Oikea spykopaatti ei tunne sääliä tai sympatiaa ketään kohtaan. Kuva: Shutterstock
Oikea spykopaatti ei tunne sääliä tai sympatiaa ketään kohtaan. Kuva: Shutterstock

Psykopaatti on toisten ihmisten kylmäverinen hyväksikäyttäjä. Paha kyllä, kvartaalitalous tarjoaa lierolle runsaasti ekologisia lokeroita.

Kanadalainen vankilapsykologi, tohtori Robert Hare on yli 30-vuotisen uransa aikana haastatellut ehdonalaiseen pyrkiviä ja kaikkein pisimmän tuomion saaneita vankeja. On äärimmäisen vaikea arvioida, ketkä voi armahtaa turvallisesti ja ketkä uusivat tekosensa pian vapauduttuaan. Vaarallisimpia ovat rikosten suhteen kaikkiruokaiset psykopaatit. Vaikka heitä on kaikista vangeista vain 15 prosenttia, heidän kontollaan on puolet vakavimmista rikoksista.

Koska psykopaatit ovat yhteiskunnalle varsinaisia harmitihentymiä, Hare kehitti PCL-menetelmän (psychopathy checklist), jolla voi arvioida yksilön psykopaattisuuden astetta. Psykopaatiksi ihminen määrittyy, jos hän saa vähintään 30 pistettä 40 mahdollisesta. Tutkimusten mukaan pätevästi käytetty PCL todella auttaa arvioimaan tulevaa rikoskäyttäytymistä oikein.

Hare oli syksyllä 2005 Suomessa kouluttamassa psykiatreja ja psykologeja menetelmän käytössä. Kurssille osallistui lähinnä vankimielisairaaloissa työskenteleviä ammattilaisia, joten asianmukaisesti testattavaksi joutuu lähinnä mielentilatutkimukseen lähetettyjä rikoksista epäiltyjä. Arviota varten haastattelijalla on käytössään arvioitavan elämäkertatiedot ja rikostutkinnan koko aineisto.

Kurssilla näimme lyhennelmät muutaman todellisen tapauksen tausta-aineistosta, minkä jälkeen katselimme videolta paljon PCL-pisteitä saaneiden henkilöiden haastatteluita. Oli ällistyttävää seurata, miten uhrinsa julmasti tappanut kiepsautti asian yhdellä lauseella niin päin, että uhri olikin muka syyllinen ja tekijä uhri.

Psykopaatti ei kadu. Kuvaan kuuluu oman osuuden huomattava kaunisteltu ja parhain päin selittely. Tekijät esittivät haastattelussa niin viatonta naamaa, että faktoja tuntematon ymmärtäväinen ihminen menisi helposti lankaan.

Hurmaava, älykäs, aggressiivinen

Vankeja tutkittuaan Hare halusi tietää, miten paljon mielenlaadultaan psykopaattisia vipeltää vapaalla jalalla. Niinpä hän laati yhteistyössä erään yliopiston kanssa sanomalehti-ilmoituksen:

”Oletko hurmaava, älykäs, seikkailunhaluinen, aggressiivinen ja impulsiivinen? Pitkästytkö herkästi, ja haluatko elää täysillä? Jos haluat saada pienen tienestin helposti, soita meille ja varaa aika luottamukselliseen haastatteluun.”

Ilmoitus houkutteli monenmoista väkeä, esimerkiksi tavallisia rahapulassa olevia ihmisiä. Haaviin kuitenkin saatiin paljon konnia ja psykopaatteja, sillä ryhmä sai korkeat PCL-pisteet ja monella ilmoittautuneella oli takana tuomioita tai pidätyksiä.

Myöhemmin Hare ja organisaatiopsykologiaan keskittynyt psykologian tohtori Paul Babiak kävivät tutkimusmielessä läpi 200 hakemusta esimiestehtävään. 15 prosenttia hakemuksista sisälsi valheita ja karkeaa vääristelyä, jotka eivät selity normaalilla kilvenkiillotuksella.

Kukapa ei haluaisi esiintyä työpaikkahakemuksessa edukseen ja myyvästi, mutta jos hakija väittää työskennelleensä firmassa, jota ei ole koskaan ollut olemassakaan, tai tehtävässä, jossa hakija on ollut vain unelmissaan, kyse on häpeämättömästä valehtelusta. Kun hakijat ”haretetiin” eli heille tehtiin PCL-arvio, kolme prosenttia esimiesehdokkaista sai psykopaatin titteliin oikeuttavat pisteet.

Taitava liero osaa välttää vankilan

Vaikka terve valppaus kannattaa, noitavainoihin ei parane ryhtyä. Nykyään tuntuu olevan tapana leimata eri mieltä olevia tai muuten vain vaikeiksi koettuja ihmisiä psykopaateiksi. Oikeasti psykopaatin titteli edellyttää raskaita ja dokumentoituja ”ansioita”. Niinpä PCL-kurssilla Hare suositteli hieman ilkikurisesti käytettäväksi psykopaattisesti käyttäytyvistä arkikielen sanaa bastard, jonka voi suomentaa vaikkapa lieroksi.

Liero kuvaa hyvin organisaatioissa luikertelevalle psykopaatille ominaista selkärangattomuutta, lipevyyttä, loisivaa elämäntapaa ja tunnekylmyyttä.

Öykkäröivä ja impulsiivinen macho-psykopaatti päätyy lieroja useammin vankilaan.

Kolmas ja kaikkein vaarallisin psykopaattityyppi, nukkemestari (puppet-master), on harvinaisin. Stalinin ja Hitlerin tapaan hän listii ihmisiä sätkynukkiensa välityksellä.

Psykopaatille ihminen on käyttöesine

Vaikka lierojen osuus koko väestöstä liikkuu yhden prosentin huitteilla, sama liero ehtii ”hyödyntää” eli simpauttaa satoja ihmisiä (vrt. Heikki Turusen romaani Simpauttaja). Lierolla ei ole leimaa otsassaan, ja siksi on hyvä tuntea kolmivaiheinen arvioi-käytä-hylkää-toimintakaava, jota hän soveltaa sekä yksilöihin että ryhmiin ja organisaatioihin.

Koska useimpien on vaikea ymmärtää lieron kylmää käsittelyä, esitän laite-vertauskuvan. Tavallinen ihminen käyttää työkaluja mutta luo vastavuoroisen suhteen toisiin ihmisiin.

Liero ei – ilmeisesti lievän aivovamman vuoksi – kykene tekemään riittävää eroa ihmisten ja esineiden välillä. Hän kohtelee ihmisiä ja eläimiä kuin nämä olisivat tietokoneita, autoja tai pölynimureita. Liero on kuin Star Trek -elokuvien Spock, joka pitää ihmisten tunnereaktioita mielenkiintoisina mutta käsittämättöminä.

Liero perehtyy kohteeseen innokkaasti

Koska liero on universuminsa ainoa ihminen, hän tutkii uutta tuttavuutta samaan tapaan kuin sinä tutkisit kiinnostavaa laitetta.

Esimerkiksi uuden auton nähdessäsi haluat tietää, kulkeeko se bensalla vai dieselillä. Mistä nappulasta sen saa käyntiin, ja millaisia ohjauslaitteita ja lisävarusteita siinä on? Kokeilet, kuinka kovaa se kulkee. Uuden kohteen tavatessaan liero miettii, mitä kivaa uudesta tuttavuudesta irtoaa: rahaa, seksiä, etenemistä uralla, suhteita, valtaa ja niin edelleen.

Jos liero arvelee toisen ihmisen itselleen hyödylliseksi, hän kartoittaa tämän haaveet, pelot, puutteet, vahvuudet ja piilotetut heikkoudet. Kun liero tietää, mitä kohde tarvitsee, hän tekeytyy tämän unelmaksi.

Jos kohde on narsistinen tai huomionhakuinen persoona, liero liehittelee häntä. Jos kohde pelkää tulevansa lopulta aina hylätyksi, liero esiintyy turvallisena ja uskollisena hahmona. Jos uskonnollinen yhteisö kaipaa johtajaa, liero näyttää vastaukselta rukouksiin. Ja kun luutunut organisaatio etsii dynaamista ja rohkeaa johtajaa, liero osaa vaikuttaa nappivalinnalta. Hektinen kvartaali- ja kasinotalous tarjoaa lieroille oivallisen mellastustunkion.

Kannattaa olla erityisen varovainen aina, jos uusi tuttava vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. On viisasta avautua suomalaisen hitaasti ja tarkistaa, pitävätkö hänen kertomansa tarinat todella paikkansa. Ennen omien syvimpien salaisuuksiensa paljastamista on hyvä mainita vähemmän noloja asioita ja seurata, pysyvätkö ne hänen takanaan.

On myös hyvä tuntea itsensä ja omat arat paikkansa ja selvittää ne, ennen kuin liero pääsee hyödyntämään niitä.

Kaikkia liero ei kuitenkaan katso voivansa hyödyntää. Nämä tarkkailijan asemaan jätetyt saavat seurata ensin pettyneinä ja sitten hämmästyneinä, miten lieron syöttämä puppu uppoaa kohteeseen.

Suomalainen osaa yleensä varoa lipevää imartelijaa tai ainakin tulla varovaiseksi siinä vaiheessa, kun tämä ensimmäisen erimielisyyden tultua vetää sanansa takaisin. Liero yrittää lahjoa, ja jos hän ei saa haluamaansa, hän alkaa herkästi uhkailla ja kiristää tai muuten venkoilla.

Liero leuhkii mielellään, miten taitavasti hän on aiemmin manipuloinut toisia ja ketä hän aikoo seuraavaksi simpauttaa. Lieron mielestä maailmassa on vain saaliita ja saalistajia. Moista leuhkimista kuultuasi siirry parempaan seuraan, jottei sinusta itsestäsi tule lieron seuraavaa aamiaista.

Ihmisryhmiä liero hallitsee hajottamalla

Työssä liero tekee muutamista työkavereistaan itselleen apureita. Moni kohde on turhan vaatimaton luullessaan, ettei hänellä ole lieron kaltaiselle huippuosaavalle ja itsevarmalle seuraihmiselle mitään annettavaa. Liero osaa käyttää ihmisiä siivoojasta pääjohtajaan, aivan kuten muut käyttävät arjessaan mitä moninaisimpia laitteita.

Liero pyrkii luomaan hajottavia kahdenvälisiä salaliittoja. Jos lieron uusi kohde on Liisa, liero menee kertomaan Liisalle, mitä pahaa Pekka on tästä muka sanonut, mutta pyytää Liisaa pitämään tiedon luottamuksellisena.

Liero pyrkii eristämään kohteensa salaisuuksien avulla ja kontrolloimaan häntä. Niinpä Liisa ei mene kysymään Pekalta suoraan, onko Pekka sanonut niin ja mitä Pekka sanomisillaan tarkoitti. Liero puhuu yhtä yhdelle ja toista toiselle ja on mestari muiden maineen kohteliaassa häpäisyssä. Noloa on sekin, että lierolle uskomasi salaisuudet tulevat toisten tietoon heti, kun siitä on lierolle hyötyä.

Jokainen apuri luulee olevansa lieron läheisin ystävä, mutta toisistaan tietämättömiä apureita on monta. Sillä aikaa, kun liero vaeltaa ympäri organisaatiota politikoimassa, apurit tekevät lieron työt ystävänpalveluksina tai silkasta pelosta. Liero ei koskaan tee lupaamaansa vastapalvelusta.

Jos petetty apuri valittaa tästä johtavassa asemassa olevalle lieron suojelijalle, lieron sunnuntaipuolen nähnyt pomo ei suinkaan pidä tätä loisena vaan kunnianhimoisena ja taitavana johtajana ja delegoijana. Tilannetta sivusta seuraavat puolestaan pyrkivät hoitamaan vain omat asiansa säästyäkseen joutumasta tulilinjalle.

Kun epäilyjä herää, liero määrittelee ne kateellisten nynnyjen vikinäksi. Jos organisaation poliisit eli henkilöstöosasto, tilintarkastajat tai vartijat raportoivat väärinkäytösepäilyistä, liero selittää asiat väärinymmärryksiksi tai pikkumaiseksi nipottamiseksi. Jos suojelija tai joku ylempi taho ottaa asian puolueettomaan tutkintaan, liero voi nostaa syytteen, koska hän katsoo tulleensa kiusatuksi.

Näissä tilanteissa kannattaa pitää kieli keskellä suuta. Ihmisen nimittäminen psykopaatiksi ilman, että nimittelijällä on pätevyys ja toimeksianto tällaisen diagnoosin tekemiseen, on leimatun kiusaamista. Viisainta on kerätä iso kasa kovaa faktaa, koska selvän valheen saa ja voi kuka tahansa paljastaa.

Liero dumppaa ”ystävänsä” surutta

Heti, kun apurista ei enää ole hyötyä tai huvia, liero dumppaa hänet kuin rikkoutuneen pölynimurin ja hankkii tilalle kylmän rauhallisesti uuden. Apuri, joka alun perin luuli saaneensa ikiystävän, miettii kuumeisesti, mitä hän on tehnyt väärin. Liero ei ymmärrä apurin hätää - eihän pölynimurikaan valita, kun sen heittää pois. Mainostekstiä mukaillen: elämä on. Se vain on tyhmää luottaa liikaa.

Rakkaussuhteissa pois heitetyn tuska on tietenkin kova. Koska liero itkee krokotiilinkyyneleitä toisia manipuloidessaan, hän miettii kyynelehtivää hylättyä katsoessaan, mitä juonta tämä mahtaa yrittää.

Ihmisten kokeminen esineiksi selittää lieron käsittämättömän tunnekylmyyden. Sivulliset ovat täysin ymmällään, kun lieron hylätty haluaa kiihkeästi palauttaa suhteen ennalleen. Mika Waltari on kuvannut tilannetta hyytävän todessa klassikkokomediassaan Gabriel, tule takaisin.

Hylätty häpeää itseään ja pyrkii nuolemaan haavat yksinäisyydessä toivoen, ettei kukaan muu ole huomannut mitään. Joku on kuitenkin saattanut nähdä kuvion alusta asti ja yrittänyt hieman varoitellakin. Ani harva halveksii simpautettua, mutta ei ole hauskaa joutua säälityksi ja hyväntahtoisen hölmön maineeseen.

Tilanne selkiytyy, jos ex-apurit vertaavat kokemuksiaan keskenään: Liisa menee Pekan luo tarkistamaan kuulopuheet. Faktoja aletaan tarkistaa ja etsiä. Valheiden paljastuminen tekee kipeää mutta helpottaa.

Vain se, joka ei ole vielä joutunut lieron simpauttamaksi, voi pitää tätä hauskana tai mielenkiintoisena tuttavuutena. Omasta psykologisesta silmästään ei kannata olla varma, koska jopa sellainen vanha kettu kuin Hare kertoo menneensä monesti lankaan.

Jos haluaa etsiä kurjasta kokemuksestaan valoisan puolen, voi ajatella, että liero on tullut paljastaneeksi itsessäsi piilevän turva-aukon, jonka kautta "virukset" pääsivät sisään. Lieron kohdannut ja opikseen ottanut saa eräänlaisen rokotuksen - ainakin yhtä lierolajia kohtaan.

 

Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa.

Lisää työelämässä häärivien psykopaattien konsteista: Paul Babiak ja Robert Hare, Käärmeet liituraidassa. Koobra 2007 (alkuperäisteos Snakes in Suits: When Psychopaths go to Work. Regan books 2006. 

Lisää sarjamurhaajista: Robert Hare, Ilman omaatuntoa. Gilgames 2004.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007

Mikä psykopaatti

Psykopatiaa voi pitää vaikeana persoonallisuushäiriön lajina, jossa yhdistyvät vahvasti narsistinen ja epäsosiaalinen persoonallisuus.

Narsismia ovat suuruudenhulluus ja voimakas ylemmyydentunne, joista syntyy psykopaatin loisiva elämäntapa. Psykopaatti kokee, että muut ihmiset ovat olemassa vain palvellakseen häntä.

Epäsosiaalisuuteen taas liittyy voimakas impulsiivisuus, vastuuntunnottomuus. Normaalin tai jopa hurmaavan ulkokuorensa alla psykopaatti ei tunne empatiaa eikä syyllisyyttä vaan vihaa ja turhautumista. Psykopaatille elämä on julmaa ja sääli sairautta. Uhrautuvaisuus ja rakkaus ovat vain osa ovelaa saalistustaktiikkaa.

Noin 15 prosenttia vangeista täyttää psykopatian kriteerit.

Sosiopaatti eroaa psykopaatista siinä, että hän ei petä aivan kaikkia. Sosiopaatin piittaamaton käytös liittyy sisäistettyyn kulttuuriin. Esimerkiksi mafioso voi julmasti tappaa kilpailevan klaanin jäseniä mutta pitää uskollisesti huolta omasta perheestään.

99 prosenttia ihmisistä ei ole psykopaatteja. Kaikki ikävästi käyttäytyvät ihmiset eivät ole psykopaatteja.

Kuka tahansa voi ahdingossa tai hätätilanteessa käyttäytyä äärimmäisen itsekkäästi.

Murrosiässä tai viidenkympin villityksen kourissa voi tulla tehneeksi hyvinkin tuhmia tekoja.

Seura tai ammatti voi kovettaa tai kyynistää ihmisen. Niinpä kokenut poliisi saattaa heittää rankkaa herjaa rikostapauksesta mutta puhua hellästi perheestään.

Älä nimitä ketään psykopaatiksi. Psykopaatin kyseenalaisen arvonimen voi saada vain psykiatrilta mielentilatutkimuksen perusteella.

 

Näin vältät joutumasta uhriksi

Koska ani harva psykopaatti on diagnosoitu eikä diagnoosista kerrota ulkopuolisille, jokaisen on katsottava itse eteensä. Hare antaa muun muassa seuraavia vinkkejä psykopaatilta suojautumiseksi:

Avaudu uusille tuttaville hitaasti.

Tunne halusi, pelkosi ja heikkoutesi, sillä niihin psykopaatti iskee koukkunsa.

Varo salaisuuksia, salaliittoja, juoruilua ja eristämistä.

Jos tuttavasi tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, tarkista tausta.

Tarkista nyyhkytarinat - varsinkin, jos tarinassa kaikki paha tuntuu olevan toisten syytä. Muista kuitenkin, että esimerkiksi psykopaattien kohteet voivat olla todella kaltoin kohdeltuja ja heidän ikäviä kokemuksiaan on aluksi vaikea uskoa tosiksi.

Pakene, jos uusi tuttavasi imartelee, yrittää lahjoa tai kiristää.

Hae heti apua, jos sinua uhataan tai pahoinpidellään.

Muista, että jos kyseessä todella on psykopaatti, häntä ei saa muuttumaan rakastamalla eikä ymmärtämällä.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti