Päätöksenteon tiede on nuorta, ja tutkijat alkavat vasta ymmärtää, miten aivot päättävät, minkä päättävät. Tässä nykytiedon mukaiset neuvot käytännön tilanteisiin.


Pikakurssi parempiin päätöksiin



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Järkeile kaikki yksinkertainen

On tarpeetonta kuormittaa aivoja sotkemalla päätöksentekoon tunteet, kun ongelma on yksinkertainen eli sisältää niin vähän muuttujia, että paras ratkaisu syntyy järkeillen. Vaikka tutkijat ovat hiukan eri mieltä siitä, kuinka monta tiedonjyvää tai muuttujaa järkiaivot eli otsalohkon etumaisimmat osat pystyvät kerrallaan käsittelemään, keskiarvo on ainoastaan neljä.

Kaikki omenaporat ovat jotakuinkin samanlaisia, joten hinta on paras päätöksenteon määrittäjä. Kun näin on, järkiaivot ratkaisevat asian valitsemalla halvimman. Yhtä lailla kaikki kolajuomat ovat jokseenkin samanlaisia, halpa viini on jopa tutkitusti usein yhtä hyvää kuin kallis ja Helsingin vesijohtovesi voittaa testitulosten mukaan ranskalaiset pullovedet. Tätä menetelmää käyttäen selviät ruoka- ja juomaostoksista ennätysajassa ja rahaa säästäen.


Alista impulssit kontrolliin

Vaikka eläisit kuinka järkijohtoisesti, tunteet tunkevat mukaan - jopa kauppareissulle. Kun tunnet vetoa tiettyyn mansikkahilloon, etuotsalohko on yhdistänyt aivojen muinaisissa osissa, kuten aivorungossa ja mantelitumakkeessa, syntyneet tunteet tietoiseen ajatteluun ja viestii: "Hyvä valinta, käy kiinni."

Kun olet tekemässä ratkaisua tunneimpulssin varassa mutta haluat varmistua päätöksestäsi, alista se järkiosaston tarkistettavaksi, vähän samaan tapaan kuin alakoulussa tarkistit laskutehtävän. Tunteiden järkeily on hyväksi, sillä tunneaivoihin ei kannata luottaa sokeasti. Niillä on näet tapana hätiköidä.

Jos olet joutumassa vaateliikkeen "Kahdet farkut yhden hinnalla" -koukkuun mutta impulssia järkeillessäsi huomaat, ettei sinulla ole varaa yksiinkään seuraavan kuukauden budjetin kärsimättä, jätät ostoksen väliin ja poistut kaupasta päätökseesi tyytyväisenä.


Tärkeissä luota tunteeseen

Mitä merkityksellisempi päätös on elämänlaadun kannalta, sitä suurempi päätösvalta kannattaa antaa tunteille. Tärkeissä päätöksissä on aina enemmän muuttujia kuin järkiaivot pystyvät käsittelemään. Sääntö on: ajattele vähemmän, anna tunteiden viedä.

Tämän tieteellisen oivalluksen koki Amsterdamin yliopiston psykologi Ap Dijksterhuis omissa autokaupoissaan. Hän yritti tehdä päätöksen vertailemalla mutta huomasi pian, ettei kyennyt käsittelemään kaikkea tietoa, sillä muuttujia, pelkästään eri automerkkejä, oli liikaa. Dijksterhuis pohti: entä jos puhdas järkeily johtaakin näin monimutkaisessa ja tärkeässä asiassa huonompaan tai jopa väärään ratkaisuun kuin tunteiden kuuntelu?

Dijksterhuis tutki ajatustaan testiryhmillä, joiden piti järkeilemällä päättää autosta tai kodinsisustuksesta, kun muuttujia oli reilusti, 8-12. Kun etuotsalohko ei pystynyt käsittelemään näin monipolvista ongelmaa, se yritti yksinkertaistaa ratkaisun vain yhteen tiedonjyvään, joka saattoi olla niinkin triviaali kuin väri. Lisäksi kävi ilmi, että mitä pitempään testaajat pähkäilivät päätöstään, sitä tyytymättömämpiä he olivat ratkaisuunsa.


Hyvällä tuulella oivallat

Tutkija Mark Jung-Beeman on osoittanut, että vaikeat tehtävät, joissa onnistuminen vaatii myös tunteista kumpuavaa oivallusta, ratkeavat helpommin hyvällä tuulella kuin kiukkuisena tai masentuneena. Kun etuotsalohkon ei tarvitse pohtia huonon tuulen syitä, siltä vapautuu kapasiteettia itse ongelmaan.


Tiedät enemmän kuin tiedät

Elämä on epäluotettava kumppani alituisine yllätyksineen, joiden ratkaisuun heittäydymme useimmiten tunteillamme, vaiston varassa. Nyt tutkijat kuitenkin sanovat, että usein vaistoratkaisut perustuvat sittenkin aiemmin hankkimaamme kokemukseen samanlaisesta tai samankaltaisesta tilanteesta, vaikka se näyttäisikin täysin uudelta.

Sain tästä omakohtaisen kokemuksen keväällä, kun pyöräilin ilman kypärää kotikaupunkini keskustassa ja pysäköidyn auton ovi avautui yllättäen ajoreitilleni vain muutaman metrin ja sekunnin päässä. Tiesin törmääväni oveen.

Kun törmäys oli tapahtunut, olin yhä jotenkin jaloillani kädet ohjaustangolla enkä tajuttomana kadulla. Luulin olleeni vain onnekas, mutta kun sitten puin onnettomuutta edeltäneitä sekunteja, ymmärsin ratkaisseeni uhkaavan tilanteen kahden aiemman, vuosien takaisen kokemuksen perusteella.

Ensimmäisessä äkkitilanteessa jarrutin niin rajusti, että pyörä pysähtyi kuin seinään ja lensin ohjaustangon yli ojaan. Toisessa auto lähti luisuun jäätikköisellä tiellä. Sain sen hallintaan vain löysäämällä jarrua ja keskittymällä ohjaamiseen. Näin toimin myös pyöräonnettomuudessa: en jarruttanut lainkaan vaan keskityin pysymään pystyssä. Aivoni olivat tehneet oikean päätöksen kokemuksen perusteella.


Vältä liiallista varmuutta

Mikään ei ole vaarallisempaa kuin liiallinen varmuus, uskovat tutkijat. - Jos estämme pään sisäisen debatin, hermosolujen kaipaama väittely jää syntymättä ja aivoissa vallitsee keinotekoinen konsensus, Jonah Lehrer muistuttaa.

Liiallisen varmuuden tuottamat väärät ratkaisut ilmenivät Philip Tetlockin johtamassa kokeessa, johon osallistui politiikan asiantuntijoita. Ennustukset menivät sitä pahemmin metsään, mitä johdonmukaisemmin asiantuntijat sortuivat "varmuuden syntiin", siis sulkivat tietoisuudestaan kokonaan sen mahdollisuuden, että saattaisivat sittenkin olla väärässä.

 Liiallisen varmuuden vaaran välttää parhaiten siten, että hyväksyy kilpailevat ajatukset osaksi päätöksentekoa. Ne kyllä ilmestyvät ajatteluun, jos annamme aivoillemme luvan ajatella, että omat uskomuksemme saattavat olla huteralla pohjalla.

- Sitä paitsi on hyvä muistuttaa itseään kaikesta siitä, mitä ei tiedä, Lehrer neuvoo.


Tee ensimmäinen päätös nyt

Huonoja ratkaisuja ja virheitä ei voi kokonaan välttää, mutta varmasti niitä tulee, jos yrität järkeillä kaikki päätöksesi. Parhaat päätökset edellyttävät toisinaan järkeä, toisinaan tunnetta, mutta sitäkin useammin sekä tunnetta että järkeä. Tunteiden hyväksyminen tärkeäksi osaksi päätöksentekoa saattaakin olla paras päätöksesi aikoihin. Sen voit tehdä nyt.

Metakognitio, oman ajattelun ajatteleminen, taas kasvattaa asiantuntemusta, ja mitä enemmän asiantuntemusta elämän eri alueilta aivoilla on hallussaan, sitä parempia päätöksiä ne tekevät.



Tellervo Riikonen on Yhdysvalloissa asuva filosofian maisteri ja vapaa kirjoittaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.