Möykkä hiljenee sitä mukaa, kun sähkö yleistyy veneiden ja vesiskootterien voimanlähteenä. Hiilidioksidipäästötkin vältetään, kun sähkö tulee aurinkokennoista tai vetypolttokennoista, joiden vety tuotetaan tuulivoimalla.


vesiskootterien voimanlähteenä. Hiilidioksidipäästötkin vältetään,
kun sähkö tulee aurinkokennoista tai vetypolttokennoista,
joiden vety tuotetaan tuulivoimalla.




Amsterdamissa alkaa vielä tänä vuonna liikennöidä vene, joka saa energiansa vetypolttokennoista (ks. Vetytulevaisuutta tehdään jo, Tiede 2/2004, s. 50-54). Sähköalus seilaa keskusrautatieaseman ja Shellin tuotekehityskeskuksen väliä, ja sen kyytiin mahtuu sata henkilöä.

Vesibussin polttokennojen tarvitsema vety erotetaan vedestä sähköllä, joka tuotetaan Pohjanmeren tuulivoimaloissa. Hiilidioksidipäästöjä ei siis synny lainkaan.

Tähän mennessä polttokennotekniikka on kiinnostanut vasta pioneerikäyttäjiä, mutta tuotantosarjojen kasvaessa, hintojen laskiessa ja tiedon levitessä perusveneilijätkin intoutuvat. - Vetyveneitä alkaa näkyä Suomenkin vesillä jo ensi vuonna, uskoo järvenpääläisen Hydrocellin toimitusjohtaja Tomi Anttila.

Hydrocell valmistaa polttokennoja, jotka voi liittää perämoottoriin joko suoraan tai tavallisen akun kautta.

Tyhjentyneitä vetysäiliöitä täyttävät liikkeet, jotka myyvät hitsaus- ja muita teollisuuskaasuja.

Vedyn käyttö voimanlähteenä helpottuu olennaisesti, mikäli yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston tutkijoiden uusi idea saadaan tuotteistetuksi. He ovat keksineet, miten vetyä saadaan kaatamalla vettä alumiinista ja galliumista tehtyjen pellettien päälle. Näin vetyä ei tarvitsisi säilöä, vaan sitä voitaisiin valmistaa moottorin tarpeeseen paikan päällä.


Sähköveneitä jo satoja

Vaikka polttokennot ovatkin veneissä vielä harvinaisia, sähkö pyörittää yhä useampaa potkuria.

Pikkupaatteihin sähkömoottoreita on ollut saatavana jo vuosia, ja viime aikoina markkinoille on ilmestynyt myös niihin sopivia aurinkokennoja.

Esimerkiksi pikkufiskarin Albica 500 EL Solar -mallin aurinkokennojen teho on valmistajan mukaan 50 wattia.

Pääosa tarvittavasta sähköstä ladataan verkosta, mutta kennot antavat apuvoimaa. Fiskarin nopeus on samaa luokkaa kuin muillakin sähköaluksilla eli noin yhdeksän kilometriä tunnissa. Toinen valmistaja, Terhi, tarjoaa puolestaan Saiman Sunwindia, jossa on 40 watin aurinkokenno.

Yritykset arvioivat, että sähköveneitä on käytössä maassamme tätä nykyä jo muutamia satoja.


Akut turvana pilvisäällä

Suomen tunnetuin sähköveneilijä, keksijä Jorma Ponkala, on liikkunut laineilla sähköisesti yli 40 vuotta. Alussa hänkin latasi veneensä akut vain verkosta, mutta omavaraisuus parani sitä mukaa, kun aurinkokennot kehittyivät.

Nyt Ponkala seikkailee yhdeksättä kesää Itämerellä itse rakentamallaan aurinkosähkövene Atonilla. Aton on kahden hengen retkivene, jonka aurinkokennot tuottavat noin 700 wattia tehoa.

Atonin matkanopeus on noin neljä solmua eli 7 kilometriä tunnissa, ja taivalta taittuu 50-100 kilometriä päivässä. Akut takaavat energian moottorille myös pilvisellä säällä.


Joutsenkin suvaitsee

Paraikaa Ponkala rakentaa uutta venettä nimeltä Shalom, jossa voi asua ympäri vuoden. Tilaa on 4-6 hengelle ja nopeutta viitisen solmua eli vajaat kymmenen kilometriä tunnissa. Aluksen akusto riittää myös ruoanlaittoon ja saunan lämmitykseen. Mitään polttoaineita veneessä ei tarvita.

Nimi "Shalom" tulee heprean kielestä. Ponkalan mukaan sanaa on mahdotonta kääntää tarkasti. Summittainen suomennos olisi: "aivan kaikki hyvin". Nimi kuvastaa sähköveneilyn filosofiaa: hiljaisuus ja hitaus ovat pikemmin hyveitä kuin rajoituksia.

- Maalla sijaitseva kesämökki ei liiku yhtään minnekään, ja silti monet viihtyvät mökeillään, Ponkala muistuttaa.




Näin mölytään nyt


Melutaso polttomoottoriveneen ajaessa ohi maksiminopeudella 50 metrin etäisyydellä:

- Moottorivene, kaksitahtimoottori 63 dB
- Moottorivene, nelitahtimoottori   64 dB
- Matkavene (iso, asuttava vene) 42 dB
- Vesiskootteri 70 dB



Vertaa: Huvivenedirektiivin meluraja 78 dB 75 metrin etäisyydellä


Lähde: Ympäristöministeriön julkaisu Veneiden melu ja aallokon muodostus





Hybridi lisää varmuutta

Vapaa-ajan veneilyyn pelkkä sähkö riittää mainiosti, mutta ammattimaisessa vesiliikenteessä tarvitaan usein vielä dieselmoottori varmistamaan energian saatavuus.

Tehdään siis hybridivene!

Yksi hybriditekniikan pioneereista, australialainen Solar Sailor, käyttää kolmea energialajia: auringon, tuulen ja dieselmoottorin voimaa. Ratkaisun kehitti alun perin lääkäri ja harrastajapurjehtija Robert Dane.

Idean yhdistää aurinkokenno ja purje Dane sai kirjasta, joka väitti, että lentävät hyönteiset hyödyntävät siipiään myös aurinkoenergian keräiminä. Biologit kiistelevät yhä hyönteisten energiataloudesta, mutta veneessä yhdistelmä osoittautui toimivaksi.


Vauhtiveikotkin innostuvat

Solar Sailor -hybridikatamaraani valmistui Sydneyn olympialaisiin vuonna 2000. Sadan hengen laivassa on siipimäiset purjeet, jotka on päällystetty joustavilla aurinkokennoilla.




Hiljaisia vesiskoottereita


Isoja veneitä äänekkäämmin päriseville vesiskoottereille löytyy jo hiljaisia vaihtoehtoja, jos on valmis tinkimään sadan kilometrin tuntivauhdista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Nautical Ventures South myy sähkökäyttöistä vesiskootteria, joka liitää laineilla 16 kilometrin tuntinopeudella.







 


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti