Yksiavioisuudesta tuli ihanne vasta silloin, kun ihmiset asettuivat aloilleen. Kuva: Rabiem / Wikimedia Commons
Yksiavioisuudesta tuli ihanne vasta silloin, kun ihmiset asettuivat aloilleen. Kuva: Rabiem / Wikimedia Commons

Kaikki edeltäjämme ja hyvän aikaa nykyihmisetkin viettivät seksuaalisesti vapaata elämää. Me siveyden sipulit tunnemme sen nahoissamme.

Amazonian vehreän latvuston suojassa on muutakin eksoottista kuin papukaijoja. Siellä on naisia, jotka ovat koko ajan "vähän raskaana". Matissit, kulinat, mehinakut, piraot, waraot ja kymmenet muut heimot uskovat, että lapset syntyvät kohtuun ajan mittaan kerääntyvästä siemennesteestä. Raskauteen ei siis riitä yksi kerta, ei edes kaksi tai kolme, vaan tarvitaan monta kertaa ja monen eri miehen kanssa.

Näissä kulttuureissa naiset etsivät seksikumppaneita aktiivisesti. He etsivät hyviä metsästäjiä ja hyviä tarinankertojia; vauraita miehiä ja viisaita miehiä; hauskoja miehiä ja komeita miehiä. Nainen harrastaa seksiä heidän kaikkien kanssa, ja lapsi saa ominaisuutensa kaikilta heiltä. Vaikka naisella yleensä on yksi varsinainen mies, kaikki seksikumppanit ovat lasten osaisiä.

Meillä intressit eroavat

Sukupuolten vapaa seksielämä sotii länsimaista seksuaalijärjestystä vastaan.

Olemme Charles Darwinin ajoista lähtien ajatelleet, että mies koettaa paritella mahdollisimman monen naisen kanssa, koska hänellä on siemeniä tuhlattavaksi asti. Toisaalta hän haluaa ehdottomasti varmistaa isyytensä. Siksi hän parisuhteessa vartioi naistaan mustasukkaisesti ja reagoi herkästi signaaleihin, jotka kielivät seksuaalisesta uskottomuudesta.

Nainen puolestaan haluaa kumppanin, joka kykenee tarjoamaan hyvät geenit ja hyvän toimeentulon, koska hän tuottaa vain yhden munasolun kuukaudessa ja on raskaaksi tultuaan pitkään poissa synnytysreservistä. Kumppanin "kahlitsemiseen" nainen on kehittänyt salaisen aseen: piilo-ovulaation. Sen ansiosta hän voi milloin vain antautua seksiin ja pitää parittelunnälkäisen miehen tyytyväisenä. Samasta syystä hän voi tilaisuuden tullen ja liittoaan vaarantamatta rikastaa sukunsa geeniperimää laatumiehen dna:lla, sillä miehet eivät voi tietää, milloin saattaa tärpätä ja siemen siirtyä eteenpäin.

Viljelijä aloitti kyräilyn

Erilaisten intressien vuoksi länsimainen standardiseksi on molemminpuolista kyräilyä. Nainen kyräilee miestä, ettei tämä kiertäisi kylillä tuhlaamassa siemeniään, ja mies kyräilee naista, ettei joutuisi elättämään toisen miehen lasta. Kun meitä repivät tällaiset epäluulot, onko ihme, että seksi herättää sekavia tunteita.

Läntinen standardimalli ei kuitenkaan ole koko maailman malli. Kaikilta mantereilta löytyy Amazonian kaltaisia esimerkkejä kulttuureista, jotka ovat järjestäneet seksielämänsä enemmän tai vähemmän vapaasti. Yhdysvaltalais-espanjalainen tutkijakaksikko, psykologi Christopher Ryan ja psykiatri Cacilda Jethá, väittää seksin esihistoriaa tarkastelevassa tuoreessa kirjassaan Sex At Dawn – The Prehistoric Origins of Modern Sexuality, ettei lännen arvostamalle yksiavioiselle seksille ole tieteellisiä perusteita. Se on pikemmin myytti, jolla koetamme selittää "luonnottoman" järjestelmämme luonnollisuutta.

Ryan ja Jethá todistavat, ettei ihminen alun perin ollut yksiavioinen, monogaaminen olento. Esimuotomme elivät metsästäjä-keräilijöiden yhteisöissä, joissa vallitsi tasa-arvo. Niissä ei tunnettu minkäänlaista omaisuutta, vaan kaikki jaettiin – myös seksi.

Ryanin ja Jethán mukaan yksiavioisuudesta tuli kulttuurinen ihanne myöhään, vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset asettuivat aloilleen ja ryhtyivät viljelijöiksi. Silloin he alkoivat omia maita ja kerätä satoa itselleen. Samalla omistajuus laajeni kaikenlaisiin asioihin, myös naisiin ja seksiin.

Ennen olimme kuin apinat

Jos katsomme, miten ihmisapinoiden seksuaalisuus on evoluution mittaan kehittynyt, on hankala löytää biologista tukea yksiavioisuudelle. Kaikki sosiaalisissa ryhmissä elävät ihmisapinat – gorillat, simpanssit ja kongonsimpanssit eli bonobot – ovat hyperseksuaaleja. Niillä on vahva sukupuolivietti, ne harrastavat seksiä useiden kumppaneiden kanssa ja ihmisen lailla myös ilman lisääntymistarkoitusta.

Kun seuraamme sukupuuta taaksepäin, vastaan tulee myös monogaamisia lajeja, kuten gibbonit. Ne ovat hyposeksuaaleja. Niitä seksi kiinnostaa vain lisääntymisaikaan, eivätkä ne muutenkaan ole järin sosiaalisia.

Ihmisapinoiden kehityshistoria osoittaa, että aina kun sosiaalisuus on lisääntynyt, on lisääntynyt myös seksuaalisuus. Tämä on luonnollista, sillä sen jälkeen kun seksi erkaantui lisääntymisestä, sitä voitiin käyttää suhteiden lujittamiseen, liittojen solmintaan ja konfliktien laukaisuun. Siksi Ryania ja Jetháta ihmetyttää, että ihmistä – apinoista sosiaalisinta ja seksuaalisinta – edes arvellaan gibbonin kaltaiseksi monogaamiksi. Heistä on selvää, että ihminen on alun perin ollut simpanssien kaltainen hyperseksuaali.

Vapaa seksi turvaa rauhaa

Länsimaisessa standardimallissa seksi näyttäytyy yhteisöä repivänä voimana, ja sen vuoksi sitä on säädeltävä tiukoin kulttuurisin säännöin. Vapaan seksin heimoilla vastaavia määräyksiä ei ole, mutta yhteisöt eivät hajoa seksuaaliseen anarkiaan. Itse asiassa seksi vähentää konflikteja ja rakentaa yhteishenkeä.

Jos ilmiö kummastuttaa, sitä voi lähestyä ajattelemalla seksiä resurssina. Jos tietty naaras kuuluu tietylle urokselle, muut urokset voivat haastaa onnekkaan taisteluun naaraasta, ja konfliktit lisääntyvät. Jos seksi sen sijaan on vapaata, kaikilla uroksilla on enemmän tai vähemmän tasapuoliset mahdollisuudet päästä osalliseksi resurssista. Kun urokset voivat harrastaa seksiä minkä tahansa naaraan kanssa, niille ei synny intressiä tapella tietystä naaraasta. Antropologit uskovat, että evoluutio on suosinut tällaista käyttäytymistä, koska se edisti ryhmien kasvua ja hitsasi niiden jäsenet tiiviisti yhteen.

Jos tämä kuulostaa salajuonelta, jolla miehet koettavat vain saada lisää seksiä, asiaa voi tarkastella myös naisten ja lasten näkökulmasta.

Ryan ja Jethá eivät usko, että piilo-ovulaatio kehittyi tarpeesta pitää mies resursseineen lähellä. Todennäköisemmin syynä oli isyyden salaaminen. Kun miehet eivät voineet olla varmoja isyydestään, kaikki osallistuivat kaikkien jälkeläisten hoitoon. Jaettu vanhemmuus on edelleen alkuperäisyhteisöissä pikemmin sääntö kuin poikkeus. Monilla heimoilla ei ole edes erillisiä nimiä biologisille vanhemmille, vaan kaikkia aikuisia kutsutaan isäksi ja äidiksi.

Vain siittiöt kilpailevat

Konfliktien puute ei tarkoita, etteivät urokset kilpailisi siitä, kuka saa geeninsä eteenpäin. Kilpailua käydään, muttei nyrkein, vaan "spermakilpailuna" siittiöiden välillä. Todisteet mittelöstä näkyvät ihmisen anatomiassa.

