Moni pätkii ansaitun lomansa osiin, ja niitäkin on, jotka eivät mitenkään malta pysyä poissa toimistosta. Pitkä yhtäjaksoinen loma tekisi hyvää niin pomolle kuin duunarille.


mitenkään malta pysyä poissa toimistosta. Pitkä yhtäjaksoinen
loma tekisi hyvää niin pomolle kuin duunarille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Juuri ennen juhannusta työpaikat olivat täynnä säntäileviä ihmisiä. Maailma piti saada valmiiksi ennen kesälomaa. Rutistuksesta on nyt pari viikkoa, ja vähin erin stressi laukeaa. Seuraavaksi pitääkin ruveta orientoitumaan töihin paluuseen. Näinhän se menee, vai mitä?

Ei pitäisi, sanovat lomailun ekspertit, suomalaisten lomatapoja tutkiva sosiologi Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta ja työn ja vapaa-ajan rajanvetoon syventynyt psykologi Sirkku Kivistö Työterveyslaitoksesta. He muistuttavat lomailijoita, että vuosiloman tarkoituksena ei ole pelkästään työn rasituksista toipuminen.

- Emme lomaile jaksaaksemme taas entistä enemmän, vaan huoltaaksemme palautumiskykyämme,  Kivistö tiivistää.


Loma hyödytti kaikkia

Vuosiloman ajatus on lähes 90-vuotias. Sitä esitti ensimmäisensä Ruotsin hallitus jo 1919, Kansainvälisen työjärjestön Ilon perustamisvuonna. Ehdotus jäi maailmanlaajuisen laman jalkoihin, mutta kun se helpotti, Ilo 1936 suositteli jäsenvaltioilleen palkallisen vuosilomajärjestelmän luontia.

Suomessa ensimmäiset lakisääteiset lomat pidettiin kesällä 1939. Niiden pituus oli työsuhteen keston mukaan viikosta puoleentoista. Tästä loma-aika pidentyi asteittain, kunnes 1973 syntyi neljän viikon standardi.

Vuosilomasta on päätetty pöydissä, joissa ovat olleet mukana valtiovalta, työntekijät ja työnantajat. Anu-Hanna Anttilan mukaan neuvotteluissa voittivat kaikki. Kyseessä oli win-win-win-tilanne: työnantajat saivat levänneitä duunareita, työntekijät omaa aikaa, eikä valtiokaan jäänyt osattomaksi.

- Kansanterveydessä ja kansantaloudessa ei ole turhan päiten sama alku. Vuosiloma oli alkuaan työväensuojelullinen ja on nykyään työsuojelullinen kysymys, Anttila huomauttaa.




Ruotsalaisilla pisimmät lomat


- Suomen muita maita pidemmät vuosilomat on yleinen mutta väärä uskomus, sanoo Anu-Hanna Anttila. Suomi on kärkimaita, jos lasketaan vuosittaisia vapaapäiviä. Kun tarkastellaan toteutuneita lomapäiviä, tilanne muuttuu.
- 2,3 miljoonasta työntekijästämme yli 300 000 on epätyypillisessä työsuhteessa. Se lyhentää keskimääräistä lomakertymää, Anttila selittää. - Erityisesti pätkätöitä tekevät naiset eivät pysty pitämään ansaitsemiaan lomapäiviä. He ottavat ne rahana.


Kesälomat eräissä EU-maissa
Ruotsi            33
Tanska          30
Italia               28
Luxembourg  28
Hollanti           26
Itävalta           25
Ranska          25
Suomi            25
Britannia        25
Belgia            24


Lomapäivien määrä on kollektiivisesti sovittujen palkallisten vuosi¬lomapäivien keskiarvo 2006. Lähde: Anu-Hanna Anttila 2008, Eurofound 2007


Kaksi viikkoa ei riitä

Nykyisen, vuodelta 2005 peräisin olevan vuosilomalain mukaan vuosilomasta 12 arkipäivää on pidettävä kesällä yhteen menoon, mutta lopun voi pätkiä pienempiin palasiin.

Joskus lomaruuvia kiristää työnantaja, joka haluaa työntekijänsä nopeasti takaisin tuottavaan työhön. Toisinaan työntekijällä itsellään on hinku sorvin ääreen.

Anu-Hanna Anttilan tuoreet tutkimustulokset kertovat, että etenkin nuoret, uraa luovat miehet ovat alkaneet tinkiä lomastaan. Heitä viettelee vastuullinen työ siinä määrin, että vapaa-aika vaikuttaa tylsältä.

Sirkku Kivistö varoittaa hunaja-ansasta: - Tinkiminen ei ole pidemmän päälle kestävää. Vapaa-aika ei ole turha keksintö. Se on tarpeen myös kiinnostavaa työtä tekeville. Ihminen kaipaa palautumista. Ylikunto on vaarallinen ilmiö myös työelämässä.

Niin Kivistö kuin Anttila suosittelevat neljän viikon kesälomaa.

- Se on vedenjakaja henkistä irrottautumista ajatellen, tietää Kivistö, tuoreen Vaihda vapaalle - lomallelähtijän opas -kirjan kirjoittaja.

- Ihmiset haluavat tehdä lomalla muutakin kuin palautua¬ työstä: mökkeillä, matkailla, nukkua, harrastaa, olla perheensä ja ystäviensä kanssa. Eihän neljää viikkoa lyhyempi aika riitä mitenkään! Anttila lisää.


Mieli pitää repäistä irti

Onnistuneen ja rentouttavan loman perusta luodaan pitkin työvuotta. Sirkku Kivistön mukaan rasituksesta elpymistä ei voi lykätä, vaan palautumisesta pitää huolehtia jatkuvasti.

- Kroppamme ei ymmärrä, vaikka kuinka sanoisimme, että huilataan sitten kesällä. Keho tarvitsee palautumista jokaisena päivänä.

Kun lomalla sitten saamme elää oman vuorokausirytmimme mukaan, kehomme virkistyy melko pian. Pidempään menee mielen virkistymisessä, sillä siihen ei pelkkä lepo riitä. Tarvitaan jotakin, joka repäisee irti työkuvioista. Siinä voi auttaa media- ja tiedonvälityspaasto, ainakin sähköpostien unohtaminen.

- Lisäksi tarvitaan itselle mieluisaa puuhaa, yhteyksiä toisiin ihmisiin, haasteita ja omien rajojen koettelua, Sirkku Kivistö listaa.

Anu-Hanna Anttilan kesäsuunnitelmiin kuuluvat pitkät yöunet, sarjakuvat ja Englannin keskiaikainen poetiikka.
- Tilasin kesäksi myös Hufvudstadsbladetin. Loman päätteeksi aion matkustaa Tukholmaan ja selviytyä pelkällä ruotsilla.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla