Ikävää tunnetta ei kannata torjua. Torjutko hankalan tunteen? Ydintunne kannattaa ottaa vastaan, koska sen torjunnasta syntyvät johdannaistunteet vasta kinkkisiä ovatkin.




Moni haluaa päästä niin nopeasti eroon vihasta, pelosta, syyllisyydestä ja häpeästä, ettei huomaa kuunnella niiden tärkeää viestiä.

Psykologiassa puhutaan ydin- ja johdannaistunteista. Esimerkiksi häpeä voi olla ydintunne, mutta jos alan hävetä häpeämistäni, häpeämisen häpeämisestä tulee johdannaistunne. Jos en ota ydintunteen antamaa viestiä vastaan vaan alan suojautua, johdannaistunteista kasautuu ydintunteen ympärille sellainen spagetti, että lopulta on mahdotonta sanoa, miltä tuntuu vai tuntuuko miltään.

Otetaanpa esimerkki.

Saunalta palaillut Unto kiljaisi kovaa ja korkealta, koska säikähti hämärällä polulla näkemäänsä ja käärmeeksi luulemaansa köydenpätkää. Kanssakulkijoita nauratti makeasti, ja Untoa alkoi hävettää. Myöhemmin iski itseinho ja sisäinen vaino: "Olen varsinainen vellihousu, kun säikyn pelkkää köyttä." Vaikka säikähdys oli jo ohi, häpeä ja itseinho jäivät mieleen jäytämään.

Päästäkseen takaisin tyyneyden tilaan Unto tempaisi puoli pulloa kossua. Kossut kulautettuaan Unto tunsi syyllisyyttä, sillä hän oli aamulla luvannut vaimolle olla koko viikonlopun selvin päin. Koska vaimon nalkutus ahdisti, Unto nappasi kossupullosta loputkin.

Jos Unto olisi voinut hyväksyä sen, että raavas mies saattaa säikähtää pienestä, säikähdys olisi mennyt ohi huomaamatta. Ryhtyessään vastustamaan tunnetta Unto ajautui tunteiden juoksuhiekkaan. Mitä tarmokkaammin yrittää rimpuilla ylös, sitä syvemmälle vajoaa. Hiekkaan tai suonsilmään joutuneen kannattaa mieluumminkin kellua ja sitten hitaasti kieriä ulos.

Myös puutarha voi olla hyödyllinen rinnastus. Mukavat tunteet ovat kuin koriste- tai hyötykasveja, ikävät tunteet rikkaruohoja, ohdakkeita ja polttavia nokkosia. Niinpä niitä yritetään ankarasti myrkyttää, mutta myrkytyksestä tai tallaamisesta ne vain riehaantuvat. Paras tapa selviytyä ikävistä tunteista on ottaa niistä kunnon ote, nostaa ne pois juurineen ja jättää aurinkoon kuivumaan.


Hyväksymällä jopa kivun yli

Pahassa jamassa voi auttaa uusi kognitiivisen psykoterapian haara, masennuksen, ahdistuksen tai muun henkisen tuskan hoitoon sopiva hyväksymis- ja omistautumisterapia (Acceptance & Commitment Therapy). Nevadan yliopiston psykologian professorin Steven Hayesin ja yhteistyökumppanien kehittämällä hoidolla on tutkimusten mukaan saatu hyviä tuloksia.

Otan tässä esimerkiksi kroonisen kivun, koska itselläni on siitä polion myöhäisoireiden takia vuosikymmenten kokemus.

Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta on apua, kun kipu ei yrityksistä huolimatta häviä. Kroonisella kivulla on pirullinen taipumus kerätä kylkeensä turhaa kärsimystä. Kipeä voi esimerkiksi päätellä olevansa läheisilleen hyödytön taakka ja huonoa seuraa, mikä johtaa helposti eristäytymiseen. Hän voi myös uskoa saaneensa kivun palkaksi synneistään. Niinpä hän häpeää kipuaan, koska ei kykene "tekemään parannusta", vaikka pakottaa itsensä joka päivä ajattelemaan positiivisesti. Nämä itseä ja maailmaa koskevat haitalliset uskomukset pyritään terapiassa purkamaan ja vaihtamaan toimivampiin.

Niin paradoksaaliselta kuin kuulostaakin, paljaan ja puhtaan kipuaistimuksen hyväksyminen sellaisenaan on tuskattomin tapa olla kipeä. Silloin väistämättömän kivun ympärille ei pääse pakkautumaan "likaista kipua". Kun turha köydenveto kipuhirviötä vastaan loppuu, huomion voi kääntää mielekkään elämän rakentamiseen.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Aiheesta lisää:

Tony Dunderfelt, Irti tunnekoukuista (Dialogia 2004)
Steven C. Hayes & Spencer Smith, Get out of your mind and into your life. The new acceptance and commitment therapy (New Harbinger Publications 2005)
Jon Kabat-Zinn, Täyttä elämää. Kehon ja mielen yhteistyö stressin, kivun ja sairauksien hoidossa (Basam books 2007)

www.contextualpsychology.org


Ymmärrä kielteisiä tunteita


Syyllisyys viestii oman rajan ylityksestä

Minuuden voi kuvitella tontiksi, jota ympäröi sähköaita. Aidan sisäpuoliset teot eivät herätä ikäviä tunteita, mutta ulosmeno tuottaa syyllisyyttä.

Esimerkiksi jos katsot olevasi uskollista sorttia, puolison "pettäminen" unessa voi aiheuttaa ankaraa syyllisyyttä, vaikkei todellisuudessa ole tapahtunut mitään. Toisaalta jos katsot olevasi villi ja vapaa, puolisolta salattu seksisuhde ei pistele omaatuntoa.

Syyllisyyden sähköaita muovautuu lapsuudenkodissa tai koulussa. Tiukka kasvatus kutistaa liikkumatilaa. Jos rahan "tuhlaaminen" kohtuulliseen itsensä hemmotteluun aiheuttaa syyllisyyttä, kannattaa tutkailla arvojaan. Ehkä on aika siirtää sähköaidan tolppaa etäämmäs.

Aluksi omantunnon sähköaita jakaa ilkeitä iskuja, mutta jaksat ottaa ne vastaan, kun tiedät niiden merkitsevän etenemistä parempaan suuntaan.


Häpeä riippuu yhteisösi normeista

Taapero ei osaa hävetä mitään, mutta sitä mukaa kuin tietoisuus sopivaisuussäännöistä kasvaa, häpeänaiheet lisääntyvät.

Häpeä tuo tietoa viiteryhmäsi normeista. Kovien poikien porukassa roisien vitsien kertomista ei kainostella, mutta itkuun purskahtaminen nyyhkyleffan vuoksi saa helvetin enkelin häpeämään silmät päästään.

Mieti, haluatko kuulua laumaan, jossa myötätunnon osoittamista hävetään.


Viha varoittaa arvon loukkaamisesta

Vihan leimahdus varoittaa, että joku toinen on rikkonut sinulle tärkeitä arvoja tai on tunkeutumassa kutsumatta tontillesi. Tabut ja pyhät arvot ovat niin itsestään selviä, että niiden olemassaolon tunnistaa vasta vihan syttyessä.

Viha on kuin auton öljyvalo. Jos se syttyy, varoituksesta kannattaa ottaa vaari.


Pelko syntyy tärkeän epävarmuudesta

Pelko viestii pelon kohteen elintärkeydestä. Saatat niin voimakkaasti pelätä saavasi pakit mielitietyltä, opinahjosta tai työpaikasta, ettet halua edes yrittää lähestymistä. Näin tulet veikanneeksi kuollutta hevosta, vaikka tiedät, että vain elävää veikkaamalla voi voittaa.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.