UV-säteily tappaa bakteerit ja tuhoaa tahrat. Lakanoita ei silti kannata jättää paisteeseen päiväkausiksi.

Auringossa on voimaa. Se pystyy muun muassa haalistamaan värit, koska uv-valon energia saa elektronit hypähtelemään värimolekyyleissä. Hapettumisen tai pelkistymisen myötä ne voivat muuttua värittömiksi. Toisin sanoen niiden rakenne muuttuu niin, että ne alkavat heijastaa takaisin kaikki näkyvän valon aallonpituudet. Näkemämme värithän ovat seurausta siitä, kuinka pinta heijastaa valoa.

Vaaleissa, pastellinsävyisissä pinnoissa on yleensä vähemmän värimolekyylejä kuin tummissa. Siksi ne haalistuvat nopeammin. Toisaalta kaikenlaiset värimolekyylit eivät reagoi säteilyyn yhtä herkästi.

Auringolle altistuvat tekstiilit, kuten puutarhatuolien kankaat ja autojen sisustukset, värjätään yleensä aineilla, joihin aurinko ei helposti tehoa.

Hien haju ja tomaattitahrat pois

Auringon valkaisuvoimaa voi myös käyttää hyväksi. Jos haluaa porkkana- ja tomaattitahrat pois pikkulasten vaatteista, ne kannattaa kuivata ulkona narulla. Kasvisten, hedelmien ja marjojen väripigmentit hajoavat helposti auringossa.

Viime vuosisadalla äidit toisinaan oikaisivat vaippapyykissä laittamalla likaiset vaipat suoraan nurmelle aurinkoon puhdistumaan. Uv-valo hajotti lian, haalisti tahrat ja tappoi bakteeritkin.

Nykyään harva tohtii jättää vaippojen pesua väliin, mutta ilmiötä voi soveltaa uudenaikaisiin urheiluvaatteisiin. Teknisiä tekokuituvaatteita ei voi pestä kuumassa, ja siksi niihin pinttyy hien haju. Hajusta voi päästä kuivaamalla vaatteen auringossa, sillä säteily tekee selvää bakteereista, joista haju johtuu.

Lakanat haurastuvat

Vaatteita ei kuitenkaan kannata hylätä auringon armoille päiväkausiksi, ei edes valkoisia lakanoita, joille haalistuminen ei ole uhka. Uv-säteily pilkkoo pikkuhiljaa puuvillan selluloosaketjut, ja kankaan lujuus heikkenee. Tämä näkyy valkoisessa lakanassa kellastumisena.

Villavaatetta ei pidä jättää aurinkoon lainkaan, sillä aurinko muuttaa villakuidussa olevan rikin rikkihapoksi. Kuidut haurastuvat, ja paisteeseen jäänyt valkoinen villapaita kellastuu jopa parissa tunnissa.

Asiantuntija: Marja Rissanen, tutkija, Materiaaliopin laitos, Tampereen teknillinen yliopisto. 

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2010.

 

Kierjakielemme isä tarvitsi sopivan käsitteen suomennokseensa.

Tyyli syntyy yleensä monien osatekijöiden summasta, mutta myös yksittäisillä sanoilla voi olla tärkeä rooli. Hyvä esimerkki on isänmaa, joka jo sellaisenaan tuo mieleen suuria, juhlallisia asioita: taistelun oman kotimaan puolesta, rakkauden omaan syntymämaahan, toivon oman maan onnellisesta tulevaisuudesta.

Juhlallisuuden voi kääntää huumoriksi käyttämällä sanaa epätavallisessa yhteydessä, kuten teki Jari Tervo television viihdeohjelmassa: Uutisvuoto − isänmaan asialla.

Oman maan nimittäminen isänmaaksi ei ole suomalaisten keksintöä. Uralilaisille esi-isillemme ei maan omistaminen ollut tärkeätä. Sen sijaan haluttiin päästä nauttimaan luonnon antimista mahdollisimman suotuisissa paikoissa, kuten hyväksi tunnetuilla kala-apajilla ja riistamailla.

Lakikielessä puhutaan vieläkin ylimuistoisesta nautinnasta, kun tarkoitetaan muistitietoa ja asiakirjalähteitä vanhempia oikeuksia hallita tai käyttää esimerkiksi tiettyä kalastuspaikkaa.

Maan omistaminen tuli tärkeäksi pysyvän asutuksen ja maatalouden kehittymisen myötä. Monissa muissa maissa tämä tapahtui paljon aikaisemmin kuin Suomessa.

Jo muinaiset roomalaiset käyttivät isää merkitsevästä pater-sanasta johdettua adjektiivia patria viitatessaan isältä tai esi-isiltä perittyyn maaomaisuuteen. Se vakiintui kotimaata tai syntymämaata tarkoittavaksi substantiiviksi.

Latinankielisessä Uudessa testamentissa käytetään sanaa patria etenkin maallisen kotimaan merkityksessä. Kun sitä alettiin kääntää suomeksi, sanalle piti keksiä sopiva vastine.

Mikael Agricola haki mallia Lutherin saksalaisesta Bibliasta, ja sieltä löytyi Vaterland, joka oli muodostettu jo keskiajalla patria-sanan ideaa mukaillen. Suomeksi siitä tuli sananmukaisesti isänmaa.

Erona nykykäytäntöön oli se, että Agricola saattoi lisätä alkuosaan omistusliiteen: ei profeetta isänsmaalla mitään maksa. Nykykäännöksessä ei samassa yhteydessä puhuta isänmaasta, vaan paikalla on sananlaskuksi kiteytynyt ilmaus: kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.

Isänmaa otettiin käyttöön myös hallintokielessä. Sillä vedottiin tehokkaasti alamaisten uskollisuuteen ja tukeen sotien ja muiden koettelemusten aikana. Suurvalta-aikana 1600-luvulla meidän rakas isänmaamme oli jo vakiintunut fraasi, mutta silloin se ei vielä viitannut Suomeen vaan koko Ruotsin valtakuntaan.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 12/2017 

 

PÄÄKIRJOITUS

Epäile vain

Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta.

 

PÄÄUUTISET

Lintuvirus muuntuu pelottavasti

Tappajaksi tiedetty H7N9 leviää fretistä frettiin – milloin ihmisestä ihmiseen?

Tuoksu ei vielä myrkytä

Tanskalaiset kartoittivat neljän yleisen hajusteen haitallisuutta.

Biologia säätää leikkejä

Apinoillakin on tyttöjen ja poikien puuhat.

 

ARTIKKELIT

Vältä flunssa, keskity käsiisi

96 prosenttia meistä näplää huomaamattaan nenäänsä.
Se on varmin tapa tartuttaa itsensä.

Arktinen metaani karkaa
Miten käy ilmaston?

Räjähdyspurkaus tietäisi lämpökatastrofia.

Näistä maailma puhuu 2018

Toimitus ennakoi kärkiuutisia:

Kohta mennään kilpaa Kuuhun. Parempaa ruokaa geenisaksilla?

Lisää puhdasta energiaa. Masennus on myös tulehdus.

Psykedeeli korjaa mieltä. Lämpeneminen sorkkii säitä.

Kvanttilaskin valmistuu. Muovi koettelee merielämää.

Suru on aina oma

Väärää tapaa surra ei ole olemassa.

Kalat tekevät ikäennätyksiä

Holkeri päihittää mennen tullen jopa valaan.

Agricola, Suomen salaperäisin suurmies

1500-luvun pohjolassa ei ollut tapana laatia
muotokuvia hengen jättiläisistä.

 

TIEDE VASTAA

Voiko jäisen kinkun paistaa?

Miksi otetaan vaari?

Miksei ydinjätettä lähetetä Aurinkoon?

Miksi lääkäreiden käsialasta ei saa selvää?

Mitkä eläimet tuottavat eniten ulostetta?

Miksi sama ruoka kylläsyttää?

 

KIRJAT

Ihminen menettää kruununsa

Menestyskirjailija ja historioitsija Yuval Harari
ennustaa nyt tulevaisuutta.

 

OMAT SANAT

Isänmaan asialla

Kirjakielemme isä tarvitsi sopivan käsitteen suomennokseensa.

 

SUOMEN TIETEEN TÄHDET

Aivotutkimuksen uranuurtaja

Neurofysiologi Riitta Hari alkoi seurata aivojen toimintaa livenä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.