Kolmen viikon kuluttua julkistetaan uusimman Pisa-kierroksen tulokset. Mitä ne kertovat?

Teksti: Kirsi Heikkinen

Kolmen viikon kuluttua julkistetaan uusimman Pisa-kierroksen tulokset. Mitä ne kertovat?

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2010

Suomen koululaiset maailmanmaineeseen nostanut Pisa on maailman suurimpia oppimistutkimuksia. Viime vuonna melkein puoli miljoonaa 15-vuotiasta ratkoi ohjelman neljännen kierroksen tehtäviä. Mitä megatutkimus oikeastaan mittaa?– Sitä, millaiset valmiudet peruskoulunsa päättävillä nuorilla on pärjätä jatko-opinnoissa, työssä ja arkielämässä, sanoo Suomen Pisa-koordinaattori, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta.Pisa ei mittaa, kuinka hyvin koulun opetukset osataan toistaa kokeessa, vaan miten nuori kykenee soveltamaan kaikkea siihen mennessä oppimaansa. Tehtävissä analysoidaan usein sanomalehdistä, tieteellisistä artikkeleista, internetistä tai kirjallisuudesta valittuja materiaaleja. Ne vaativat kykyä tunnistaa olennaiset seikat ja muokata ne ratkaistavaan muotoon.– Esimerkiksi matemaattiset ongelmat tulevat elämässä harvoin vastaan puhtaan matematiikan muodossa, vaan ne yhdistyvät yleensä tekstiin. Joudumme ratkomaan erilaisia yhtälöitä tuon tuosta, vaikka emme niitä aina sellaisiksi tunnista.

Kuin omenoita vertailisi

Pisa luotaa myös sitä, mikä osaamisen eroja voi selittää. Kansainvälisen vertailun avulla on mahdollista ruotia erilaisten koulujärjestelmien vahvuuksia ja heikkouksia. Kymmenien kielten, kulttuurien ja järjestelmien kirjo tekee kuitenkin megatutkimuksen toteuttamisesta enemmän kuin haasteellista. Välijärven mukaan tilanne on etäisesti samankaltainen kuin puntaroisi erilaisten omenoiden ominaisuuksia. Teoreettisen viitekehyksen ja tehtävien valmistelu nieleekin vuosia, ja työhön osallistuvat kymmenet matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden oppimisen huippuasiantuntijat eri puolilta maailmaa.

Muutokset näkyviin

Koska Pisa on pitkäjänteinen ohjelma, se kertoo myös osaamisen muutoksista. Ensimmäinen tutkimus järjestettiin kymmenen vuotta sitten, ja siinä painotettiin lukutaitoa. 2003 keskityttiin matematiikkaan, 2006 pääalue oli luonnontiede. 2009 kierros alkoi alusta eli painopisteenä oli jälleen lukutaito.Tähän asti Suomi on ollut aina tuloslistan kärjessä, ja hyvää sijoitusta odotetaan joulukuussakin, kun uudet tulokset julkaistaan.  Uusimmassa tutkimuksessa oli ensi kertaa mukana sähköisten tekstien lukutaito-osio. Siihen osallistuminen oli vapaaehtoista, ja Suomi jätti sen väliin. Seuraavassa kokeessa osio on kaikille pakollinen. Välijärvi epäilee, etteivät sen tulokset tule olemaan suomalaisille mairittelevia. Sähköinen lukutaito edellyttää perinnäistä monipuolisempaa taitoa etsiä, arvioida ja yhdistellä muodoltaan vaihtelevaa tietoa eri lähteistä.– Toisin kuin moni meistä luulee, Suomi ei ole enää mikään tietotekniikan ihmemaa. Tietokoneympäristön opiskelu on kouluissamme valitettavasti jäänyt lapsenkenkiinsä.

Paljon heikkoa muualla

Välijärven mukaan tutkimusohjelma on osoittanut, että suomalaisen koulun perusta on hyvä. Erityisesti olemme onnistuneet heikoimpien oppijoiden tukemisessa: huonoimmat oppilaamme ovat parempia kuin missään muualla. – Suomessa osaaminen ei nivoudu voimakkaasti sosiaaliseen taustaan, kouluun tai asuinpaikkaan, Välijärvi sanoo. Erityisen silmiinpistävää on erojen vähäisyys koulujen välillä: heikoimminkin menestyvät koulut ovat lähes OECD-maiden keskitasoa.Kaikkialla tilanne ei ole yhtä kaunis. Joka viidennessä Pisaan osallistuvassa maassa vähintään puolet nuorista sijoittuu luonnontieteissä riskiryhmään eli heidän taitonsa eivät yllä alimman tason yläpuolelle. Matematiikassa peräti 90 prosenttia nuorista kuuluu joissakin maissa riskiryhmään, lukutaidossa 70–80 prosenttia.  – Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on toki Suomessakin, Välijärvi muistuttaa. 5–8 prosentilla suomalaisnuorista osaaminen on kehnoa vähintään yhdellä, usein kaikilla kolmella osa-alueella. Tähän liittyy yleensä myös hatara opiskelumotivaatio sekä vähäinen usko omiin kykyihin.

Meillä sukupuolierot suuria

– Suomessa asenteiden ja osaamisen yhteys on ylipäätään hyvin voimakas, Välijärvi kertoo. Nuorten uskomukset, asenteet ja kiinnostukset ovat kansainvälistä keskitasoa, mutta tyttöjen ja poikien väliset erot ovat meillä poikkeuksellisen suuria. – Tytöt arvostavat koulutusta jonkin verran enemmän kuin pojat, mutta suurimmat erot liittyvät oppiaineisiin. Nuoret ajattelevat varsin konservatiivisesti: matematiikka on poikien­ ja lukeminen tyttöjen juttu.Luetun ymmärtämisessä tyttöjen ja poikien välinen ero on ollut koko 2000-luvun vertailumaiden suurin. Tämä selittyy pitkälti juuri sillä, että poikia ei lukeminen innosta keskimäärin lainkaan samalla tavalla kuin tyttöjä, jotka kahlaavat kirjoja myös vapaa-ajallaan.Matematiikassa sukupuoliero on osaamisessa hyvin pieni, sen sijaan asenne-ero tyttöjen ja poikien välillä on vertailumaiden suurimpia.– Useimpia tyttöjä matematiikka ei kiinnosta, eivätkä he usko omiin kykyihinsä tällä alueella. Suomessa tyttöjen luottamus omiin matematiikan taitoihin on kehnoa silloinkin, kun todellinen osaaminen on oivallista. Tämä ohjaa tyttöjä valitsemaan vain harvoin matematiikan ja luonnontieteiden jatko-opintoja, vaikka osaamisessa tytöt ja pojat ovat melko lähellä toisiaan. llmiö on ajan myötä vain vahvistunut.– Kaikki ekaluokkalaiset tykkäävät matematiikasta, mutta jo kolmannella luokalla sukupuoliero näkyy selvästi. Nyt pitäisi saada selville, mikä kakkosluokkalaiset tytöt oikein saa vierastamaan matematiikkaa, Välijärvi pohtii.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.