Ajattelukin helpottuu elehtimällä.




Tehdäänpä testi. Laita kädet selän taakse ja kerro, mikä on vieteri tai pyörre. Vaikeaa, vai mitä? Ota kädet selän takaa ja kuvaile uudestaan. Ele, jonka todennäköisesti teit, oli niin kutsuttu ikoninen ele eli ele, joka esittää kohdettaan.

Kaikki ihmiset käyttävät eleitä. Kun puhut, kätesi rytmittävät puhetta, tehostavat sitä, kuvailevat asiaa, josta kerrot. Jokainen tietää varmasti ihmisiä, jotka elehtivät erityisen paljon, puhuvat käsillään, niin kuin sanotaan.

Tehdään toinen testi. Kerro kuvitteelliselle tien kysyjälle, miten paikasta, jossa nyt olet, pääsee lähimpään postiin. Osoitit todennäköisesti vähintään kerran sormellasi tai koko kädelläsi jotakin suuntaa. Ele, jonka nyt teit, on deiktinen ele. Se ankkuroi asioita paikkaan ja tilaan ja viestii suuntia.


Kirjoituksen tuolla puolen

Yleensä ajatellaan, että eleet kuuluvat retoriikkaan. Esiintymisoppaissa neuvotaan tehokkaita eleitä, joilla saavuttaa kuulijoiden huomion ja suosion. Oppaat muistuttavat, että jo antiikin puhetaiturit tiesivät, miten käsiliikkeet vaikuttavat yleisöön. Oppaiden mukaan eleitä voidaan manipuloida ja opetella.

Tässä ei kuitenkaan ole koko kuva. Tärkeimpiin eletutkijoihin lukeutuva psykolingvisti David McNeill Chicagon yliopistosta on vakuuttunut, että eleet eivät ole retorisia koristeita.

- Eleet ovat osa kieltä, McNeill painottaa.

Ajatus on mullistava, sillä eleet eivät mahdu kirjoitettuun kieleen, jonka parissa suurin osa kielentutkimusta on askaroinut vuosisatoja.

McNeill sanoo, että eleet ovat ajatellun kielen tuolla puolen. - Kieltä pidetään jonakin, mikä luonnistuu kirjoitettavaksi. Ajatellaan, että se, mitä ei voi kirjoittaa, ei ollenkaan kuulu kieleen, ja samalla unohtuu kielen psykologinen rakenne.

McNeillistä tämä vallitseva kielen tulkinta on vain kirjoituksen syntyyn liittyvä historiallinen sattuma. - Jos kirjoitus olisi syntynyt toisin, tilanne voisi näyttää erilaiselta.


Täydentävät toisiaan

David McNeillin mukaan puhe ja eleet kuuluvat yhteen. Eleitä esiintyy useimmiten vain puhuttaessa, kuulijat eivät niinkään elehdi. Eleet ja puhe tekevät yhteistyötä.

Eleet tuovat ilmaukseen jotakin, mikä ei välity pelkistä sanoista. Kun puhe ja ele yhdistyvät, muodostuu järjestelmä, jossa kaksi eri viestikanavaa tukevat toisiaan. Puhe puristaa asian kielen rakenteiden sallimaan muotoon, ele puolestaan tuo mukanaan ominaisuuksia, jotka eivät rakenteisiin asetu: tapahtumisen tapoja, suuntia, sävyjä, asenteita.

Puheen ja eleiden sidoksesta kertoo myös niiden tarkka keskinäinen ajoitus, mikä näkyy esimerkiksi vaikeasti änkyttävien puheessa: kun puhe keskeytyy, myös siihen liittyvä ele pysähtyy odottamaan.

Todistusaineistoa puheen ja eleiden yhteydestä on saatu myös lasten puheenkehityksen rytmiä ja afasiasta kärsivien eleitä tutkimalla. Erityyppiset eleet ilmaantuvat lapselle puheen kehityksen tahtiin, ja eri afasiatyypeissä ne hajoavat samalla tavalla kuin puhe.


Versovat samasta pisteestä

Puheen ja eleen liitto johtuu David McNeillin mukaan siitä, että eleet versovat samasta "kasvupisteestä" kuin sanat.

- Näissä kasvupisteissä eleet kytkeytyvät kielen sääntöjärjestelmään. Eleet eivät ole tyhjiä vaan täynnä ajattelua, ja niitä tutkiessaan tutkii oikeastaan ajattelevan ihmisen tilaa. Kun ihminen jäsentelee ja järjestelee ajatuksiaan, ne nousevat yhtä lailla puheeseen kuin eleisiin.

