Huhtikuussa nimipäiväänsä juhlivat aidot ja kuvitellut luonnon haltijat.

Suomalainen nimipäiväkalenteri on saanut alkunsa keskiajan pyhimyskalenterista.  Niin kauan kuin kirkon hallintokielinä olivat latina ja ruotsi, nimivalikoima pysyi vierasasuisena. Arkipuheessa käytettiin kotoisia muunnelmia, mutta virallisissa papereissa oli virallinen nimi: Liisa oli Elisabet ja Heikki oli Henrik. 

Suuri muutos käynnistyi 1800-luvulla kansallisromantiikan myötä. Suomalaisuutta haluttiin ilmaista poimimalla nimiä kansanperinteestä tai muodostamalla niitä omasta sanastosta. Esimerkkejä tarjoaa huhtikuun alkupuolen kalenteri. Kalevalasta tuttu Pellervo on pelto-sanan johdos. Pellervoinen oli kasvillisuuden haltija, joka kylvi aution maan kukoistavaksi. Pellervon mallin mukaan muodostettu Tellervo viittasi Tapion neitiin, joka kaitsi metsän eläimiä.

Kalevalan nimistöä edustavat myös Sampo ja Ukko. Sampo oli ihmeellinen mylly, joka jauhoi viljaa, suolaa ja rahaa, mutta pojannimenä Sampoa käytti ensimmäisen kerran Zachris Topelius sadussaan Sampo Lappelill (Lappalainen). Ukko on vanhaan perintösanastoon kuuluvan uros-sanan johdos. Se tarkoittaa kansanperinteessä ylijumalaa tai ukkosenjumalaa, jota on kuviteltu vanhaksi mieheksi.

Raita, Pulmu ja Tuomi ovat luontonimiä. Raita merkitsee pajunsukuista puuta, ja Pulmu on samaa juurta kuin linnunnimi pulmunen. Tuomi kuuluu puun nimityksenä tuhansia vuosia vanhaan perintösanastoon. Luontonimiä on käytetty ennen kristinuskon tuloa, mutta kristillisen nimikulttuurin paineessa ne on välillä jätetty syrjään. Eräillä sukukansoilla on ollut tapana nimetä vastasyntynyt sen mukaan, mitä nimen­antaja ensimmäiseksi näkee astuessaan tuvan ovesta ulos.

Oman sanaston pohjalta luotuja nimiä ovat Suoma, Suometar, Taito ja Jalo. Niissä tärkeätä on nimen merkityssisältö. Suoma- ja Suomi-nimen on vanhoina aikoina ymmärretty tarkoittavan jotakin suotua ja nimenomaan Jumalan suomaa. Suometar tarkoittaa sananmukaisesti Suomen tytärtä. Taito ja Jalo kuvaavat hyviä ominaisuuksia, joita vanhemmat ovat toivoneet lapselleen nimeä antaessaan.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2013

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.