Ensimmäinen todiste on miehen valtava penis. Se on erektiossa aivan toista luokkaa kuin simpanssin tai gorillan penis, ja tattimainen pää on koko eläinmaailmassa ainutlaatuinen. Myös paritteluliike, voimakas työntö sisään ja veto ulos, on poikkeuksellinen. Tutkijat uskovat, että terskan muoto ja liike ovat sopeumia, joilla mies on pumpannut edellisen miehen siemennesteen pois emättimestä. Kokeissa menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi. Yksi ainoa tekopeniksen työntö poisti tekoemättimestä 90 prosenttia siemennestettä jäljitelleestä maissitärkkelyksestä.

Myös kivekset todistavat spermakilpailusta. Yksiavioisilla gibboneilla ne ovat pienet, samoin gorilloilla, joilla spermakilpailu on vähäistä, sillä hallitseva uros saa kaikki naaraat. Simpanssien ja bonoboiden laumoissa spermakilpailu on valloillaan, ja kummallakin lajilla kivekset ovat hyvin suuret. Miehen kivekset sijoittuvat gorillan ja simpanssin välimaastoon.

Ryan ja Jethá arvelevat, että miehen kivekset ovat joskus olleet suuremmat. Tähän suuntaan viittaa se, että kivekset reagoivat herkästi sosiaalisen ympäristön muutoksiin. Tutkimuksista tiedetään esimerkiksi, että miehen siittiötuotanto lisääntyy, kun vaimo tekee parin päivän konferenssimatkan tai kun mies epäilee vaimonsa olleen uskoton. Siittiöiden liikkuvuutta taas parantaa pornovideo, jossa esiintyy nainen kahden miehen kanssa, mutta yksi mies ja kaksi naista eivät vaikuta vastaavasti.

Jos kivekset ovat edelleen näin herkät, voi olettaa, että ne ovat reagoineet herkästi myös evoluution mitassa. Onkin mahdollista, että miehen kivekset pienentyivät no­peasti, muutamassa vuosituhannessa, sen jälkeen kun lajimme hylkäsi vapaan seksin ja spermakilpailu vaimentui.

Naisen orgasmi sopii kuvaan

Spermakilpailu voi tuoda valoa myös ikiaikaiseen mysteeriin, naisen orgasmiin. Orgasmin aikana emätin menettää happamuuttaan, mikä auttaa siittiöitä säilymään hengissä pidempään. Supistukset taas kuljettavat niitä eteenpäin synnytyskanavassa.

Spermakilpailuteorian kanssa linjassa on myös se, että nainen ääntelee seksin aikana mutta mies ei. Kongonsimpansseista tiedetään, että ääntelemällä naaras kutsuu paikalle muita uroksia.

Oma kysymyksensä on, miksi mies saa orgasmin nopeasti ja menettää sen jälkeen halunsa, mutta nainen voi saada monta orgasmia peräkkäin. Vapaan seksin näkökulmasta tämäkin ilmiö vaikuttaa luonnolliselta. Uros on nopea, koska pikatahti minimoi häiriöiden riskin. Hitaita hiveltäessä toinen uros tai peto voisi ehtiä häiritsemään parittelua. Kumppania vaihtava naaras taas tarvitsee peräkkäisiä orgasmeja, sillä ne edistävät spermakilpailua.

Tunteet sotivat vastaan

Käsitys simpanssinaaraan tapaisesta seksuaalisesti aktiivisesta länsinaisesta ei istu arkikokemukseen. Tutkimus toisensa jälkeen on osoittanut, että naiset hakevat tunnepitoista suhdetta ja sen puuttuessa viettävät mielellään pitkiäkin aikoja ilman seksiä. Ryan ja Jethá selittävät tuloksia miehen ja naisen seksuaalisuuden eroilla. Mies on putkiaivo, nainen sopeutuja.

Miehen seksuaalisuus on "kuumaa vahaa", joka muotoutuu nuoruudessa. Sen jälkeen vaha kovettuu eivätkä mieltymykset ja taipumukset paljonkaan muutu. Naisen seksuaalisuus sen sijaan on alati muotoutuvaa. Se sopeutuu uusiin kumppaneihin, elämäntilanteisiin ja sosiaalisiin odotuksiin – ja siten myös seksittömyyteen, yksiavioi­suuteen ja romanttisen rakkauden ideaaliin.

Naisen joustavaa seksuaalisuutta selittänee se, että naiselle – toisin kuin miehelle – seksi on ensisijaisesti aivotoimintaa. Tämän puolesta puhuvat kokeet, joissa naiset ovat katsoneet kiihottavia ja romanttisia videoita samalla kun tutkijat ovat rekisteröineet verenvirtausta aivoissa ja klitoriksessa. Tulokset ovat hämmästyttäviä. Kun naiset kokevat filmin kiihottavaksi, klitoriksessa ei tapahdu mitään. Kun klitoris osoittaa kiihottumisen merkkejä, mielessä ei värähdä mikään.

Ryanin ja Jethán mukaan tulos vastaa täydellisesti "joustavan seksuaalisuuden hypoteesia". Joustavuuden hintana on, että nainen ei aina itsekään tiedä, miltä hänestä tuntuu.

Paras vain hyväksyä halunsa

Olemmepa esimuotojemme seksielämästä mitä mieltä tahansa, pohjimmiltaan hyperseksuaalinen mielenlaatumme kurittaa meitä siveyden sipuleita. Näemme seuraukset kaikkialla ympärillämme.

Siitä pitäen kun ihmiset ovat saaneet itse vapaasti päättää omasta rakkauselämästään, avioerojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Naistenlehdet ovat tulvillaan vinkkejä, joilla "vanhat parit" saisivat kipinän takaisin suhteeseensa. Samasta syystä käyvät yhä useammin seksiterapeuttien vastaanottojen ovet. Parit koettavat pelastaa, mitä pelastettavissa on. Meksiko meni viime vuonna niin pitkälle, että sääti lain avioliiton määräaikaisuudesta. Yhteen pyrkijöiden on osoitettava, että he todella aikovat pysyä yhdessä, ennen kuin avioliitto virallistetaan.

Ryanin ja Jethán mukaan meidän pitäisi hyväksyä se, että olemme erittäin seksuaalinen, moniavioinen laji ja että yksiavioinen järjestelmä pakottaa meidät muottiin, jossa on vaikea olla. Jos ajattelemme itseämme savannien hyperseksuaalina, meidän on helpompi ymmärtää, mistä avioeroepidemiat, loppumattomat eroottiset fantasiat ja lukemattomat salarakkaat tulevat.

Ryan ja Jethá esittävät myös toivomuksen. He toivovat, ettei yksikään pari eroaisi vain seksielämän tylsyyden tähden, etenkään, jos puntarissa on myös lasten tulevaisuus. Eron sijaan he kehottavat pareja puhumaan avoimesti, kertomaan toisilleen haluistaan ja toiveistaan pelkäämättä sitä, ettei toinen enää rakastaisi. Kun mustasukkaisuudesta poistetaan pelko, mitä jää jäljelle?

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. 

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2012

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Parisuhdeseksi syntyi myöhään

Näkisin että tunnetasolla mustasukkaisuus voi hyvin pitkälti olla pelkoa siitä että menettää itselle tärkeän ihmisen seuran. Tyyliin "toi ei enää leiki mun kanssa". Sosiaalisina eläiminä kiinnymme voimakkaasti ihmisiin ja ajatus siitä että joku ihminen ei enää olisi elämässä mukana on ahdistava. Mikäli pystytään elämään niin että kaikki saavat paritella kaikkien kanssa ilman että kukaan preferoi niin voimallisesti jotakuta uutta partneria että dissaa vanhempaa partneria, niin eihän siinä mitään...
Lue kommentti
Häxpi
Seuraa 
Viestejä1333
Liittynyt15.11.2014

Parisuhdeseksi syntyi myöhään

Lainaus: Matissit, kulinat, mehinakut, piraot, waraot ja kymmenet muut heimot uskovat, että lapset syntyvät kohtuun ajan mittaan kerääntyvästä siemennesteestä. Raskauteen ei siis riitä yksi kerta, ei edes kaksi tai kolme, vaan tarvitaan monta kertaa ja monen eri miehen kanssa. Näissä kulttuureissa naiset etsivät seksikumppaneita aktiivisesti. He etsivät hyviä metsästäjiä ja hyviä tarinankertojia; vauraita miehiä ja viisaita miehiä; hauskoja miehiä ja komeita miehiä. Nainen harrastaa seksiä...
Lue kommentti

Islamismi nojaa islamin arvovaltaisiin lähteisiin: Koraaniin, sunnaan, Muhammedin esimerkkiin ja sharia-lakiin. Islamismi on islamin hartainta harjoittamista.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018