McNeillin mainitsema kasvupiste, growth point, on pienin mahdollinen puhuttavaksi tuleva ajatusyksikkö, joka sisältää koko lauseen idean. Tutkijan omin sanoin se on "mielikuva, jolla on jalka kielen ovenraossa".

Yhteinen kasvupiste tarkoittaa, että puhe ja ele kuvaavat samaa asiaa, vaikkakin usein sen eri puolia ja myös eri tavoin. Eroa selittää se, että puhe ja ele syntyvät erilaisen prosessoinnin kautta: puhe edustaa analyyttistä, ele kokemuksellista tiedonkäsittelyä.

Ajattele, että näet, miten tiira sukeltaa pyydystämään kalan. Sitten haluat kertoa upeasta näystä muille ja sanot: "Ensin tiira oli ilmassa, ja sitten se syöksyi äkkiä alas veteen." Samalla luultavasti tarkennat ajatustasi eleillä: räpytät kättäsi puolelta toiselle kuvataksesi, miten tiira roikkuu ilmassa. Sitten vedät sormesi suppuun ja teet äkkiliikkeen alas, kun kerrot, miten tiira painaa itsensä kokoon ja syöksyy veteen kuin nuoli. Nämä puhettasi täydentävät ikoniset eleet syntyvät samasta kasvupisteestä kuin sanat, vain eri kanavan kautta.


Video päihittää muistin

"Kanarialintu juoksee ja ottaa keilapallon ja pudottaa sen sadevesikouruun - - ja kissa tulee samalla ylös, kun keilapallo tulee alas, ja se nielaisee sen", mies selittää videolla, ja hänen kätensä käyvät: vasen esittää keilapalloa, oikea sadevesikourua nousevaa kissaa. Vasen sysää pallon liikkeelle ja oikea odottaa pahaa aavistamatta kohtaloaan.

Kohtaus on David McNeillin ja hänen kollegansa Elena Levyn kokeesta, jolla tutkitaan eleitä. Koe on tarpeellinen, sillä eleet pakenevat tarkkailua. Ne ovat ohi ennen kuin ehtivät kunnolla alkaakaan, eikä muisti ole tarpeeksi luotettava niiden tallentamiseen. Videokuvaus mahdollistaa tämän.

Koehenkilöitä, jotka katsovat Tipi-kanarialinnun ja Sylvesteri-kissan toilailuista kertovaa animaatiota, huijataan vähän. He kuvittelevat osallistuvansa muistikokeeseen, jossa pitää koettaa painaa juoni mieleensä ja sitten kertoa se ihmiselle, joka ei ole elokuvaa nähnyt. Yleensä osallistujat kuvailevat tarkasti filmin tapahtumia, mutta eivät kiinnitä huomiota eleisiinsä. Useimmat eivät edes huomaa elehtivänsä, mutta video puhuu omaa kieltään.

Jo vuonna 1980 kehitetty koe on eletutkimuksen klassikko, jolla on vertailtu ja edelleen vertaillaan muun muassa eri kieliä puhuvien, lasten ja aivoperäisistä kielen häiriöistä kärsivien ihmisten eleiden käyttöä.


Eri kieli, eri eleet?

On tunnettua, että eri kulttuureja edustavien puhujien elehdintä eroaa ainakin määrällisesti. Esimerkiksi italialaiset ja ranskalaiset käyttävät käsiään tiuhaan siinä missä suomalaiset elehtivät pienemmin ja harvemmin.

Onko eleiden tyypeissä tai sisällössä sitten eroa eri kulttuurien välillä? Eletutkijat uskovat, että joitakin eroja on. Ne saattavat kertoa siitä, miten eri kulttuurien ihmiset hahmottavat maailmaansa. Ajatus juontuu niin kutsutusta kielellisestä suhteellisuushypoteesista, jonka mukaan kieli vaikuttaa ajatteluun ja ajattelu kieleen. Tietyn kielen rakenteet ohjaavat näkemään maailmaa osin toisin kuin jonkin toisen kielen.

Birminghamin yliopistossa vaikuttava Sotaro Kita, johtavia eletutkijoita hänkin, on verrannut japanin ja englannin puhujien eleiden käyttöä Tipi ja Sylvesteri -kokeella.

Hän kiinnitti huomionsa kohtaan, jossa Sylvesteri keinauttaa itsensä köydellä kadun yli. Englanninkieliset käyttivät tarkoitukseen sopivaa swing-verbiään, mutta japanilaiset puhuivat lentämisen tapaisesta kulkemisesta tai vain menemisestä, sillä heiltä puuttuu keinahtamista ilmaiseva verbi. Silti valtaosa japanilaisista ei tyytynyt piirtämään ilmaan pelkästään suoraa rataa vaan teki lisäksi englantilaisittain kaarevaa liikettä.

Tästä Kita päätteli, että esittäviä eleitä ohjaa kaksi kilpailevaa voimaa: toisaalta eleiden pitäisi sopia yhteen kielen tarjoamien ilmaisumahdollisuuksien kanssa, toisaalta niiden pitäisi mahdollisimman hyvin vastata sitä, mitä ne esittävät. Kumpi on niskan päällä, on avoin kysymys, mutta ainakin Kitan tutkimuksessa kuvauksen tarkkuus päihitti kielen viitoittaman tien.


Estäminen näkyy keskustelussa

Alussa pyysin kokeilemaan, mitä tapahtuu, jos et voi puhuessasi elehtiä. Tätä on tutkittu myös tieteellisesti.

Kun koehenkilöiden kädet sidotaan, tunneilmausten ja abstraktien käsitteiden määrä pysyy entisellään, mutta muuten puhe muuttuu. Keskusteluun liittyy vähemmän mielikuvia, ja se sisältää vähemmän liikkumiseen ja toimintaan liittyviä aiheita. Toisin sanoen me tarvitsemme käsiämme voidaksemme puhua tietyistä asioista.

Niin ikään tutkijat ovat havainneet, että keskustelun sujuvuus kärsii. Eleet siis helpottavat puheen tuottoa. Käsien liikuttaminen auttaa sanojen hakua ja esimerkiksi kerrottavan tarinan muistamista. Varsinkin monet puheenaiheiden hahmottamiseen käytettävät metaforiset eleet toimivat enemmän puhujan kuin kuulijan hyväksi. Kun seuraavan kerran unohdat, mitä olit sanomassa tai tekemässä, heiluttele kokeeksi käsiäsi!


Tutkijakin elehtii tietämättään

Jos tutkija on erikoistunut tarkkailemaan elehdintää, työtä on varmasti vaikea lopettaa vapaa-ajalla. David McNeill tunnustaa tarkkailevansa erityisesti ihmisten metaforisia eleitä, mutta omista eleistään hän ei ole lainkaan tietoinen.

- En huomaa omaa elehdintääni. En koskaan, zero!

Sitten tutkija naurahtaa: - Sen sijaan oppilaani ja kollegani ovat tarkkailleet eleitäni. Minulla on kuulemma eräs tyypillinen ele. Joskus saan itseni siitä kiinni, mutta tietoisuus pilaa sen. Se ei enää toimi samoin.

Totta, ihmisillä voi olla myös toistuvia eleitä. Ne kertovat vakiintuneista tavoista ilmaista usein puheena olevaa asiaa. Silloin sanojen ja eleiden kasvupiste heijastaa samaa, kerrasta toiseen muuttumatonta mielikuvaa.

Millainen on eletutkijan ele? Luetaanpa siitä kirjoitettu artikkeli. Paljastuu, että kyseinen ele on puoliksi ikoninen, puoliksi metaforinen. Näin se menee: Vasen käsi on kuin kuppi, kämmenpuoli kohti vartaloa. Oikea käsi on vasemman yläpuolella, kämmen vähän ulospäin. Yhdessä kuperat kämmenet muodostavat löyhän pallon. Sitten kädet liikkuvat erilleen toisistaan kuin jokin kasvaisi niiden välissä. McNeillin ele kuvaa - kuinka ollakaan - kasvupistettä, sitä, miten puhe ja ele syntyvät ajatuksesta.


Anni Jääskeläinen tekee kognitiivista kielentutkimusta Helsingin yliopistossa.


Lisää David McNeillin ajatuksia hänen kirjoissaan:
Hand and mind: What gestures reveal about thought (University of Chicago Press 1992)
Gesture and thought (University of Chicago Press 2005)


Eleillä ei voi valehdella


Kun ihminen valehtelee tarkoituksellisesti, eleet eivät aina pysy perässä. Ne saattavat karata puheen rytmistä tai kertoa kokonaan omaa tarinaansa. Ilmiö on niin selvä, että sitä voisi käyttää valheenpaljastuskokeen osana, sanoo psykolingvisti David McNeill Chicagon yliopistosta.

Ilmiö näkyy erityisen selvästi, jos tarkkaillaan valheiden kuuntelijaa eikä niiden kertojaa.

- Koska valehtelija ei pysty sovittamaan tiedostamattomia eleitään sepitettyyn tarinaan, kuulija hämmentyy. Hän ei ole tietoinen hämmennyksensä syystä, mutta jokin jutussa ei vain täsmää, McNeill selittää. - Eleillä on mahdoton valehdella. Viesti hajoaa, kun eleet eivät mene oikein.

Eleiden ja puheen ristiriita johtuu McNeillin mukaan siitä, että sanat ja esitystapa eivät kumpua yhteisestä kasvupisteestä. Kun joku valehtelee, hänen kertomuksestaan puuttuu yhtenäinen idea, josta puhe ja eleet kertoisivat oman osansa. Yleensä suu sanoo yhtä, eleet puhuvat toista.

- Kun kuulijoita pyydetään toistamaan kuulemansa valheellinen tarina, he muuttavat omia eleitään niin, että vastaavuus syntyy. He korjaavat eleet vaistomaisesti tarinan mukaisiksi, McNeill sanoo.


Vain ihmiset osoittavat


Oletko koskaan ihmetellyt, miksi lemmikkisi jää tuijottamaan sormeasi, kun yrität kiinnittää sen huomion johonkin ja saada sen tekemään jotakin, esimerkiksi menemään ruokakupille tai hakemaan lelun. Miksei se tajua? Onko se vähän tyhmä?

Älä välitä, edes muut kädellisten lahkon jäsenet eivät käytä osoittavia eleitä. Simpanssit, gorillat ja orangit oppivat viittomakieltä, mutta osoittaminen ei ole niiden heiniä. Jokin apinoiden liike voi muistuttaa osoittamista, mutta niille se ei tarkoita samaa kuin meille, koska ne eivät meidän laillamme tajua ympäröivää todellisuutta jaetuksi.

Lemmikkisikin voi oppia toimimaan osoittavien eleidesi mukaisesti mutta ei silti ymmärrä niiden varsinaista merkitystä. Luultavasti se lukee toiveesi muusta käyttäytymisestäsi.

Ihmiset osoittavat sormella, katseella, päällä, silmillä, nyökkäämällä. Osoittaminen on yksi niistä harvoista asioista, jotka erottavat meidät kaikista muista eläimistä. Sormella osoittaminen on aidosti inhimillistä.


Viittojatkin elehtivät


Siinä missä puheen ohessa esiintyvät eleet muuntelevat puhekerran ja puhujan mukaan, viittomakielen viittomat ovat sopimuksenvaraisia kielen elementtejä, joilla on omat merkityksensä. Toisin kuin elekielellä viittomakielellä on myös rajoitteita, ennen kaikkea kielioppi: sen käyttäjä noudattaa merkkejä yhdistellessään tiettyjä sääntöjä.

Viittomakieli ei kuitenkaan estä elehtimistä. Tutkijoiden mukaan viittomakielen puhujat elehtivät samaan tapaan kuin puhutun kielen puhujat. He tekevät liikkeitä, jotka eivät ole varsinaisia merkkijärjestelmän merkkejä vaan tuovat ilmaukseen lisämerkitystä. Koska puhuminen ja elehtiminen tapahtuvat samalla välineellä, käsillä, se ei näy yhtä helposti.


- Deiktiset eleet ovat erilaisia osoittavia eleitä. Niiden avulla kiinnität huomion asioi¬hin ja esineisiin tilassa ja opastat suuntia. Abstraktit deiktiset eleet ovat vertauskuvallisia ja osoittavat esimerkiksi keskustelunaiheita ja niihin palaamista.


- Ikoniset eleet kytkeytyvät suoraan puheen sisältöön. Niillä jäljittelet asioita ja esineitä, joista juuri puhut.


- Metaforiset eleet liittyvät vastaavuuksiin, joita vedämme ajattelun ja konkreettisen maailman välille. Teet tyypillisiä metaforisia eleitä, kun muodostat abstrakteista asioista kuvitteellisia esineitä, joita pyörittelet käsissäsi ja vertauskuvallisesti ojentelet kuulijoille.


- Kohesiiviset eleet luovat temaattisia yhteyksiä puheen-aiheiden ja puheen osien välille. Niillä voit huomauttaa keskustelukumppanillesi, että palaat aikaisempaan aiheeseen, tai osoittaa, että olet käsitellyt aiheen loppuun.


- Syke-eleet ovat yksinkertaisia iskuja tai napautuksia, joita teet kädelläsi tai sormillasi esimerkiksi ilmaan tai pöytään. Nämä eleet korostavat puheenvuoron kannalta merkittäviä asioita tai sanoja. Ne voivatkin olla retorisesti tehokkaita, ja monet poliitikot rytmittävät ja korostavat sanomaansa syke-eleillä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018