Usko pois: nykyään naiset päihittävät miehet kaikilla johtamisen osa-alueilla. Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.


Näin eteviä heistä tekee inhimillinen arvomaailma.




Naisten osuus johtajista on edelleen vaatimaton ja naisjohtajat itse korostavat "osaamisen, ei sukupuolen ratkaisevan", mutta tutkimukset puhuvat selvää kieltä. Naisjohtajissa on menestyksen avain - jopa taloudellisen menestyksen. Ainakin viime syksynä julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan analyysi 14 000 suomalaisen yrityksen kannattavuudesta kertoo, että naisjohtajuuden ja taloudellisen menestyksen välillä on jokin yhteys.

Pääoman ja investointien tuottoasteella ja liikevoittoprosentilla mitaten naisten johtamat yritykset ovat näet kannattavampia kuin miesten luotsaamat.


Jämäkkyydessäkin jo ykkösiä

- Erot naisten ja miesten johtajanominaisuuksissa ovat huomattavia, sanoo Johtamistaidon Opiston JTO:n tutkimusjohtaja, dosentti Pauli Juuti. Hän viittaa arviointeihin, joita opisto on tehnyt kursseillaan käyneistä esimiehistä jo 20 vuoden ajan. Viimeisimmät tulokset ovat vuodelta 2005, jolloin tutkittiin yli 1 200 päällikön taitoja.




naisten johdolla 14 %,
miesten johdolla 12,2 %
.
Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Eva 2007.




Anna-Maija Lämsä

Vahvuus nousee välittämisestä

Naisten menestystä johtajina selitetään yleensä sillä, että johtoasemaan päässeet naiset ovat käyneet läpi kovemman seulan kuin mieskollegansa. Se on totta, mutta tutkijat sanovat naisten kantavan hyvän johtajan ominaisuuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Menestyksen eväitä ovat esimerkiksi feminiiniset arvot.

- Feminiinisyyteen liittyy niin sanottu välittämisen etiikka, joka korostaa ihmissuhteita. Feminiininen johtaja hahmottaa asioita niiden kautta ja toimii niiden mukaan. Maskuliinisuuteen taas liittyy oikeudenmukaisuuden etiikka, joka näkee yksilön autonomisena, irrallisena toimijana ja kaikki muut kilpailijoina, Lämsä selittää.


Miehet painottavat omistajan etua

Feminiininen ja maskuliininen tapa toimia eivät aina noudata biologista sukupuolta, mutta Anna-Maija Lämsän mukaan maskuliinisuus liittyy vahvasti miehiin ja feminiinisyys naisiin. Sukupuolten erilaiset arvot tulivat selvästi esiin tutkimuksessa, josta Lämsä kollegoineen pian raportoi Journal of Business Ethics -julkaisussa.



miehiä 92,4 %,
naisia 7,6 %.






Tapiola Pankki toi tammikuussa tarjolle Top Women -indeksiobligaation, jonka osakekoriin kuuluvissa yrityksissä toimii naisia keskeisissä tehtävissä. Suomesta on mukana Neste Oil.

Erot korostuvat muutoksissa

Naisten ja miesten erilaiset arvopohjat heijastuvat suoraan heidän johtamistyyleihinsä. Pauli Juuti puhuu miesten managementista ja naisten leadershipista. Ensin mainittuun kuuluvat suorittaminen, pakko ja käskyttäminen, jälkimmäiseen suhteen luominen, yhdessä kasvaminen ja motivointi.

Anna-Maija Lämsä puhuu samoista asioista verratessaan transaktionaalista ja transformationaalista johtamista. Edellistä, usein miesten omaksumaa tyyliä leimaavat palkkiot ja rangaistukset, jälkimmäistä innoittaminen ja motivointi.

Johtamistyylien erot korostuvat muutostilanteissa, joissa on pelissä paljon tunteita.

Transaktionaaliset johtajat työntävät muutosta edellään ja yrittävät saada alaisensa muuttumaan pakolla. Transformationaaliset johtajat antavat ihmisten itsensä löytää toimintatapoja. He ohjaavat ja suuntaavat muutosta keskustellen ja esimerkkiä näyttämällä.

Näille keskustelijoille lienee kysyntää nyt, kun koko työelämä tuntuu olevan jatkuvassa käymistilassa? - Organisaatioissa, joissa korostetaan innovatiivisuutta, luovuutta, tietotyötä ja palvelua, naisille ominaiselle johtamistyylille on tilausta, Anna-Maija Lämsä sanoo.


Arvomaailmat lähentymässä

Vaikka naisten johtajanominaisuuksien lista on komeaa luettavaa, miehilläkin on toivoa.

Johtamistaidon Opiston tutkimusten mukaan miesten johtajanominaisuudet kehittyvät myönteiseen suuntaan. He ovat omaksumassa feminiinisiä arvoja. Pauli Juuti puhuu nuoren polven miesjohtajista arvostavasti androgyyneinä ja mainitsee "kovanpehmeiden arvojen edustajaksi" esimerkiksi Marimekon Mika Ihamuotilan.

- Muutosta on tapahtumassa puheissa ja ehkä vähän teoissakin, Anna-Maija Lämsäkin sanoo. Hän on huomannut, että nykyään esimerkiksi perhe on läsnä myös miesjohtajien haastatteluissa.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.