Möykkä hiljenee sitä mukaa, kun sähkö yleistyy veneiden ja vesiskootterien voimanlähteenä. Hiilidioksidipäästötkin vältetään, kun sähkö tulee aurinkokennoista tai vetypolttokennoista, joiden vety tuotetaan tuulivoimalla.


vesiskootterien voimanlähteenä. Hiilidioksidipäästötkin vältetään,
kun sähkö tulee aurinkokennoista tai vetypolttokennoista,
joiden vety tuotetaan tuulivoimalla.




Amsterdamissa alkaa vielä tänä vuonna liikennöidä vene, joka saa energiansa vetypolttokennoista (ks. Vetytulevaisuutta tehdään jo, Tiede 2/2004, s. 50-54). Sähköalus seilaa keskusrautatieaseman ja Shellin tuotekehityskeskuksen väliä, ja sen kyytiin mahtuu sata henkilöä.

Vesibussin polttokennojen tarvitsema vety erotetaan vedestä sähköllä, joka tuotetaan Pohjanmeren tuulivoimaloissa. Hiilidioksidipäästöjä ei siis synny lainkaan.

Tähän mennessä polttokennotekniikka on kiinnostanut vasta pioneerikäyttäjiä, mutta tuotantosarjojen kasvaessa, hintojen laskiessa ja tiedon levitessä perusveneilijätkin intoutuvat. - Vetyveneitä alkaa näkyä Suomenkin vesillä jo ensi vuonna, uskoo järvenpääläisen Hydrocellin toimitusjohtaja Tomi Anttila.

Hydrocell valmistaa polttokennoja, jotka voi liittää perämoottoriin joko suoraan tai tavallisen akun kautta.

Tyhjentyneitä vetysäiliöitä täyttävät liikkeet, jotka myyvät hitsaus- ja muita teollisuuskaasuja.

Vedyn käyttö voimanlähteenä helpottuu olennaisesti, mikäli yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston tutkijoiden uusi idea saadaan tuotteistetuksi. He ovat keksineet, miten vetyä saadaan kaatamalla vettä alumiinista ja galliumista tehtyjen pellettien päälle. Näin vetyä ei tarvitsisi säilöä, vaan sitä voitaisiin valmistaa moottorin tarpeeseen paikan päällä.


Sähköveneitä jo satoja

Vaikka polttokennot ovatkin veneissä vielä harvinaisia, sähkö pyörittää yhä useampaa potkuria.

Pikkupaatteihin sähkömoottoreita on ollut saatavana jo vuosia, ja viime aikoina markkinoille on ilmestynyt myös niihin sopivia aurinkokennoja.

Esimerkiksi pikkufiskarin Albica 500 EL Solar -mallin aurinkokennojen teho on valmistajan mukaan 50 wattia.

Pääosa tarvittavasta sähköstä ladataan verkosta, mutta kennot antavat apuvoimaa. Fiskarin nopeus on samaa luokkaa kuin muillakin sähköaluksilla eli noin yhdeksän kilometriä tunnissa. Toinen valmistaja, Terhi, tarjoaa puolestaan Saiman Sunwindia, jossa on 40 watin aurinkokenno.

Yritykset arvioivat, että sähköveneitä on käytössä maassamme tätä nykyä jo muutamia satoja.


Akut turvana pilvisäällä

Suomen tunnetuin sähköveneilijä, keksijä Jorma Ponkala, on liikkunut laineilla sähköisesti yli 40 vuotta. Alussa hänkin latasi veneensä akut vain verkosta, mutta omavaraisuus parani sitä mukaa, kun aurinkokennot kehittyivät.

Nyt Ponkala seikkailee yhdeksättä kesää Itämerellä itse rakentamallaan aurinkosähkövene Atonilla. Aton on kahden hengen retkivene, jonka aurinkokennot tuottavat noin 700 wattia tehoa.

Atonin matkanopeus on noin neljä solmua eli 7 kilometriä tunnissa, ja taivalta taittuu 50-100 kilometriä päivässä. Akut takaavat energian moottorille myös pilvisellä säällä.


Joutsenkin suvaitsee

Paraikaa Ponkala rakentaa uutta venettä nimeltä Shalom, jossa voi asua ympäri vuoden. Tilaa on 4-6 hengelle ja nopeutta viitisen solmua eli vajaat kymmenen kilometriä tunnissa. Aluksen akusto riittää myös ruoanlaittoon ja saunan lämmitykseen. Mitään polttoaineita veneessä ei tarvita.

Nimi "Shalom" tulee heprean kielestä. Ponkalan mukaan sanaa on mahdotonta kääntää tarkasti. Summittainen suomennos olisi: "aivan kaikki hyvin". Nimi kuvastaa sähköveneilyn filosofiaa: hiljaisuus ja hitaus ovat pikemmin hyveitä kuin rajoituksia.

- Maalla sijaitseva kesämökki ei liiku yhtään minnekään, ja silti monet viihtyvät mökeillään, Ponkala muistuttaa.




Näin mölytään nyt


Melutaso polttomoottoriveneen ajaessa ohi maksiminopeudella 50 metrin etäisyydellä:

- Moottorivene, kaksitahtimoottori 63 dB
- Moottorivene, nelitahtimoottori   64 dB
- Matkavene (iso, asuttava vene) 42 dB
- Vesiskootteri 70 dB



Vertaa: Huvivenedirektiivin meluraja 78 dB 75 metrin etäisyydellä


Lähde: Ympäristöministeriön julkaisu Veneiden melu ja aallokon muodostus





Hybridi lisää varmuutta

Vapaa-ajan veneilyyn pelkkä sähkö riittää mainiosti, mutta ammattimaisessa vesiliikenteessä tarvitaan usein vielä dieselmoottori varmistamaan energian saatavuus.

Tehdään siis hybridivene!

Yksi hybriditekniikan pioneereista, australialainen Solar Sailor, käyttää kolmea energialajia: auringon, tuulen ja dieselmoottorin voimaa. Ratkaisun kehitti alun perin lääkäri ja harrastajapurjehtija Robert Dane.

Idean yhdistää aurinkokenno ja purje Dane sai kirjasta, joka väitti, että lentävät hyönteiset hyödyntävät siipiään myös aurinkoenergian keräiminä. Biologit kiistelevät yhä hyönteisten energiataloudesta, mutta veneessä yhdistelmä osoittautui toimivaksi.


Vauhtiveikotkin innostuvat

Solar Sailor -hybridikatamaraani valmistui Sydneyn olympialaisiin vuonna 2000. Sadan hengen laivassa on siipimäiset purjeet, jotka on päällystetty joustavilla aurinkokennoilla.




Hiljaisia vesiskoottereita


Isoja veneitä äänekkäämmin päriseville vesiskoottereille löytyy jo hiljaisia vaihtoehtoja, jos on valmis tinkimään sadan kilometrin tuntivauhdista. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Nautical Ventures South myy sähkökäyttöistä vesiskootteria, joka liitää laineilla 16 kilometrin tuntinopeudella.







 


Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.