yli 1 200 päällikön taitoja.




naisten johdolla 14 %,
miesten johdolla 12,2 %
.
Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Eva 2007.




Anna-Maija Lämsä

Vahvuus nousee välittämisestä

Naisten menestystä johtajina selitetään yleensä sillä, että johtoasemaan päässeet naiset ovat käyneet läpi kovemman seulan kuin mieskollegansa. Se on totta, mutta tutkijat sanovat naisten kantavan hyvän johtajan ominaisuuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Menestyksen eväitä ovat esimerkiksi feminiiniset arvot.

- Feminiinisyyteen liittyy niin sanottu välittämisen etiikka, joka korostaa ihmissuhteita. Feminiininen johtaja hahmottaa asioita niiden kautta ja toimii niiden mukaan. Maskuliinisuuteen taas liittyy oikeudenmukaisuuden etiikka, joka näkee yksilön autonomisena, irrallisena toimijana ja kaikki muut kilpailijoina, Lämsä selittää.


Miehet painottavat omistajan etua

Feminiininen ja maskuliininen tapa toimia eivät aina noudata biologista sukupuolta, mutta Anna-Maija Lämsän mukaan maskuliinisuus liittyy vahvasti miehiin ja feminiinisyys naisiin. Sukupuolten erilaiset arvot tulivat selvästi esiin tutkimuksessa, josta Lämsä kollegoineen pian raportoi Journal of Business Ethics -julkaisussa.



miehiä 92,4 %,
naisia 7,6 %.






Tapiola Pankki toi tammikuussa tarjolle Top Women -indeksiobligaation, jonka osakekoriin kuuluvissa yrityksissä toimii naisia keskeisissä tehtävissä. Suomesta on mukana Neste Oil.

Erot korostuvat muutoksissa

Naisten ja miesten erilaiset arvopohjat heijastuvat suoraan heidän johtamistyyleihinsä. Pauli Juuti puhuu miesten managementista ja naisten leadershipista. Ensin mainittuun kuuluvat suorittaminen, pakko ja käskyttäminen, jälkimmäiseen suhteen luominen, yhdessä kasvaminen ja motivointi.

Anna-Maija Lämsä puhuu samoista asioista verratessaan transaktionaalista ja transformationaalista johtamista. Edellistä, usein miesten omaksumaa tyyliä leimaavat palkkiot ja rangaistukset, jälkimmäistä innoittaminen ja motivointi.

Johtamistyylien erot korostuvat muutostilanteissa, joissa on pelissä paljon tunteita.

Transaktionaaliset johtajat työntävät muutosta edellään ja yrittävät saada alaisensa muuttumaan pakolla. Transformationaaliset johtajat antavat ihmisten itsensä löytää toimintatapoja. He ohjaavat ja suuntaavat muutosta keskustellen ja esimerkkiä näyttämällä.

Näille keskustelijoille lienee kysyntää nyt, kun koko työelämä tuntuu olevan jatkuvassa käymistilassa? - Organisaatioissa, joissa korostetaan innovatiivisuutta, luovuutta, tietotyötä ja palvelua, naisille ominaiselle johtamistyylille on tilausta, Anna-Maija Lämsä sanoo.


Arvomaailmat lähentymässä

Vaikka naisten johtajanominaisuuksien lista on komeaa luettavaa, miehilläkin on toivoa.

Johtamistaidon Opiston tutkimusten mukaan miesten johtajanominaisuudet kehittyvät myönteiseen suuntaan. He ovat omaksumassa feminiinisiä arvoja. Pauli Juuti puhuu nuoren polven miesjohtajista arvostavasti androgyyneinä ja mainitsee "kovanpehmeiden arvojen edustajaksi" esimerkiksi Marimekon Mika Ihamuotilan.

- Muutosta on tapahtumassa puheissa ja ehkä vähän teoissakin, Anna-Maija Lämsäkin sanoo. Hän on huomannut, että nykyään esimerkiksi perhe on läsnä myös miesjohtajien haastatteluissa.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla