Osakesijoittajat uskovat tekevänsä analyyttisiä valintoja. Tosiasiassa monet turvautuvat mielikuviinsa ja toimivat kuin eläisivät keräilytaloudessa.





Jättipankit ajautuvat valtion syliin, isot rahoituslaitokset tekevät konkursseja, ja pikkuvaltiot ovat menossa vararikkoon. Maailmanlaajuinen finanssikriisi risteilee tornadon tavoin pörssistä toiseen ja pudottelee osakkeiden arvostusta.

Markkinoita eivät liikuttele kasvottomat markkinavoimat vaan oikeat ihmiset, jotka sijoittavat omia tai toisten rahoja. Heidän käyttäytymisensä ratkaisee talouden tulevaisuuden.

- Sijoittajat ovat nyt hermostuneita, ja nähtävissä on jopa paniikin esiasteita. Ensin ajateltiin, että kurssien laskiessa on oikea aika ostaa. Laskun jatkuessa mukaan on tullut itsesuojeluvaisto: tässähän voi menettää kaiken! kuvaa sijoittajapsykologiaa tutkinut Markku Kaustia, Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori.

Kun pelko on tarpeeksi suuri, sijoittajat alkavat myydä sijoituksiaan pelastaakseen, mitä pelastettavissa on. Jos kaikki tekevät niin samaan aikaan, kurssit romahtavat.


Psykologia jyllää

Markkinapsykologiaksi kutsuttu ilmiö selittää jopa kolmasosan osakekurssien hintaheilunnasta, ja yksittäisten sijoittajien ratkaisuissa psykologian merkitys on vieläkin suurempi. Rahoituksen tutkija pitää tätä huonona asiana, sillä talouden fundamentteihin eli perusasioihin perustuva päätöksenteko antaisi paremman tuoton.

- Kaikkein vapainta psykologiasta on "paperilla" sijoittaminen, Kaustia sanoo. Professori tietää, mistä puhuu, sillä viime vuonna hän voitti ylivoimaisesti Meklari-lehden sijoittajakilpailun yltämällä 35 prosentin voittoon verojen jälkeen. Kakkoseksi jäänyt kisaaja joutui tyytymään pariin prosenttiin, ja ammattisijoittajat menivät miinukselle.

- Ammattisijoittajilla on maine puolustettavanaan, mikä ajaa heidät kulkemaan lauman mukana. Väärässä oleminen on ihan okei, kunhan muutkin ovat väärässä, Kaustia kommentoi.

Erityisen haitallisesti markkinapsykologia vaikuttaa piensijoittajiin. Kun pelissä ovat omat rahat, on vaikeaa noudattaa etukäteen päätettyä strategiaa, kun alkaa tulla tappioita - etenkin, jos osakkeen arvo putoaa alle hankintahinnan.

- Tappion välttämisen pelossa pienikin menetys tuntuu sietämättömältä, Kaustia selittää ja muistuttaa, että tämän osoitti todeksi taloustieteen nobelin vuonna 2002 voittanut yhdysvaltalainen psykologi Daniel Kahneman.


Turvallisuus kahlitsee

Rahoitusmarkkinat ovat väärä paikka riskienhallinnalle, joka meihin on evoluution kuluessa kehittynyt. Tutkija vertaa sijoittajia keräilytaloudessa eläviin ihmisiin, jotka syövät henkensä pitimiksi vain tuttuja sieniä ja uskaltautuvat maistamaan oudon näköistä vasta sen jälkeen, kun naapuri on selvinnyt siitä sairastumatta.

- Missään tapauksessa he eivät syö kaikkia metsästä löytyviä sieniä, mutta sijoitustoiminnassa juuri niin tulisi tehdä, Kaustia sanoo.

Tuttujen sienien suosiminen näkyy suomalaisten suorissa sijoituksissa. Osakkeista 90 prosenttia on kotimaisia. Globaalisti neutraalissa salkussa niitä olisi vain prosentin verran. Sijoittajat liioittelevat tuntemattomien ja vähättelevät tuttujen kohteiden riskejä. Psykologisesti käyttäytyminen on ymmärrettävää, ja se toimii monilla elämänalueilla, mutta ei sijoittamisessa.

- Sijoitusmarkkinoilla maalaisjärjellä voi pärjätä paremmin kuin yhtä tikkaa sokkona heittämällä, mutta jos tikkoja on sata, sokon tulos on parempi.


Kokemus harhauttaa

Kaustialla on toinenkin huono uutinen luomumenetelmän käyttäjille.

Omia kokemuksia pidetään yleensä luotettavana tapana oppia uutta, mutta sijoittajan nekin voivat viedä harhaan. Kaustia on yhdessä London Business Schoolin tutkijan Samuli Knüpferin kanssa havainnut, että sijoittajat oppivat liikaa ja vääriä asioita omista kokemuksistaan. Tulokset julkaistaan joulukuussa arvostetussa Journal of Finance -lehdessä.

- Positiivinen kokemus esimerkiksi listautumisannista voi muokata sijoittajan mielipidettä koko ilmiöstä. Seuraavalla kerralla hän saattaa ottaa liian ison riskin ja menettää paljon.


Oveluus kostautuu

Jotkut osakesijoittajat myöntävät avoimesti, että heidän ratkaisunsa perustuvat arvaukseen tai jopa tunteeseen. Valtaosa pörssipelureista kokee kuitenkin tekevänsä analyyttisiä valintoja. Amerikkalaistutkimuksen mukaan sijoittajat ovat yli-itsevarmoja ja odottavat saavansa sijoituksilleen markkinakehitystä paremman tuoton.

- Monet kuvittelevat olevansa ovelampia kuin muut, mutta se on mielestäni merkki epäpätevyydestä.

Kaustia korostaa, että haastavuudesta huolimatta osakesijoittaminen ei ole "rakettitiedettä". Jos on valmis jonkin verran seuraamaan taloutta ja yrityksiä, oman sijoitussalkun rakentaminen on mahdollista. Piensijoittajan kannattaa kuitenkin tunnistaa rajansa, välttää spekulointia eikä koettaa ennustaa muiden käyttäytymistä.

- Ei kannata yrittääkään metsästää kurssien huippu- ja pohjahintoja. Jos niin tekee, kasvaa riski, että jää nuolemaan näppejään.


Riskienhallinnan periaate

Pidä panokset sen kokoisina, etteivät yöunet mene niiden takia, neuvoo osakesijoittamisen asiantuntija.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 


Hei kelaa vähän!


"Kieli on kivettynyttä historiaa", julisti E. N. Setälä aikoinaan, ja toden totta: monen sanan kautta avautuu ikkuna menneeseen maailmaan, kun niitä tutkailee tarkemmin.

Esimerkiksi ääni tarkoittaa vaaliterminologiassa yleensä kirjallista kannanottoa, mutta alkuaan sana viittaa kuuloaistimukseen. Se muistuttaa, että lippuäänestys on paljon uudempi ilmiö kuin äänestäminen puhumalla tai huutamalla.


Sanojen merkitykset muuttuvat tavallisesti sillä tavoin, että konkreettinen muuttuu abstraktiksi. Esimerkiksi riihessä puitiin ennen viljaa, budjettiriihessä puidaan nykyään talousasioita. Puitu vilja pohdittiin eli puhdistettiin pohtimella, nykysuomalainen pohtii asioita ja kelaa eli pyörittelee niitä mielessään samaan tapaan kuin projektori tai nauhuri pyörittää kelaa.

Muutoksia tapahtuu koko ajan lisää. Vanha värin nimitys vihreä on meidän aikanamme saanut uuden merkityksen, joka viittaa ympäristön suojeluun ja suojelijoihin. Liikennevalojen ansiosta punaisen tai vihreän valon näyttäminen on alkanut merkitä yleisesti kieltämistä tai sallimista.


Asiat ja sanat eivät muutu aina samaa tahtia. Digiboksin käyttäjä nauhoittaa ohjelmia vanhasta muistista, vaikka boksissa ei olekaan nauhaa. Autoilija poikkeaa huoltoasemalla, josta huoltomiehet ja huoltotyöt ovat kaikonneet vuosia sitten.

Vanhojen sanojen vertauskuvallinen käyttö helpottaa uusien asioiden ymmärtämistä. Tietokoneen työkalupalkissa olevat graafiset painikkeet muistuttavat vasaraa ja ruuvimeisseliä siinä mielessä, että kaikilla voi tehdä hommia. Näytön palkki muistuttaa muodoltaan rakentamisessa käytettyjä palkkeja. Näytölle avattavat ikkunat ovat kuin aukkoja seinässä: niistä näkee ulos ja eteenpäin.


Tuttujen sanojen merkitysten tietoinen vaihtaminen on hankalampi juttu. Nisäkkäiden nimistöä uudistanut toimikunta teki äskettäin monista hirvistä ja peuroista kauriita ja monista kauriista vuohia. Tästä seuraa todennäköisesti pitkäaikainen myllerrys ja sekaannus ni¬mien käytössä. Kohteita riittää siis myös tulevilla sanahistorian tutkijoilla.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018