Työelämän epätasa-arvo näkyy paitsi tilipussissa myös terveydessä. Mitä lyhyempiä ovat työsuhteet, sitä huonommin työntekijät voivat, osoittaa laaja suomalaistutkimus.


TEKSTI:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Työelämän epätasa-arvo näkyy paitsi tilipussissa myös terveydessä.
Mitä lyhyempiä ovat työsuhteet, sitä huonommin työntekijät voivat,
osoittaa laaja suomalaistutkimus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2004


 


Suomalaisten terveydestä on taas viime aikoina riittänyt puhetta. Valistuksesta huolimatta kuntoamme uhkaavat monet vaarat. Kansa lihoo, liikuu liian vähän ja tupakoi liian paljon. Nyt se myös kantaa liikaa halpaa viinaa Euroopasta. Kasvatetaan listaa vielä yhdellä riskillä: pätkätöillä.

- Mitä kauemmas vakituisen työsuhteen turvallisesta ytimestä ihminen joutuu, sitä huonompi hänen terveytensä keskimäärin on, sanoo psykologi Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. Hän kuuluu Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkijaryhmään, joka selvittää työsuhteiden ja terveyden välistä kytköstä.

Tuoreet tulokset osoittavat, että pätkätyöläisten ja tukityöllistettyjen kuoleisuus oli vuosina 1990-2001 jopa 1,6-kertainen vakituisessa työsuhteessa oleviin verrattuna. Ennenaikainen kuolema johtui useimmiten ns. ulkoisista syistä, joita ovat tapaturmat, onnettomuudet, itsemurhat ja tupakointiin liittyvät syövät.

Tutkijat eivät väitä, että pätkätyö tuottaa huonoa terveyttä, sillä suoraa syy-seuraussuhdetta ei ole osoitettu. Määräaikaisuuksista koostuva työhistoria on kuitenkin yksi niistä tekijöistä, joilla on yhteys terveyteen. Muita ovat muun muassa taloudellinen tilanne ja työttömyys.

Sairaanakin töihin

  omien arviointien avulla.

Määräaikaisilla sairaalatyöntekijöillä oli noin 30 prosenttia vähemmän sairauspoissaoloja kuin vakituisilla. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että pätkätyöläiset olisivat terveempiä kuin muut. He tulivat töihin sairainakin.

- Määräaikaisilla on korkea kynnys sairastaa, sillä heidän pitää olla aina parhaimmillaan, Virtanen selittää. - Kun työsuhteen jatkamisesta päätetään parin kuukauden välein, rekrytointi on tavallaan päällä koko ajan.

Marianna Virtanen sanoo havainneensa, että usein sairastavien määräaikaisten työsuhde päättyy herkemmin kuin muiden - joskin on myös mahdollista, että työntekijät, joilla on terveysongelmia, hakeutuvat omaehtoisesti pois raskaasta sairaalatyöstä.

Lyhyet suhteet kurittavat

Kaikki määräaikaiset eivät kuitenkaan ole terveydeltään yhtään huonommassa jamassa kuin vakituiset. Jos määräaikaisuudet ovat pitkiä, terveysongelmia ei kerry tavanomaista enempää. Pätkätöitäkin tekevistä löytyy hyväkuntoisten "selviytyjien" joukko, joka venyy, näyttää kyntensä - ja saa vakituisen paikan.

Monista aiemmista tutkimuksista tiedetään, että työstressi vaikuttaa suoraan työntekijöiden terveydentilaan. Ilkeä flunssavirus iskee stressaantuneeseen tavallista herkemmin ja pikkuvaivojen paraneminen kestää hänellä pidempään. Ovatko pätkätyöläiset stressaantuneempia kuin vakituiset?

- Eivät ole, Virtanen vastaa. Stressin syyt vain ovat toiset.

Ylös, ulos - ja barrikadeille!

Mikä on yksityisen ihmisen paras keino varmistaa turvallinen asema työmarkkinoilla ja välttää ennenaikainen kuolema? Ylös, ulos ja lenkille?

- Tai sitten ylös, ulos ja barrikadeille! Marianna Virtanen sanoo.

Hän myöntää, että terveyttä tutkittaessa - erityisesti psykologian keinoin tutkittaessa - yksilö ja hänen oma vastuunsa saattavat korostua turhankin voimakkaasti. - Voi tulla mielikuva, että jokainen on oman onnensa seppä.

- Se on kuitenkin yksi vaihtoehto: ihminen voi yrittää pärjätä nykyisessä työelämässä. Tai sitten hän voi nousta yhdessä muiden kanssa vastustamaan järjestelmää, joka tuottaa epätasa-arvoa.

Virtanen sanoo odottaneensa ja vähän kaivanneensakin tämäntapaista liikehdintää työelämään. - Ihmiset ovat kuitenkin aika nöyriä. Epävarmuus tekee nöyräksi.

Haku päällä suurkaupungeissa

Sinkkuelämää-sarjan päähenkilö Carrie Bradshaw etsii yli kolmekymppisenä elämänsä miestä New Yorkin Manhattanilla. Koskaan ei voi tietää, mistä baarista tai klubista löytyy uusi Mister Big - ainakin vähäksi aikaa.

Sinkkuilua on oikeakin elämä Yhdysvaltain suurkaupungeissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurkaupunkilaiset viettävät lähes puolet aikuisiästään sinkkuina. Ikävuosiin 18-59 mahtuu keskimäärin avoliittoa neljä vuotta, avioliittoa 18 vuotta ja yksin oloa 19 vuotta. Sinkkuutta selittävät avioitumisiän nousu ja avioerojen yleistyminen.

Yksin eläminen on muuttanut selvästi kaupunkien sosiaalista ja seksuaalista elämää, väittää tutkimusta johtanut Chicagon yliopiston sosiologi Edward Laumann. Hänen mukaansa partneria etsitään nyt kaksilta markkinoilta.

• Ihmissuhteiden markkinat tähtäävät pitkäaikaiseen kumppanuuteen. Niille päästään perhe-, ystävyys- ja työsuhteiden kautta.

• Vaihdon markkinat tähtäävät lyhyisiin, sitoumuksista vapaisiin seksisuhteisiin. Nämä markkinat toimivat baareissa, kuntosaleissa ja muissa julkisissa tiloissa ja tapahtumissa.

Naisten ja miesten menestys markkinoilla on erilainen, etenkin "toisella kierroksella". Naiset tapaavat miehiä harvemmin uuden kumppanin ihmissuhteiden markkinoilla. Naiset ovatkin alkaneet kulkea Carrien avokkaiden jäljissä. Miestä haetaan nyt suurkaupungin yöstä.

Sinkkuja riittää täälläkin

Avioerotilastoista voi päätellä, että Euroopassakin on tilaa kaksille partnerinhakumarkkinoille.

Avioliitot ja avioerot eräissä Euroopan maissa vuonna 2001 (1 000 asukasta kohden)

                         liitot      erot


      5,1       2,3


               4,1       2,9


                5,2       1,9


             5,4       0,9


           5,7       1,8


               4,0       2,4


               4,8       2,6


             6,6       2,7


šekki               5,1       3,1


                  4,1       3,2

Poliisi ei naura poliisivitseille

Neil Hardwickin luoma ja Tenho Saurénin esittämä tv-hahmo konstaapeli Reinikainen oli tilannekomiikan ja eleettömän huumorin mestari. Reinikaisen viitoittamalla tiellä marssii myös aito suomalainen poliisi, jonka huumoria tutkinut Paavo Kerkkänen väitteli viime vuoden lopulla Joensuun yliopistossa.

Siis että poliisilla on huumorintajua? Kyllä, se on tieteellisesti todistettu ja oikein kansainvälisen arviointiasteikon mukaan! Ylinopeudesta pysäytetyn ei kuitenkaan kannata kysyä liikennepoliisilta sitä klassista: "Miksi poliisi liikkuu aina pareittain?" Lainvartijat eivät nimittäin naura poliisivitseille. He mollaavat mieluummin tuomareita ja rikollisia.

Nettitesti paljastaa ennakkoluulot

Blondit ovat tyhmiä, arabit terroristeja, venäläiset laiskoja ja juristit kieroja. Ja junttisuomalaiset ennakkoluuloisia!

Meillä on taipumus liittää ihmisiin piirteitä tuntematta heitä. Ennakkoluuloillamme on ikävä maine - niitä syytetään jopa sodista - joten ei ole ihme, että haluamme kieltää ennakkoluulomme, jopa itseltämme.

Puhtoisen käsityksen itsestään voi romuttaa internetissä Harvardin yliopiston tutkijoiden laatimalla kokeella. Sillä voi tunnistaa piilevät ennakkoluulonsa muun muassa vanhuksia, toista sukupuolta, homoja ja eri rotuisia kohtaan. Testin, jossa reagoidaan hyvin nopeasti kasvokuviin ja hyviin tai pahoihin sanoihin, on vuodesta 1998 lähtien tehnyt yli 2,5 miljoonaa ihmistä.

Tutkijat ovat käyneet tuloksia läpi. Yllättäen yleisin piilevä ennakkoluulo kohdistuu vanhuksiin. Heihin suhtautuvat nurjasti kaikenikäiset ihmiset, vielä 67-vuotiaatkin.

Raittius ja juoppous eri juurta

Perimä vai ympäristö? Kumpaa Venäjän pääministeri Kasjanov sai syyttää, kun hän viime vuonna joutui huuhtomaan päivällisen alas pääministeri Vanhasen mehulla? Onko raittius isännän geeneissä vai onko Matti oppinut sen kotoa?

Alkoholismi periytyy geeneissä, mutta raittius ei. Sen on nyt todistanut Torsten Winter väitöskirjassaan, joka tarkastettiin vuoden alussa Helsingin yliopistossa. Perimä vaikuttaa vain vähän raittiin elämäntavan omaksumiseen. Sitä väkevämpiä voimia ovat uskonnollisuus, vanhempien juomatavat ja alueelliset tekijät.

Pääministeri asuu Uudellamaalla, jossa alkoholia käytetään Suomen maakunnista reippaiten. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että vanhempien esimerkki vaikuttaa vähiten Etelä-Suomessa ja uskonnollisuus eniten Pohjanmaalla? Huonosti, mutta Vanhanen onkin syntynyt Keski-Suomen Jyväskylässä.

"Tutkimuksemme osoittavat, että ollakseen luova ihmisen pitää olla älykäs ja hullu mutta ei typerä."


Luovuuden ja hulluuden yhteyttä tutkiva psykologi Shelley Carson Harvardin yliopistosta.

Palstan kokoaja Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla