Nuorella tieteenalalla ani harvoille riittää akateemisia asemia. Tekemisen draivi löytyykin tutkimuskohteen kehitysvauhdista. Olli Sotamaa on tottunut kiepauttamaan tavan takaa oppikurssinsa uusiksi.





Vajaa viikko ennen vappua filosofian maisteri Olli Sotamaalla oli kuumat paikat. Aurinko heijasteli Tampereen yliopiston julkisivusta ja lämmittikin mukavasti, mutta Sotamaan sisäinen polte johtui alkamassa olevasta väitöstilaisuudesta. Tutkija oli valmiina puolustamaan väitöskirjaansa The Player’s Game, jota varten hän oli tehnyt töitä kuusi vuotta.

- En juuri muista, mitä tuli puhuttua, mutta yleisössä olleet kollegani sanoivat, että ihan hyvin meni, Sotamaa toteaa, kun väitöstilaisuudesta on kulunut pari päivää. Väittelijän kehonkieli oli alussa kuulemma paljastanut jännityksen, mutta pari tuntia kestäneen tilaisuuden lopulla Sotamaa oli heitellyt vastauksiaan irlantilaiselle vastaväittäjälleen professori Aphra Kerrille rennosti takakenossa.

Illalla väittelijää juhlittiin karonkassa ravintola Pellavassa, Tampellan alueen vankassa punatiilirakennuksessa. Puheiden ohella kuultiin musiikkia, myös väittelijän itsensä esittämänä.

- Lauloin poikana Pirkanpojat-kuorossa ja myöhemmin mieskvartetissa. Karonkassa esiintyneet kaverini tekivät jäynän ja kutsuivat minutkin mukaan viimeiseen kappaleeseen, Sotamaa kertoo.


Pelasi itsensä aiheeseen

Väitöstyössään Olli Sotamaa tutki, miten, miksi ja millaisin seurauksin tietokonepelien pelaajat kehittelevät kaupallisten pelien päälle omia sisältöjään, modifikaatioitaan. Muuntelua kutsutaan modaamiseksi ja sen tekijöitä modaajiksi.

Pc-pelejä on modattu parikymmentä vuotta, ja ihan ensimmäiseksi Sotamaa tutki itsekin paljon pelaten, millaisia modifikaatioita pelaajat olivat peleihin tehneet. Sitten hän haastatteli modaajia ja selvitti, miten heidän yhteisönsä toimii ja millaisia rooleja pelaaja-kehittäjillä on.

- Minulle oli yllätys, että ryhmistä löytyi muun muassa tutkijoita, jotka hakevat esimerkiksi historiallisia faktoja tai valokuvia, ja lähes päätoimisia projektipäälliköitä, jotka pitävät huolen siitä, että homma pyörii.

Modaajat ovat heterogeeninen joukko, kuten pelaajatkin: teineistä keski-ikäisiin ja miehistä naisiin. Myös motiivit ovat monenlaiset: yksi haluaa pyyteettömästi tehdä pelistä paremman, toinen päteä vertaistensa joukossa ja kolmas päästä töihin pelistudioon.

- Etenkin aloittelevia, nuoria modaajia innostaa ajatus, että he nousisivat modikulttuurista peliteollisuuden leipiin. Vanhemmat pitävät kehittelyä harrastuksena eivätkä missään tapauksessa haluaisi tehdä sitä työkseen.

Sotamaan pöydällä on uusin versio Burnout Paradise -pelistä. Alkuperäinen peli tuli markkinoille vasta viime vuonna, mutta siitä on ehditty julkaista useita ilmaisia päivityksiä pelaajien toivomin parannuksin, ja uusinta versiota myydään jo uutena tuotteena. Peli on esimerkki siitä, miten peliteollisuus luo tiiviitä suhteita pelaajistoon.

- Pelifirmojen välillä on kuitenkin erittäin suuria eroja suhtautumisessa modaamiseen. Jotkin näkevät siinä vaaroja ja torjuvat sitä, toiset taas tarjoavat modaajille valmiit työkalut ja perustavat bisnesmallinsa sen varaan, Sotamaa tietää.


Suku näki ennusmerkkejä

Olli Sotamaa istuu työhuoneessaan Tampereen yliopiston Pinni-rakennuksessa ja kertoo taustastaan vahvalla Tampereen aksentilla. Vajaat kolmekymmentä vuotta hän on asunut, käynyt koulua, opiskellut ja työskennellyt muutaman kilometrin säteellä yliopistokampukselta. Aivan paljasjalkainen manselainen hän ei kuitenkaan ole, sillä hän sattui syntymään Mikkelissä ja asumaan parissa muussakin kaupungissa ennen kuin perhe asettui Tampereelle Ollin ollessa kuusivuotias.

- Pidän kuitenkin itseäni hyvin tamperelaisena, ja menen minne päin Suomea tahansa, ensimmäisen lauseen jälkeen minulle sanotaan, että sää olet varmaan Tampereelta. Olen ylpeä siitä - sellaisella nöyrällä ja pienimuotoisella tavalla kuin Tampereella ollaan.

"Kyllä siitä Ollista vielä tutkija tulee", sukulaismies sanoi, kun Sotamaa oli vasta vähän toisella kymmenellä. Tutkijanuralle viittaaviksi ennusmerkeiksi sopivat hyvä koulumenestys, ympäristöä tarkkaileva ja pohdiskeleva luonne sekä innokas kirjojen lukeminen.

- Ensimmäisinä kouluvuosina luokkamme sivutaululla oli "puu", johon oppilaat saivat ripustaa lehden aina kun olivat lukeneet jonkin kirjan. Vein joskus useammankin lehden viikon aikana.

Koulunkäynti olikin Ollille helppoa, ja hän oli mielestään "aika kiltti poika" ainakin yläasteelle asti. Lukiossa hän kuitenkin oivalsi, ettei kaikkiin aineisiin tarvitse satsata yhtä paljon, että on mahdollista keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin. Sitä kaikki opettajat eivät sulattaneet.


Kirjoista ei ollut leipälajiksi

Pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa lukeneelle nuorukaiselle olisi lukion jälkeen voinut olla luontevaa hakea opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun tai Tampereen teknilliseen yliopistoon. Naapurit saattoivatkin yllättyä, kun Olli aloitti kirjallisuustieteen opinnot.

- Ei siihen liittynyt mitään erityisiä haavekuvia. Olin vain kouluaikana huomannut, että jos jotakin osaan, niin lukea ja kirjoittaa.

Muutaman vuoden opiskeltuaan Sotamaa totesi, ettei teoreettinen kirjallisuustiede ollut hänen leipälajinsa. Hän kiinnostui mediasta ja populaarikulttuurista ja päätyi opetus- ja projektitöihin Hypermedialaboratorioon.

Opintojensa lopulla hän alkoi siirtyä tutkijan uralle, ja 2003 tuli ensimmäinen apuraha modaamistutkimukseen.


Työ jakautui kahtia

Parhaillaan Olli Sotamaa työskentelee yliassistenttina Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksessa.

Puolet hänen työajastaan on korvamerkitty opetukselle: hän opettaa syventäviä opintoja uudesta mediasta ja vetää muun muassa suosittua luentosarjaa pelikulttuurista. Toinen puoli menee kaksivuotisen Tekes-projektin luotsaamiseen. Neljä tutkijaa työllistävä Pelit palveluiksi -hanke selvittää, miten pelibisnes on muuttumassa yksittäisten tuotteiden myynnistä palvelujen myynniksi.

Sotamaan mukaan pelit ovat globaalina bisneksenä jo samaa suuruusluokkaa kuin musiikki tai elokuvat, ja digitaalinen jakelu on kasvattamassa markkinoita. Kun pelit ennen päätyivät alennuslaariin muutamassa kuukaudessa, nyt uusiin konsoleihin jaellaan retropelaajien iloksi yli 20 vuotta vanhoja pelejä.

Peliteollisuuden ja -tutkimuksen suhteet ovat Sotamaan mukaan "osin aika läheisetkin", mutta hän löytää myös kehittämisen varaa. Kriittistä tutkimusta suomalaisesta peliteollisuudesta ei juuri ole.

- Se voisi olla kiinnostava alue, ja haluaisin itsekin penkoa sitä vähän enemmän, Sotamaa suunnittelee.


Aiheet elävät koko ajan

Pelitutkijan arkinen työ on suurelta osin samanlaista kuin minkä tahansa alan tutkijan: lukemista, kirjoittamista, sähköpostien vaihtoa ja silloin tällöin konferenssimatkoja. Aivan omaa on tietysti pelaaminen.

- Minulle pelaaminen on taustainformaation hankkimista. Muuten en pystyisi puhumaan pelaajien kanssa enkä ymmärtäisi, mitä he sanovat. Pidän pelaamisesta, mutta ei se pelkkää hauskanpitoa ole - muuten jäisivät muistiinpanot tekemättä, Sotamaa hymyilee.

Yleisten mielikuvien yksin puurtavasta perushumanistista Olli Sotamaa poikkeaa sikälikin, että hänestä tutkijan pitää toimia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

- Yhdessä tekeminen on rikkaus, joka antaa minulle uskoa siihen, että tätä työtä jaksaa tehdä pitkään, Sotamaa sanoo. Hän kertoo monitieteisen tutkijayhteisön opettaneen, että itse ei tarvitse tietää kaikkea ja että porukalla voidaan ratkaista ongelmia, jotka yhdeltä tutkijalta jäisivät ratkaisematta.

Samanlaista filosofiaa Sotamaa sanoo noudattavansa kursseillaan, joiden aiheet elävät ja muuttuvat koko ajan. Kursseilla on hänen mukaansa aina myös opiskelijoita, jotka tietävät opettajaa enemmän jostakin asiasta. Heidät Sotamaa valjastaa jakamaan osaamistaan muille.

Tekes-projektia vetäessään Sotamaa on päässyt - tai joutunut - tekemään asioita, joihin humanistinen tutkijakoulutus ei ole häntä valmistanut. Hänen on esimerkiksi laadittava budjetteja ja seurattava kuluja. Moni pitää näitä tehtäviä vastenmielisinä, mutta töissäkin paljon musiikkia kuunteleva Sotamaa kuittaa:

- Tylsätkin asiat tuntuvat siedettäviltä, kun taustalla soi hyvä soundtrack.

Ikävä kyllä, liiallista kiirettä musiikki ei auta häivyttämään. Sotamaan mukaan puolitettu työaika teettää töitä yli sadan prosentin edestä.

- Raskainta on tietää, että voisin tehdä asiat paremmin mutta siihen ei ole aikaa. Onneksi en ole pahinta laatua oleva perfektionisti.


Puistohöntsy on henkireikä

Kulttuurintutkija on aina töissä, oli sitten töissä tai vapaalla. Kotonakin työn ja vapaa-ajan rajat häilyvät.

- Välillä olemme vaimoni Jenni Hokan kanssa vitsailleet, että kun minä olen pelitutkija ja hän televisiotutkija, niin mitä kotona pitäisi tehdä, ettei tekisi töitä. No, joskus vaimo pelaa ja minä katson televisiota.

Sotamaan mukaan joka puolella tulee vastaan kiinnostavia ilmiöitä, jotka pistävät tutkijan miettimään, mistä niissä on kysymys. Antoisan analogian pelaajien modaamiskulttuuriin voi löytää vaikka jalkapallosta, jota tutkija on kavereidensa kanssa pelannut toistakymmentä vuotta.

- Toiset pelaavat ammattilaisina, toiset huvikseen alasarjoissa. Peleissä tarvitaan erilaisia rooleja, kurinalaisuutta ja etukäteissuunnitelmaa. Lisäksi niihin liittyy pelaamisen ulkopuolista toimintaa, suunsoittoa ja jälkilöylyjä.

Sotamaalle jalkapallo on enemmän sosiaalista toimintaa kuin tavoitteellista urheilua. Hän ei tunnusta olevansa kummoinenkaan pelimies, mutta tarpeellisen henkireiän "puistohöntsy" tarjoaa; kuten manse-sivistyneet lukijat tietävät, höntsy tarkoittaa tuttujen kesken lonkalta vedettyä peliä.


Kotimaassa olisi paras

Muutama vuosi sitten tamperelaiset tieteentekijät palkitsivat Olli Sotamaan "pätkätyön ansiomerkillä". Silloin pätkiä oli kymmenvuotisen työuran varrelta 25. Nyt,  parin uuden pätkän ja väitöskirjan jälkeen hän toivoisi työlleen "jonkinlaista vakaampaa rakenteellisempaa pohjaa", ettei energiaa hukkaantuisi toistuvaan hakemusten kirjoittamiseen.

Kymmenen vuoden horisontti on nuorelle tutkijalle kaukainen, mutta Sotamaa tietää ammatillisesta tulevaisuudestaan ainakin sen, ettei se perustu akateemisten asemien tavoitteluun. Niitä nuorella tutkimusalalla on niukalti. Suomessa on tätä nykyä yksi ainoa pelitutkimuksen professori, Tampereen yliopiston Frans Mäyrä.

Ansioitumista ajatellen pelitutkimuksen kovimmat tutkimusryhmät löytyvät Yhdysvalloista, ja Pohjoismaihin olisi mutkatonta siirtyä, mutta Sotamaa jäisi mieluiten Suomeen - ja Tampereelle.

- Niin kauan kuin minulla täällä on kiinnostavia haasteita, minulla ei ole mitään erityistä intressiä lähteä. Haluaisin tehdä tutkimusta, jossa voisin oppia uutta. Toivon, että tuoreena väittelijänä en olisi tietämykseni huipulla vaan ajattelisin kymmenen vuoden kuluttua eri tavalla kuin nyt. Muuten olen jämähtänyt.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Olli Sotamaa


Ikä: 35

Arvo: yliassistentti, filosofian maisteri (väitellyt)

Yliopisto: Tampereen yliopisto

Laitos: Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos

Tutkimusala: pelitutkimus, erityisesti pelaajatuotanto

Harrastukset: puistohöntsy (jalkapallo), lenkkeily, musiikki


Etappeja

1974 syntyy Mikkelissä.

1980 muuttaa Tampereelle.

1993 kirjoittaa ylioppilaaksi Kaarilan lukiosta.

1997 tapaa vaimonsa Jenni Hokan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa.

2001 valmistuu filosofian maisteriksi.

2003 aloittaa väitöskirjan teon Hypermedialaboratoriossa.

2006 lähtee vierailevaksi tutkijaksi Kööpenhaminan IT-yliopistoon.

2009 väittelee tohtoriksi Tampereen yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018