Se ruokki teollisen vallankumouksen. Se auttoi maanosamme modernille teolliselle tielle.




Peruna saapui Eurooppaan 1500-luvun alkupuolella Etelä-Amerikan espanjalaisvalloittajien tuomisina. Se oli kuitenkin Uuden maailman ryöstösaaliista vähäpätöisimpiä eikä pariinsataan vuoteen saavuttanut kummempaa suosiota. Voittokulku alkoi vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Preussin kuningas Fredrik II määräsi alamaisensa viljelemään perunaa. Kuningas näki, että perunasta saadaan hyvää muonaa armeijalle. Pian muutkin hallitsijat huomasivat perunan edut.

"Peruna mullisti Euroopan. Vuosituhansia viljan varassa olleelle Euroopalle tarjoutui yhtäkkiä ravinnonlähde, joka menestyi karummissa oloissa ja nelinkertaisti hiilihydraattien saannin viljelyala- ja työpanosyksikköä kohti. Kaikkialla, minne peruna istutettiin, väestö kasvoi nopeasti. Se merkitsi suurta, edullista ja ravittua työvoimaa juuri silloin, kun teollisuus alkoi korvata maataloutta Euroopan talouksien veturina. Peruna vauhditti olennaisesti teollista vallankumousta", kuvaa brittiläinen tietokirjailija John Reader perunan historiassaan.


Suomeen sotatuliaisena

Suomen ensimmäiset perunat kasvatettiin 1720-luvun lopulla Inkoon Fagervikin kartanossa. Sataluvun puoliväliin mennessä viljely yleistyi herraskartanoissa, mutta kansan keskuuteen perunaa levitti vasta Pommerin sota 1757-1762. Suomalaiset sotivat Saksan perunaseuduilla ja toivat perunankasvatuksen taidot kotiseuduilleen.

Perunanviljelyn yleistymistä edisti merkittävästi Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka 1773 julkaisi kokeilunhaluisten avuksi yksityiskohtaisen viljelyoppaan. Laurellin perusteet tuolloin vielä maapäärynäksi kutsutun perunan käytön lisäämiseksi eivät juuri eroa niistä, joilla nykyajan tutkijat ajavat perunaa kehitysmaiden pääravinnoksi:

"Jos lasten edes olis fati täynän maanpäronia, nijn ei he olis nijn suuri wattaiset kuin nyt, waan hoikat. Ei he tulis myös nijn paljo syöpäisiks, kuin monda heistä nyt owat, waan he kaswaisit woimallisimmaxi, ja heistä tulis nopsamba ja wahwemba wäke. Ja minä uskon, että he myös estäisit monda tautia, ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä."


Perunantuottajien top 10


Venäjä piti pitkään johtoasemaa tuottajamaiden listalla, mutta nyt Kiina kasvattaa perunaa kaksi kertaa itänaapuriamme enemmän. Kun Intian sadot lasketaan mukaan, Aasian runsasväkisimmän kaksikon tuotanto kattaa lähes kolmanneksen koko maailman perunasadosta.



































Maa  Tuotanto, miljoonia tonneja
Kiina 72,0
Venäjä  35,7
Intia 26,3
Ukraina 19,1
Yhdysvallat  17,7
Saksa   11,6
Puola 11,2
Valko-Venäjä  8,5
Hollanti  7,2
Ranska   6,3


Perunansyöjien top 10

Maanosittain mitaten aasialaisten suihin katoaa lähes puolet maailman perunasadosta. Kun kulutus jaetaan henkeä kohti, tilanne muuttuu. Ahkerimmat perunankäyttäjät löytyvät Itä-Euroopasta, eikä aasialaisten 25 kilon keskimääräisellä vuosikulutuksella päästä lähellekään kärkikymmenikköä.



































Maa  Kiloa henkeä kohti
Valko-Venäjä  186
Venäjä    138
Ukraina  141
Latvia   134
Liettua  130
Ruanda  124
Portugali 118
Kirgisia  118
Puola   115
Britannia  112

Lähde: FaoStat 2005

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti