Aurinkokunnan laidoilla saattaa olla lukuisia Plutoa suurempia taivaankappaleita. Tuntematon kymmenes planeetta X askarrutti tutkijoita jo 1930-luvulla. Se kiehtoo taas, vaikka olisikin nyt vasta aurinkokunnan yhdeksäs.




Kymmenisen vuotta sitten tuntemattomat planeetat kuuluivat visusti kaukaisien tähtien ympärille. Nyt niistä puhutaan aurinkokunnankin yhteydessä.

Planeettajutut saivat vettä myllyynsä, kun Neptunuksen takaa löytyi muutama vuosi sitten Plutoa suurempi kiertolainen. Suuri yleisö innostui kymmenennestä planeetasta, mutta löytö johtikin siihen, että aurinkokuntaan jäi vain kahdeksan planeettaa. Pluto menetti planeetan statuksensa, siitä tuli kääpiöplaneetta.

Kahdeksan ei välttämättä ole lopullinen luku. Tietokonesimulaatiot, joilla tutkitaan aurinkokunnan ja eritoten Neptunuksen takana kiertävien kappaleiden historiaa, viittaavat siihen, että kotikontumme pimeillä laidoilla on piilossa useita täysverisiä planeettoja.


Kaukoputki paljasti

Auringon perheeseen tutustuttiin hartaasti heti kaukoputken keksimisen jälkeen. Englantilainen tähtitieteilijä William Herschel löysi ensimmäisen uuden planeetan, Uranuksen, 1781. Aurinkokunnan planeetat aina Saturnukseen asti oli tunnettu jo antiikin ajoista; niitä tosin sanottiin kiintotähdiksi.

Kukaan ei uskonut Uranuksen olevan ainoa tuntematon planeetta. Pian huomattiinkin, ettei se liiku täsmälleen Newtonin vetovoiman perusteella laskettua rataa pitkin.

Tutkijat uumoilivat, että poikkeamat johtuvat kauempana olevan, tuntemattoman planeetan vetovoimasta. Häiritsijä löytyi 1846. Se oli Neptunus.

Näkymättömiä planeettoja etsittiin entistä suuremmalla innolla, sillä laskut paljastivat Neptunuksen reitissäkin selittämättömiä piirteitä. Pluto havaittiin kuitenkin sattumalta 1930.

Kun huomattiin, ettei Pluto pienen kokonsa takia selitä Neptunuksen liikettä, alettiin häiritsijää etsiä uudelleen. Sitä nimitettiin planeetta X:ksi. Mitään ei löytynyt, ja vähitellen kiinnostus planeettakuntamme laitamaihin hiipui.

Nyt tiedämme, ettei Neptunuksen reittiä tarvitse selittää ulompana kiertävän kappaleen vetovoimalla. Tarve perustui virheellisiin ja epätarkkoihin havaintoihin.


Laidoilla onkin ruuhkaa

Kymmeniin vuosiin Neptunuksen takaa ei löytynyt kuin Pluton kuu Kharon. Sitten tähtitieteilijät saivat kaukoputkiinsa digitaaliset kamerat, joille tallentuu huomattavasti himmeämpiä kohteita kuin perinteisiin valokuviin.

Vuodesta 1992 Neptunuksen takaa on paikannettu pitkälti yli tuhat uutta kiertolaista. Niitä nimitetään TNO:iksi (Trans-Neptunian Objects), ja niitä oletetaan olevan miljoonia. Suurin osa niistä on pieniä, asteroidien kaltaisia jäisiä kappaleita, mutta tällä vuosituhannella on jäljitetty myös tuhansien kilometrien kokoisia möhkäleitä. Ne herättivät henkiin ajatuksen planeetta X:stä.

Vuonna 2003 löytyi sitten Plutoa suurempi Eris. Sillä on pieni kuukin. Se on tunnetun aurinkokunnan laita-alueiden kingi, ja monet toivoivat siitä uutta planeettaa.

Ei käy, se on kääpiöplaneetta, vastasi Kansainvälinen tähtitieteilijöiden unioni 2006 ja alensi samalla Plutonkin kääpiösarjaan.


Kokonainen parvi Marseja

Neptunuksen takaisista kiertolaisista muodostuu niin sanottu Kuiperin vyöhyke, joka ulottuu noin 50 Maan ratasäteen päähän. Se on kuin aurinkokunnan helmakaitale.

Kuiperin vyöhykkeen kappaleet liikkuvat hyvin erilaisilla radoilla: osa lähes ympyrärataa, osan radat resonoivat Neptunuksen kanssa, osan reitit ovat soikeita ja jyrkästi kallellaan itse vyöhykkeeseen nähden.

Lisäksi ovat ne kappaleet, jotka kiertävät mitä moninaisimmilla radoilla kaukana päävyöhykkeen ulkopuolella. Miten ne sinne joutuivat?

Eräs simulaatioihin perustuva selitys on niin sanottu oligarkkinen planeettojen syntyhistoria. Siinä Aurinkoa ympäröivän kiekon pöly kertyy kasvaviksi planeetta-alkioiksi, joista muodostuu noin miljoonan vuoden kuluessa useita kymmeniä kiviplaneettoja, oligarkkeja.

Osa niistä törmäsi toisiinsa ja jäi kiertämään Aurinkoa. Aurinkokunnan kaasujättiläisten vetovoima sinkosi loput kauas aurinkokunnan laidoille, jopa ulos siitä. Etäällä Kuiperin vyöhykkeen ulkopuolella olisi siis tusinoittain yli Marsin kokoisia planeettoja. Suurin osa niistä olisi kuitenkin erittäin kaukana, tuhat tai jopa 10 000 kertaa etäämpänä Auringosta kuin Maa.


Planeetta X lakaisi väylän

Tänä vuonna japanilaisen Koben yliopiston tutkijat Patryk Lykawka ja Tadashi Mukai julkaisivat simulaatiotuloksia, jotka selittävät, miksi Kuiperin vyöhykkeen kappaleet vähenevät jyrkästi noin 50 Maan ratasäteen päässä ja miksi niiden radat ovat niin erilaisia.

Selitys on kaukainen, hieman maapalloa suurempi planeetta, joka kiertää Aurinkoa yleensä yli sadan Maan ratasäteen päässä mutta saattaa joskus tulla lähemmäksikin. Se olisi muokannut Kuiperin vyöhykkeelle reunan samaan tapaan kuin Saturnuksen kuut ovat tyhjentäneet itselleen väylän sen renkaisiin.

Lykawkan planeetta X kiertäisi Auringon kerran tuhannessa tai 2 500 vuodessa (Pluton kierros kestää 248 vuotta). Kelpaisiko tämä jääkylmä maailma sitten planeetaksi? Todennäköisesti.

Planeetta on nimittäin uuden määritelmän mukaan taivaankappale

- joka kiertää Aurinkoa
- jonka massa riittää muotoilemaan siitä lähes pallon muotoisen
- joka on vetovoimallaan puhdistanut ratansa lähiympäristön muista kappaleista.


Jättiputket näkevät kohta

Simulaatiotulosten ongelma on, että noin etäinen Auringon kiertolainen jää helposti huomaamatta, vaikka olisi Jupiterinkin kokoinen. Auringolla voisi jopa olla hyvin kaukainen kumppanitähti, emmekä näkisi sitä nykyisillä kaukoputkilla.

Mutta jo muutaman vuoden kuluttua meillä on laitteet, joilla aurinkokunnan pimeillä laidoilla vaeltavat planeetat saattavat paljastua.

Neljästä 1,8-metrisestä kaukoputkesta muodostuvan Pan-Starrsin ensimmäisen kaukoputken prototyyppi toimii jo Havaijissa. Se vahtii pääasiassa meitä uhkaavia asteroideja mutta rekisteröi samalla muita taivaanilmiöitä.

Yhdysvaltoihin Lowellin observatorioon on rakenteilla 4,2-metrinen DCT-kaukoputki (Discovery Channel Telescope), joka valmistuu 2010. Sekin kartoittaa asteroidien reittejä, mutta sillä tutkitaan myös Kuiperin vyöhykettä.

Chileen taas tulee 8,4-metrinen LSST-kaukoputki (Large Synoptic Survey Telescope), joka pystyy löytämään maapallonkin kokoisen kiertolaisen kaukaa Kuiperin vyöhykkeen takaa. Tämä jättiläinen valmistunee 2014. Viimeistään silloin selvinnee, onko Lykawkan ja Mukain ehdottama planeetta X olemassa.


2000-luku toi paljon löytöjä Kuiperin vyöhykkeestä










































































löytövuosi nimi kuita läpimitta kilometreinä  keskietäisyys Auringosta Maan ratasäteinä
1930  Pluto (kääpiöplaneetta) 2 320  39
1996 TO66 900 43
2000  Varuna 874 43
2002  TC302   1 200  55
2002  2002 AW 197  890 47
2002 Quaoar 1 200  43
2003 Eris (kääpiöplaneetta)  1  2 657  67 (max 100)
2004 Orcus  1 909 39
2005  Haumea  (kääpiöplaneetta)  2 1 380 43
2005  Makemake (kääpiöplaneetta)

1 503

45
spekulaatio planeetta X ?

10 000 -
15 000

100 - 170

- Kuiperin vyöhyke  on aurinkokunnan laita-alue, joka alkaa Neptunuksen takaa ja ulottuu noin 50 Maan ratasäteen päähän. Taulukossa (oikealla) on sieltä äskettäin löytyneitä kookkaita kappaleita. Ne ovat kaikki huomattavasti pienempiä kuin Maa, jonka läpimitta on noin 12 000 kilometriä.

- Jo 1930-luvulla löytynyt Pluto ja taulukon uutukaiset Eris ja Makemake ja Haumea ovat kääpiöplaneettoja. Nimitys tarkoittaa, että ne eivät planeettojen lailla ole puhdistaneet lähiympäristöään muista kappaleista. Niitä sanotaan myös plutoideiksi etäisyytensä mukaan; plutoidien keskietäisyys Auringosta on suurempi kuin Neptunuksen.

- Aurinkokunnassa on myös kääpiöplaneetta Ceres, joka kiertää asteroidivyöhykkeessä Marsin ja Jupiterin välissä.

- Planeettoja aurinkokunnassa on kahdeksan: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Pluto menetti planeetan asemansa 2006.


Kaikki Kuiperin vyöhykkeestä englanniksi: www.ifa.hawaii.edu/faculty/jewitt/kb.html

Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa iedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018