Näläntorjuntaa viljoja tehokkaammin. Pahenevaan ruokapulaan löytyy pelastus Andien ikivanhasta perusravinnosta perunasta. Näin uskovat maailman ruokaturvan rakentajat. Satoisan ja ravitsevan mukulan puolesta on tänä vuonna kampanjoitu kaikin voimin. Menossa on kansainvälinen perunavuosi



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

Peruna-ateria pienessä Lajan kylässä oli valmis. Katselin hiukan epäillen höyryäviä ja ryppyisiä kuoripottuja, joita Rosamaria Ticona Coronel kääri valkeasta liinasta mökkinsä huojuvalle pöydälle.

- Se on chunoa, oikein hyvää, hän nauroi huomatessaan epäröintini. - Kuivatamme perunoita päivisin auringossa ja öisin pakkasessa ja aina aamulla puristamme niistä nesteen pois käsin. Kun jatkamme näin kolme viikkoa, chuno säilyy vaikka kuinka kauan.

Maistoin varovasti: vahvaa, maukasta ja kiinteää.


Viljelty 8 000 vuotta

Aimara-intiaanien resepti on tuhansia vuosia vanha. Se on perunan ensimmäisiä valmistusohjeita maailmassa, sillä perunan tarina alkoi täällä Perun ja Bolivian jakamalla Andien vuoristoylängöllä noin 8 000 vuotta sitten.

Näillä Titicacajärven rantatöyräillä metsästäjä-keräilijät tunnistivat syötäviksi kelpaavia villiperunoita ja kesyttivät niistä viljelykasveja. Myös jalostustyö käynnistyi täällä, ja inkojen imperiumin aikaan 1400-luvulla peruna ja erityisesti chuno oli valtakunnan tärkein henkivakuutus. Pakkaskuivatulla perunalla täytettiin joka vuosi varmuusvarastot, joilla torjuttiin nälänhätä, jos maissisato epäonnistui.

Nyt perunalle kaavaillaan yhtä tärkeää tehtävää - koko maailman mitassa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Fao on valjastanut koneistonsa kehittämään perunasta maailman tärkeintä ruokakasvia, jonka avulla YK voisi täyttää vuosituhattavoitteensa, puolittaa köyhyyden ja nälän vuoteen 2015 mennessä.


Sopii avainkasviksi

Kurjuuden torjuntaan on löydettävä uusia keinoja. Viljan hinnannousu ja biopolttoaineiden lisääntyvä valmistus tyhjentävät vähäväkisten ennestäänkin vajaita vehnä-, maissi- ja riisikuppeja. Etenevä ilmastonmuutos ei sekään lupaa hyvää lämpimien seutujen kehitysmaille, joissa jo nyt kamppaillaan paitsi ruoan myös viljelymaan ja veden puutteen kanssa. Kun tähän lisätään arvio, jonka mukaan maailman väkiluku kasvaa sadalla miljoonalla syöjällä joka vuosi ainakin seuraavat 20 vuotta, ruokakriisin uhka pahenee entisestään.

Perunoita natustellessani katselin pellolla uurastavia viljelijöitä ja tajusin, miksi peruna on nostettu nälän torjunnan avainkasviksi.

Peruna sietää paljon karumpia oloja kuin viljat. Se viihtyy jopa täällä noin neljän kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Perunaa on helppo kasvattaa, eikä se vaadi valtavia peltoaloja. Se tuottaa satoa viljaa nopeammin, ja ravintoarvoltaankin se on parempi kuin ihmiskunnan tärkeimmät nykyiset ravinnonlähteet riisi, maissi ja vehnä.

Peruna on viljelijälleen myös viljoja vakaampi tulonlähde. Sen hinnan määrittävät paikalliset tuotantokustannukset ja sato-odotukset, eivät kansainvälisten raaka-ainemarkkinoiden heilahtelut, sillä vain murto-osa maailman perunasadosta päätyy ulkomaankauppaan.

Niinpä peruna sopii erinomaisesti pienviljelijöille, jotka muodostavat maailman köyhien suuren enemmistön mutta joilla on vähän viljelymaata eikä varoja maatalouskoneiden hankintaan.


Buumi tavoittanut köyhät

"Sitä mukaa kuin ruoan hinta kohoaa, peruna valtaa alaa viljakasvien vaihtoehtona", ennustaa Faon juuresasiantuntija NeBambi Lutaladio järjestön verkkosivuilla.

Lutaladio luonnehtii perunaa "kätketyksi aarteeksi". Hän tarkoittaa, että perunaa on ravinnonlähteenä aliarvioitu, "ei ole tajuttu, että peruna pitää ihmiskunnan pystyssä".

Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa. Perunasta on jo tullut mitä kansainvälisin kasvi. Sitä viljellään ja syödään jokaisessa maanosassa. 1990-luvun alusta tuotanto on kasvanut lähes viiden prosentin vuosivauhtia, nopeammin kuin useimpien muiden keskeisten ruokakasvien. Perunapellot peittävät nykyään 192 000 neliökilometriä, yli puolet Suomen pinta-alasta.

Mikä tärkeintä, perunabuumi on tavoittanut sekä Aasian runsasväkisimmät että Afrikan köyhimmät valtiot. Merkittävä rajapyykki saavutettiin vuonna 2004: kehitysmaat tuottivat tuolloin ensi kertaa yli puolet maailman perunasadosta.

Perunan uudesta voittokulusta esimerkiksi sopii Kiina, joka on nopeasti noussut maailman suurimmaksi perunantuottajaksi. Sen sato on jo kaksi kertaa niin suuri kuin entisen perunajätin Venäjän ja vastaa melkein neljäsosaa koko maailman tuotannosta. Kymmenet miljoonat ihmiset tarttuvat jo useammin perunakattilaan kuin riisikulhoon.


Kasvulle on tilaa

Niin Kiina kuin Intia, perunantuottajien kolmonen, ovat ilmoittaneet tavoitteekseen kaksinkertaistaa tuotantonsa ensi vuosikymmenen aikana, ja Afrikka seuraa Aasian jälkiä. Siellä perunan viljelyala kasvoi 120 prosenttia vuosina 1994-2004, eikä vauhtia ole aikomus hiljentää.

Tilaa kasvulle on yhä runsaasti. Kehitysmaiden perunankulutus henkeä kohti on edelleen vain neljäsosa Euroopan kulutuksesta.

Myös tuotannossa on paljon tehostamisen varaa.

- Maailman keskimääräinen perunasato hehtaaria kohti jää 15 tonniin, kun se Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yltää 35-40 tonniin, muistuttaa Pamela Anderson, joka johtaa Kansainvälistä perunakeskusta CIP:tä Perun pääkaupungissa Limassa. Keskus luo toimintamalleja kehitysmaiden perunatutkimukselle ja tuotekehittelylle, joita ilman köyhiä on vaikea nostaa pois kurjuudesta.

Faon Lutaladio uskoo, että kehitysmaiden perunasadot voivat lähitulevaisuudessa kasvaa jopa 30 prosenttia. Silloin Afrikan karujen ylänkömaidenkin viljelijät korjaavat 25 tonnin sadon hehtaarilta kolmen kuukauden kasvatusrupeaman päätteeksi. Kun myös varastointia kehitetään ja hankkiudutaan eroon huonolaatuisesta perunasta, viljelijät pääsevät kiinni tuottoisaan ansionlähteeseen.


Genomi pitää selvittää

Nykyistä parempien lajikkeiden löytäminen on perunantuotannon lisäämisen kiireellisin ja suurin haaste. Tätä nykyä jalostustyö on hankalaa ja hidasta, sillä edes viljellyistä perunoista ei tiedetä riittävästi risteytyksiä ajatellen.

Pulmat johtuvat perunan perimästä. Kun useimpien eliöiden dna:ssa on kutakin geeniä kaksittain, perunalla on jokaisesta arviolta 40 000 geenistään neljä varianttia. Siten kahden lajikkeen liitosta voi syntyä yli 800 miljoonaa erilaista yhdistelmää. Tähän kaatui lupaava yritys risteyttää tavallinen ruokaperuna perunarutolle täysin immuunin meksikolaisen villiperunan kanssa. Syntyi vastustuskykyinen, mutta heikkosatoinen ja pahanmakuinen lajike.

Kestävämpien ja satoisampien lajikkeiden kehittäminen onnistuu vasta, kun perunan genomi on selvillä, uskoo Hollannin Wageningenin yliopiston kasvitieteilijä Christian Bachem. Hän toimii koordinaattorina kansainvälisessä tutkimusverkostossa PGSC:ssä, joka koettaa ratkaista perunan dna-ketjun vuoteen 2010 mennessä. Jos tavoite toteutuu, jalostustyö täsmentyy ja nopeutuu huomattavasti.


Rutto voi pilata kaiken

Ilman tietoa perimästä laajat perunaoperaatiot voivat valua tyhjiin. Uhkaksi nousee perunarutto, pääasiassa siemenperunassa piilotteleva sienitauti, joka leviää nopeasti ja tuhoaa sadon tehokkaasti.

Perunaruton hävitysvoimasta todistaa esimerkiksi Irlannin vuosien 1845-1849 nälkäkatastrofi. Meksikossa kehittynyt tauti saapui Eurooppaan Yhdysvalloista toimitetun siemenperunan mukana. Se pilasi satoja kaikkialla, mutta Irlannissa se kylvi kuolemaa, sillä valtaosa ihmisistä eli perunalla. Saari menetti lähes puolet väestöstään: miljoona kuoli nälkään ja tauteihin ja yli miljoona muutti pysyvästi muualle kurjuutta pakoon.

Perunaruttoa torjutaan tuholaismyrkyillä, mutta ruttosieni on tulossa entistä vastustuskykyisemmäksi. Lisähuolta tuottaa se, että ruttoa on kahta tyyppiä, A1 ja A2. Samaan perunanlehteen osuessaan ne voivat risteytyä ja tuottaa entistä ilkeämpiä sieniä. Euroopassa Irlannin kaltaista katastrofia ei enää synny, mutta jos rutto pääsee riehumaan täydellä voimallaan kehitysmaissa, tulos voi olla Irlantiakin pahempi.



Hannu Pesonen on ulkomaanaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Maailman paras ravintopaketti


Näin perunaa luonnehtii brittiläinen tietokirjailija ja valokuvaaja John Reader kesällä ilmestyneessä perunan historiassaan Propitious Esculent: The Potato in World History.

Peruna on hyvä energianlähde, sillä se sisältää runsaasti hiilihydraatteja. Siitä saa myös proteiinia enemmän kuin mistään muusta mukula- tai juureskasvista. Myös vitamiineja löytyy mukavasti, mutta rasvaa ei nimeksikään.


Proteiinia 1,9 g


Hiilihydraatteja 20,2 g


Hivenaineita
Kalium 379 mg
Fosfori 44 mg
Kalsium 5 mg
Rauta 0,3 mg


Vitamiineja
C 13 mg
B1 0,12 mg
B2 0,02 mg
B3 1,4 mg


Energiaa 87 kcal


Rasvaa 0,1 g


Kuitua 1,8 g


Pitoisuudet keitetyssä perunassa 100:aa grammaa kohti.


Lähde: FaoStat, International Year of Potato


Jo koko maailman ruokaa


Peruna on maailman neljänneksi tärkein ravintokasvi. Sitä viljellään jokaisella mantereella ja yli sadassa maassa. Vielä 1990-luvun alussa kehitysmaat kasvattivat vain noin neljäsosan maailman perunasta, mutta tätä nykyä niiden osuus 320 miljoonan tonnin vuosituotannosta on noin 52 prosenttia.


Kehitysmaat 165,2 miljoonaa tonnia
Teollisuusmaat 155,5 miljoonaa tonnia


Aasia ohitti Euroopan


Maanosittain tarkastellen 1990-luvun alussa suurin osa perunasta kasvatettiin ja syötiin Euroopassa. Nyt ykkösenä on Aasia. Myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on viime vuosina lyöty tuotantoennätyksiä, vaikka koko maailman vertailussa satoluvut ovat pieniä.




















Maanosa 

Sato, miljoonia tonneja

Aasia ja Oseania  137,2
Eurooppa 128,6
Pohjois-Amerikka  22,6
Afrikka  16,3
Etelä-Amerikka  16,0

Lähde: FaoStat 2007

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018