Geenit tekevät liberaalin tai konservatiivin. Poliittiset asenteet selittyvät geeneillä, perheympäristöllä ja yksilöllisillä kokemuksilla. Kuvioon on yhdistetty tulokset kaikista kaksos- ja sukulaistutkimuksista vuosilta 1974–2012. Lähde: Peter Hatemi & Rose McDermott, The genetics of politics: discovery, challenges, and progress, Trends in Genetics (2012).
Geenit tekevät liberaalin tai konservatiivin. Poliittiset asenteet selittyvät geeneillä, perheympäristöllä ja yksilöllisillä kokemuksilla. Kuvioon on yhdistetty tulokset kaikista kaksos- ja sukulaistutkimuksista vuosilta 1974–2012. Lähde: Peter Hatemi & Rose McDermott, The genetics of politics: discovery, challenges, and progress, Trends in Genetics (2012).

Biologinen perimä pohjustaa kantasi homojen oikeuksiin, maahanmuuttoon ja tuloeroihin.

Moni hyväksyy sen, että masennus tai skitsofrenia on geneettisen alttiuden ja ympäristön yhteispeliä. Epäusko kuitenkin herää, kun joku väittää poliittisia asenteitamme dna-pätkien luomuksiksi. Sitä ne kuitenkin suureksi osaksi ovat.

Geenit selittävät aiheesta riippuen 30–60 prosenttia poliittisista mielipiteistä. Suuntautumisessa arvoliberaaliksi tai konservatiiviksi perinnölliset taipumukset painavat enemmän kuin kasvatus tai sosiaalinen tausta, joilla politiikan tutkijat ovat tavanneet selittää mielipiteitämme.

Kannat homojen oikeuksiin, tuloeroihin tai maahanmuuttoon ratkeavat miltei yhtä suureksi osaksi ennen syntymää kuin syntymän jälkeen. Jopa sekin, äänestätkö vai nukutko tulevissa eurovaaleissa, on paljossa kiinni perintötekijöistä.

Selvisi kaksostutkimuksilla

Poliittisten asenteiden ja käyttäytymisen perinnöllisyys on selvinnyt vertailemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia laajoissa tutkimuksissa. Identtisillä kaksosilla kaikki geenit ovat samat, epäidenttisillä vain noin puolet on yhteisiä. Identtiset kaksoset ovat lähempänä toisiaan poliittisissa katsomuksissaan kuin epäidenttiset, ja juuri tuo ero kertoo perintötekijöiden osuudesta.

Kaksostutkimuksia on täydennetty muilla sukulaistutkimuksilla. Ensimmäiset löydökset tehtiin Yhdysvalloissa, ja sittemmin samansuuruisia periytyvyyksiä on todettu muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa.

Uhkaherkkyys erottelee

Geneettinen tutkimus ei väitä, että politiikka on johdettavissa kokonaan geeneistä, mutta se monipuolistaa kuvaa mielipiteittemme synnystä.
– Sosiaaliset asenteet eivät vain leiju ilmassa vapaasti valittavina. Yksilöt omaksuvat niitä omien taipumusten kautta. Jotkin ideat vaikuttavat omemmilta kuin toiset, ja tähän tuntuu perimä osaltaan vaikuttavan, sanoo apulaisprofessori Markus Jokela Helsingin yliopistosta.

Jokela on omissa tutkimuksissaan yhdistänyt yhteiskuntatieteitä, psykologiaa ja genetiikkaa. Hän on kirjoittanut sosiaalisten asenteiden periytyvyydestä katsausartikkelin käyttäytymisgenetiikkaa käsittelevään kirjaan, jonka Gaudeamus-kustantamo julkaisee ensi syksynä.

Monet tutkimukset ovat löytäneet yhteyksiä poliittisten kantojen ja erilaisten psykofysiologisten taipumusten väliltä. Muun muassa herkkyys uhille jakaa ihmisiä leireihin.

Yhdysvalloissa Nebraska-Lincoln-yliopiston John Hibbingin ja kumppaneiden tutkimuksessa koehenkilöiden fysiologisia reaktioita mitattiin, kun he kuulivat hätkähdyttäviä ääniä tai näkivät järkyttäviä kuvia. Kävi ilmi, että ne, joita ärsykkeet hätkähdyttivät vähemmän, kannattivat enemmän kehitysapua, sallivaa maahanmuuttoa ja rauhanomaista politiikkaa kuin ne, joiden mittarit näyttivät stressireaktiota. Helposti stressaantuvia miellyttivät enemmän haukkamainen ulkopolitiikka ja kuolemanrangaistukset.

Puoluekanta on poikkeus

Periytyvyydessä yllättävän poikkeuksen tekee puoluekanta. Se juontaa lähes kokonaan ympäristön vaikutuksesta. Puoluekanta on kuin uskontokunta. Senkin ihmiset nappaavat sosiaalisesta ympäristöstään, vaikka uskonnollisuuden voimakkuus on paljolti perinnöllistä.

Miten sitten on mahdollista, että lähes kaikki ideologiset käsitykset periytyvät mutta puoluekanta ei? Puolueethan nimenomaan ryhmittyvät ideologioiden ympärille.

Ihmiset näyttävät kuitenkin omaksuvan puoluekantansa eri tavoin kuin yhteiskunnalliset asenteensa. Puolue valikoituu voimakkaasti vanhempien, kavereiden ja työkavereiden vaikutuksesta.

Yksilöiden omat mieltymykset eivät muodosta samanlaista järjestelmällistä kokonaisuutta kuin puolueiden ohjelmakirjaset. Ei siis ihme, että vaalikoneet tuottavat käyttäjilleen yllätyksiä.

– Tavallisilla ihmisillä voi olla hyvin ristiriitaisia käsityksiä. Joiltain osin heidän näkemyksensä ovat vihreiden kannalla, toiset osat käyvät perussuomalaisten kanssa yksiin, Markus Jokela selittää.

Asenteiden sekamelska on johdattanut jotkut päättelemään, että ihmisillä ei ole ideologiaa.

Politiikka muistuttaa allergiaa

Yhteiskuntien poliittinen ja ideologinen kartta on vaihdellut maailman sivu. On nähty fasisteja, sosialisteja, nationalisteja, konservatiiveja, Lapuan liikettä, vihreitä, maahanmuuttokriitikoita ja ties mitä muuta. Vuonna 2008 Suomi koki vaaleissa jytkyn eli perussuomalaisten äkkinousun. Kaikissa muutoksissa ihmisen perimä pysyi kuitenkin samana. Miten geeneillä voi olla mitään osuutta näissä mullistuksissa?

Perimä ei toimi yksin vaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Asiaa voi havainnollistaa allergialla. Perimä tekee jotkut allergisiksi kissoille, mutta allergia puhkeaa vasta, kun he vierailevat kissan omistajan luona.

Tarvitaan siis ympäristön muutos, ennen kuin allergiageenit heräävät toimeen. Samoin on perimässä uinuvien yhteiskunnallisten asenteiden laita.

- Ihmisillä on esimerkiksi geneettinen alttius muodostaa erilaisia asenteita ulko- ja sisäryhmää kohtaan. Jos maahanmuuttoa ei ole eikä siitä käydä keskustelua, alttius ei ilmene. Mutta kun keskustelu syntyy, perinnölliset taipumukset pääsevät vaikuttamaan, Jokela sanoo.

Sadat tai tuhannet geenit mukana

Yksi geenimuutos ratkaisee, sairastuuko ihminen Huntingtonin tautiin vai ei, mutta niinkin yksinkertaiseen ominaisuuteen kuin pituuteen vaikuttavat lukuisat geenit. Sosiaalisia asenteitakin säätävät ilmeisesti sadat tai tuhannet geenit.

Yksittäisten geenienkin selvitys on päässyt silti alkuun. Kalifor­nian yliopiston Jaime Settle työtovereineen löysi yhteyden aivojen dopamiinijärjestelmään osallistuvan geenin ja arvoliberaalien asenteiden väliltä.

Sama geeni muovaa ihmisistä alttiita etsimään uusia kokemuksia. Kantajansa liberaaliutta geeni kuitenkin edesauttaa vain, jos tällä on nuoruudessaan ollut iso kaveripiiri. Elämyshakuinen kohtaa tuttavajoukossaan monenlaisia näkökulmia, mikä ruokkii vapaamielisen maailmankuvan kehittymistä.

Toistaiseksi yksittäisten geenien etsintä asenteiden takaa on tuottanut vasta hentoja tuloksia. Toisaalta ihmisen pituutta määrittävistä geeneistäkään ei tunneta enempää kuin 15 prosenttia. Poliittisen perimän kartoitus on vasta alussa, mutta löydettävää varmasti on.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

Perimän osuus vaihtelee

  • Yhteiskunnalliset olot määräävät, miten geenit pääsevät esiin.
  • Ihmisen elinkaaren vaihe vaikuttaa. Muutto lapsuudenkodista antaa lisätilaa synnynnäisille taipumuksille.
  • Nykyinen yksilöllisyyden korostaminen voi lisätä perimän osuutta poliittisissa asenteissa.
vihersuvakki
Seuraa 
Viestejä358
Liittynyt27.2.2015

Poliittinen asenne riippuu geeneistä

"- Ihmisillä on esimerkiksi geneettinen alttius muodostaa erilaisia asenteita ulko- ja sisäryhmää kohtaan. Jos maahanmuuttoa ei ole eikä siitä käydä keskustelua, alttius ei ilmene." Erilaisia katalyytteja on olemassa, millä näitä asenteita voi muokata. Esimerkiksi hyvin intensiivinen ja systemaattinen viha- ja shokkipropaganda. Varsinkin nimenomaan Persujen menestystä pohtiessa (ei siis yleisesti kaikkea), unohtuu laman ja kriisin merkitys populismin nousuun. Se kuuluisa kulttuuri voi toimia...
Lue kommentti

Olen feministi ja tuomitsen sekä radikaalifeministien vihateot ja feministeihin kohdistuvat vihateot. Onneksi kaikki feminismikritiikki ei ole vihaa eikä kaikki feministit vihaa, ääripäiden touhua.

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Poliittinen asenne riippuu geeneistä

Siis torjunta olisi nopeaa ajattelua? Yhtä hyvin ei-konservatiivinen ajattelee: "minulla ei koskaan ole ollut tummaa naapuria, miksei kokeilisi". Tulos on että alue värittyy ja kiinteistöjen hinnat romahtaa ja paikka slummiutuu. Esimerkkejä on paljon.
Lue kommentti

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro