Moni pätkii ansaitun lomansa osiin, ja niitäkin on, jotka eivät mitenkään malta pysyä poissa toimistosta. Pitkä yhtäjaksoinen loma tekisi hyvää niin pomolle kuin duunarille.


mitenkään malta pysyä poissa toimistosta. Pitkä yhtäjaksoinen
loma tekisi hyvää niin pomolle kuin duunarille.




Juuri ennen juhannusta työpaikat olivat täynnä säntäileviä ihmisiä. Maailma piti saada valmiiksi ennen kesälomaa. Rutistuksesta on nyt pari viikkoa, ja vähin erin stressi laukeaa. Seuraavaksi pitääkin ruveta orientoitumaan töihin paluuseen. Näinhän se menee, vai mitä?

Ei pitäisi, sanovat lomailun ekspertit, suomalaisten lomatapoja tutkiva sosiologi Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta ja työn ja vapaa-ajan rajanvetoon syventynyt psykologi Sirkku Kivistö Työterveyslaitoksesta. He muistuttavat lomailijoita, että vuosiloman tarkoituksena ei ole pelkästään työn rasituksista toipuminen.

- Emme lomaile jaksaaksemme taas entistä enemmän, vaan huoltaaksemme palautumiskykyämme,  Kivistö tiivistää.


Loma hyödytti kaikkia

Vuosiloman ajatus on lähes 90-vuotias. Sitä esitti ensimmäisensä Ruotsin hallitus jo 1919, Kansainvälisen työjärjestön Ilon perustamisvuonna. Ehdotus jäi maailmanlaajuisen laman jalkoihin, mutta kun se helpotti, Ilo 1936 suositteli jäsenvaltioilleen palkallisen vuosilomajärjestelmän luontia.

Suomessa ensimmäiset lakisääteiset lomat pidettiin kesällä 1939. Niiden pituus oli työsuhteen keston mukaan viikosta puoleentoista. Tästä loma-aika pidentyi asteittain, kunnes 1973 syntyi neljän viikon standardi.

Vuosilomasta on päätetty pöydissä, joissa ovat olleet mukana valtiovalta, työntekijät ja työnantajat. Anu-Hanna Anttilan mukaan neuvotteluissa voittivat kaikki. Kyseessä oli win-win-win-tilanne: työnantajat saivat levänneitä duunareita, työntekijät omaa aikaa, eikä valtiokaan jäänyt osattomaksi.

- Kansanterveydessä ja kansantaloudessa ei ole turhan päiten sama alku. Vuosiloma oli alkuaan työväensuojelullinen ja on nykyään työsuojelullinen kysymys, Anttila huomauttaa.




Ruotsalaisilla pisimmät lomat


- Suomen muita maita pidemmät vuosilomat on yleinen mutta väärä uskomus, sanoo Anu-Hanna Anttila. Suomi on kärkimaita, jos lasketaan vuosittaisia vapaapäiviä. Kun tarkastellaan toteutuneita lomapäiviä, tilanne muuttuu.
- 2,3 miljoonasta työntekijästämme yli 300 000 on epätyypillisessä työsuhteessa. Se lyhentää keskimääräistä lomakertymää, Anttila selittää. - Erityisesti pätkätöitä tekevät naiset eivät pysty pitämään ansaitsemiaan lomapäiviä. He ottavat ne rahana.


Kesälomat eräissä EU-maissa
Ruotsi            33
Tanska          30
Italia               28
Luxembourg  28
Hollanti           26
Itävalta           25
Ranska          25
Suomi            25
Britannia        25
Belgia            24


Lomapäivien määrä on kollektiivisesti sovittujen palkallisten vuosi¬lomapäivien keskiarvo 2006. Lähde: Anu-Hanna Anttila 2008, Eurofound 2007


Kaksi viikkoa ei riitä

Nykyisen, vuodelta 2005 peräisin olevan vuosilomalain mukaan vuosilomasta 12 arkipäivää on pidettävä kesällä yhteen menoon, mutta lopun voi pätkiä pienempiin palasiin.

Joskus lomaruuvia kiristää työnantaja, joka haluaa työntekijänsä nopeasti takaisin tuottavaan työhön. Toisinaan työntekijällä itsellään on hinku sorvin ääreen.

Anu-Hanna Anttilan tuoreet tutkimustulokset kertovat, että etenkin nuoret, uraa luovat miehet ovat alkaneet tinkiä lomastaan. Heitä viettelee vastuullinen työ siinä määrin, että vapaa-aika vaikuttaa tylsältä.

Sirkku Kivistö varoittaa hunaja-ansasta: - Tinkiminen ei ole pidemmän päälle kestävää. Vapaa-aika ei ole turha keksintö. Se on tarpeen myös kiinnostavaa työtä tekeville. Ihminen kaipaa palautumista. Ylikunto on vaarallinen ilmiö myös työelämässä.

Niin Kivistö kuin Anttila suosittelevat neljän viikon kesälomaa.

- Se on vedenjakaja henkistä irrottautumista ajatellen, tietää Kivistö, tuoreen Vaihda vapaalle - lomallelähtijän opas -kirjan kirjoittaja.

- Ihmiset haluavat tehdä lomalla muutakin kuin palautua¬ työstä: mökkeillä, matkailla, nukkua, harrastaa, olla perheensä ja ystäviensä kanssa. Eihän neljää viikkoa lyhyempi aika riitä mitenkään! Anttila lisää.


Mieli pitää repäistä irti

Onnistuneen ja rentouttavan loman perusta luodaan pitkin työvuotta. Sirkku Kivistön mukaan rasituksesta elpymistä ei voi lykätä, vaan palautumisesta pitää huolehtia jatkuvasti.

- Kroppamme ei ymmärrä, vaikka kuinka sanoisimme, että huilataan sitten kesällä. Keho tarvitsee palautumista jokaisena päivänä.

Kun lomalla sitten saamme elää oman vuorokausirytmimme mukaan, kehomme virkistyy melko pian. Pidempään menee mielen virkistymisessä, sillä siihen ei pelkkä lepo riitä. Tarvitaan jotakin, joka repäisee irti työkuvioista. Siinä voi auttaa media- ja tiedonvälityspaasto, ainakin sähköpostien unohtaminen.

- Lisäksi tarvitaan itselle mieluisaa puuhaa, yhteyksiä toisiin ihmisiin, haasteita ja omien rajojen koettelua, Sirkku Kivistö listaa.

Anu-Hanna Anttilan kesäsuunnitelmiin kuuluvat pitkät yöunet, sarjakuvat ja Englannin keskiaikainen poetiikka.
- Tilasin kesäksi myös Hufvudstadsbladetin. Loman päätteeksi aion matkustaa Tukholmaan ja selviytyä pelkällä ruotsilla.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5227
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti