Kotitalo on liekeissä. Pikajunat törmäävät yli sadan kilometrin tuntinopeudella. Kauppakeskuksessa räjähtää. Selviät kaaoksesta naarmuitta, mutta miten voivat aivosi?


Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla



post traumatic stress disorder).


Matthew Friedman Yhdysvaltain PTSD-keskuksesta. - Kolmannes uhreista ja omaisista sai jonkinlaisia oireita. Eniten kärsivät lapset ja vanhukset.




Bruce McEwen osoitti jo 1960-luvun lopulla, että aivojen muistiavain hippokampus on täynnä kortisolireseptoreja. Mieleen painaminen edellyttää, että hippokampus on kunnossa.



gyrus dentatus), jossa syntyy uusia hermosoluja. Hippokampuksen solut vähenevät, samoin solujen haarakkeet ja niiden myötä hermokytkökset. - Hippokampus voi kutistua jopa kymmeniä prosentteja, McEwen sanoo.

















Viime syksynä kymmenet Myyrmannin pommi-räjähdyksen uhrit, silminnäkijät ja pelastus-työntekijät osallistuivat psykologien vetämiin kriisi-istuntoihin. Ryhminä tehdyllä jälkipuinnilla eli debriefingillä pyrittiin ehkäisemään stressireak-tioita.


Kuulostaa järkeenkäyvältä, että kauheuksia kokeneen ihmisen annetaan heti purkaa mieltään. Menetelmän tehosta ei kuitenkaan ole tiukan tieteellistä näyttöä. Jälkipunnissa olleet kärsivät stressioireista yhtä paljon kuin muutkin uhrit. Tämä todettiin vuoden 1998 Jyväskylän junaturman tutkimuksissa.


- Jälkipuinti voi olla jopa haitallista ja hidastaa toipumista, huomauttaa Washingtonin osavaltion yliopiston professori Carol North. Hän on tutkinut muun muassa Oklahoman pommi-iskun ja WTC:n uhrien selviytymistä.


Northin mukaan jotkut ihmiset ovat onnettomuuden jäljiltä turtuneita ja vältteleviä. - Järkytyksen palauttaminen mieleen saattaa altistaa heidät uudelleen traumalle.


Unohtaminen ja myöhempi terapia voi siis osalle olla paras ratkaisu. Psykoanalyytikko Alexandra Adler havaitsi jo 1940-luvulla, että pitkä tajut-tomuus suojaa ihmisiä ikäviltä jälkiseurauksilta.


Kriisi-istuntoihin on ollut tapana koota myös henkilöitä, jotka eivät itse ole olleet todistamassa katastrofia. - Siinä saatetaan turhaan altistaa ulkopuolisia kokemuksille, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa, Carol North muistuttaa.


Keskussotilassairaalan psykiatrian ylilääkäri Markus Henriksson katsoo, että kriisi-istunto on paikallaan, jos osallistujat tuntevat saavansa siitä apua. - Ryhmässä tehdystä jälkipuinnista on hyötyä, jos se toteutetaan ammattitaitoisesti, hän arvioi. - Nykytiedon mukaan se ei kuitenkaan ole kovin tehokas tapa ehkäistä traumaperäisen stressireaktion syntyä.


- Sen sijaan yksilöllinen kriisipsykoterapia on osoitettu hyödylliseksi useassa tutkimuksessa.



Rachel Yehuda on tutkimuksissaan osoittanut, että hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja lisämunuaisen muodostama "stressiakseli" toimii PTSD-potilailla päinvastoin kuin tavallisessa stressissä tai masennuksessa: kortisolin eritys on niukkaa. Kortisolikato näkyy jo järkytyksen hetkellä eikä siis voi olla sen seuraus.




Charles B. Nemeroff Atlantan Emory-yliopistosta. Esimerkiksi äidin kokema masennus ja järkytykset heijastuvat jälkeläisen hormonien eritykseen stressaavissa tilanteissa. Huono kohtelu voi vaikuttaa lapseen samoin. Herkkyys näkyy vielä aikuisiässä.





 

Sisältö jatkuu mainoksen alla