Se ruokki teollisen vallankumouksen. Se auttoi maanosamme modernille teolliselle tielle.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Peruna saapui Eurooppaan 1500-luvun alkupuolella Etelä-Amerikan espanjalaisvalloittajien tuomisina. Se oli kuitenkin Uuden maailman ryöstösaaliista vähäpätöisimpiä eikä pariinsataan vuoteen saavuttanut kummempaa suosiota. Voittokulku alkoi vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Preussin kuningas Fredrik II määräsi alamaisensa viljelemään perunaa. Kuningas näki, että perunasta saadaan hyvää muonaa armeijalle. Pian muutkin hallitsijat huomasivat perunan edut.

"Peruna mullisti Euroopan. Vuosituhansia viljan varassa olleelle Euroopalle tarjoutui yhtäkkiä ravinnonlähde, joka menestyi karummissa oloissa ja nelinkertaisti hiilihydraattien saannin viljelyala- ja työpanosyksikköä kohti. Kaikkialla, minne peruna istutettiin, väestö kasvoi nopeasti. Se merkitsi suurta, edullista ja ravittua työvoimaa juuri silloin, kun teollisuus alkoi korvata maataloutta Euroopan talouksien veturina. Peruna vauhditti olennaisesti teollista vallankumousta", kuvaa brittiläinen tietokirjailija John Reader perunan historiassaan.


Suomeen sotatuliaisena

Suomen ensimmäiset perunat kasvatettiin 1720-luvun lopulla Inkoon Fagervikin kartanossa. Sataluvun puoliväliin mennessä viljely yleistyi herraskartanoissa, mutta kansan keskuuteen perunaa levitti vasta Pommerin sota 1757-1762. Suomalaiset sotivat Saksan perunaseuduilla ja toivat perunankasvatuksen taidot kotiseuduilleen.

Perunanviljelyn yleistymistä edisti merkittävästi Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka 1773 julkaisi kokeilunhaluisten avuksi yksityiskohtaisen viljelyoppaan. Laurellin perusteet tuolloin vielä maapäärynäksi kutsutun perunan käytön lisäämiseksi eivät juuri eroa niistä, joilla nykyajan tutkijat ajavat perunaa kehitysmaiden pääravinnoksi:

"Jos lasten edes olis fati täynän maanpäronia, nijn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiks, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä."


Perunantuottajien top 10


Venäjä piti pitkään johtoasemaa tuottajamaiden listalla, mutta nyt Kiina kasvattaa perunaa kaksi kertaa itänaapuriamme enemmän. Kun Intian sadot lasketaan mukaan, Aasian runsasväkisimmän kaksikon tuotanto kattaa lähes kolmanneksen koko maailman perunasadosta.



































Maa  Tuotanto, miljoonia tonneja
Kiina 72,0
Venäjä  35,7
Intia 26,3
Ukraina 19,1
Yhdysvallat  17,7
Saksa   11,6
Puola 11,2
Valko-Venäjä  8,5
Hollanti  7,2
Ranska   6,3


Perunansyöjien top 10

Maanosittain mitaten aasialaisten suihin katoaa lähes puolet maailman perunasadosta. Kun kulutus jaetaan henkeä kohti, tilanne muuttuu. Ahkerimmat perunankäyttäjät löytyvät Itä-Euroopasta, eikä aasialaisten 25 kilon keskimääräisellä vuosikulutuksella päästä lähellekään kärkikymmenikköä.



































Maa  Kiloa henkeä kohti
Valko-Venäjä  186
Venäjä    138
Ukraina  141
Latvia   134
Liettua  130
Ruanda  124
Portugali 118
Kirgisia  118
Puola   115
Britannia  112

Lähde: FaoStat 2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla