Suomalaislääkäri kehitti etäpsykiatriaa varten kuvapuhelimen, jolla saa aidon katsekontaktin. Laite olisi omiaan myös opetukseen, tulkkaukseen ja liikeneuvotteluihin.


TEKSTI:Kalevi Rantanen

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 4/2004

Suomalaislääkäri kehitti etäpsykiatriaa varten kuvapuhelimen,
jolla saa aidon katsekontaktin. Laite olisi omiaan myös opetukseen, t
ulkkaukseen ja liikeneuvotteluihin.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 4/2004

  keksinyt yleislääkäri Jan Forssell.

Laite on kuin hieman eteenpäin kallistettu kampauspöydän peili, jossa omien kasvojen sijasta näkyy keskustelukumppanin kuva. Kuvaruutu onkin puoliläpäisevä peili, jonka taakse on kätketty kamera. Peilin alapuolella on televisioruutu vaakasuorassa. Ruudun kuva on käännetty sähköisesti peilikuvaksi, jolloin peilissä näkymä on oikeinpäin.

Laitteita on sijoitettu saaristossa sijaitseviin terveyskeskuksiin, jotta potilaat voivat keskustella silmäkkäin Paraisilla toimivan psykiatrin kanssa ilman tuntikausien matkustamista.

Voi katsoa suoraan silmiin

Katsoessaan keskustelukumppania silmiin käyttäjä katsoo samalla kameraan, joten silmät näkyvät videoneuvottelussa niin kuin ne näkyvät kasvokkain.

Perinnäisessä kuvapuhelimessa kamera on kuvaruudun yläpuolella. Jos ihminen katsoo keskustelukumppaniaan kasvoihin, yhteyden toisessa päässä hän näyttääkin katsovan ohi, koska kamera kuvaa yläviistosta.

Katsomalla tiukasti kameraan saa itsensä näkymään luonnollisena, mutta silloin ei näe keskustelukumppania. Saman tien voisi sammuttaa kuvaruudun, sillä videokeskustelun sijasta syntyykin vain kaksisuuntainen televisio.

Vasta katsekontaktikuvapuhelin mahdollistaa luontevan visuaalisen viestinnän.

Pupillit paljastavat tunteen

Vaikka on ollut muotia puhua elekielestä, emme aina tule ajatelleeksi, miten suuri sanattomien viestien merkitys todella on.

Ihmisillä on kaikista eläimistä suurin silmärako suhteessa silmän kokoon. Siksi värikalvon ja pupillin ympärillä näkyy myös valkoista silmämunaa, ja tämän avulla keskustelukumppanisi näkee tarkasti, mihin katsot. Viestintää tehostavat vielä ripset ja kulmakarvat, jotka erottuvat selvästi ja liikkuvat hyvin.

  hänen pupillinsa laajenevat automaattisesti. Hän saattaa jopa häikäistyä, koska silmiin pääsee yhtäkkiä lisää valoa. (Ehkä juuri tästä refleksistä juontaa sanonta "häikäisevän kaunis nainen".)

Refleksi voi olla molemminpuolinen. Keskustelukumppaninkin pupillit voivat laajeta, mistä ovat peräisin kertomukset rakastumisesta ensi silmäyksellä.

  ihmiselle ja eläimille. Eläintutkija Jussi Viitala Jyväskylän yliopistosta kertoo kirjassaan "Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen", että esimerkiksi tuijotus on nisäkkäillä vihamielinen ele.

Siksi rauhallista tai arkaa eläintä, vaikkapa kissaa, ei pidä tuijottaa vaan katsoa mieluummin hieman viistoon.

Herkkään viestintään

Katsekontaktikuvapuhelimen edut tulevat parhaiten esiin herkässä viestinnässä, kuten liikeneuvottelussa, etäpsykiatriassa, tulkkauksessa ja opetuksessa.

- Kahdenkeskisessä lähikuvassa katsekontaktin merkitys on suorastaan hätkähdyttävä. Silloin kommunikoi lasin takana olevan henkilön kanssa, sen sijaan että vain katselisi poissaolevan näköistä kuvaa henkilöstä, jolle puhuu, Forssell kertoo.

Hän on kehittänyt uusia ratkaisuja ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen parantamiseksi muun muassa Sitran, Keksintösäätiön ja Tekesin tuella. Idean katsekontaktin hyödyntämisestä hän sai pohtiessaan virtuaalikameraa.

  Tietokoneohjelma rakentaa sitten kuvan, joka näyttää ruudun keskeltä otetulta.

Virtuaalikamera, jota Microsoftin ja Hewlett-Packardin kaltaiset suuryritykset kehittävät, on laboratorioasteella. Kuvan rakentaminen ja siirtäminen vaatii paljon prosessointitehoa. Siksi menee vielä aikaa, ennen kuin virtuaalikamerat tulevat markkinoille.

Suomen teollisuudella on tässä innovaatioikkuna vielä avoinna. Mirhava Oy:n kuvapuhelin toimii jo, ja se on rakennettu nykyisten laitteiden pohjalta.

Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja.

"Vanhentuneet" tekniikat eivät suostu kuolemaan

Yhdysvaltalainen Technology Review -lehti listasi helmikuussa kymmenen arjen tekniikan kapinetta, jotka eivät aiemmista ennusteista huolimatta suostu siirtymään historiaan. Mistään vanhan kaipuusta ei ole kyse, sillä nämä tekniikat ovat hengissä siksi, että niitä tarvitaan yhä.

Tässä niistä muutama:

• Viisarikellojen uskottiin siirtyvän historiaan, kun 1970-luvulla käyttöön saatiin kohtuuhintaisia digitaalikelloja, joissa on numeronäyttö. Alkuhuuman jälkeen digikellojen suosio alkoi kuitenkin laskea, ja esimerkiksi viime vuonna Suomeen tuotiin noin 970 000 viisarinäyttöistä rannekelloa. Digikelloja tuotiin vain noin 75 000.

Viisarikellon merkittävin etu lienee siinä, että siitä näkee ajan yhdellä silmäyksellä. Sen sijaan digikellon numerot täytyy ensin tulkita mielessään kellonajaksi.

• Kirjoituskoneiden ainakin luulisi jääneen tietokoneiden jalkoihin, mutta silti niitäkin myydään Yhdysvalloissa yhä noin puoli miljoonaa kappaletta vuosittain.

Technology Review löytää perinteisestä kirjoituskoneesta paljon hyviä puolia: ei viruksia, ei käynnistysongelmia eikä tuhoutuneita tiedostoja - eikä uutta mallia tarvitse ostaa parin vuoden välein. Kirjoituskoneella on myös helppo kirjoittaa osoite kirjekuoreen ja täyttää erilaisia lomakkeita.

• Ääninauhoja käytetään yhä, sillä kotioloissa on helppo kopioida äänite kasetilta toiselle. Myös eräät äänityksen ammattilaiset luottavat nauhoitteisiin, koska heidän mielestään musiikin hienovaraiset sävyt tarttuvat analogisiin nauhoihin paremmin kuin digiäänityksiin.

• Radioputket hehkuivat entisaikain radiovastaanottimissa, kunnes transistorit syrjäyttivät ne lähes kokonaan 1960-luvulla. Jotain jäi kuitenkin jäljelle.

Putkilla on uusi nousukausi, koska monet miellyttävää äänentoistoa vaativat hifi-kuuntelijat vannovat radioputken paremmuuteen. Putkivahvistin antaa heidän mukaansa pehmeämmän ja täyteläisemmän äänen kuin transistorivahvistin. Voidaan tietysti kiistellä siitä, näkyykö ero äänentoistomittauksissa, mutta tässä onkin tärkeintä se, miltä kuulijasta tuntuu. "Putkisoundia" on luonnehdittu muun muassa romanttiseksi lämminhenkisyydeksi.

• Radio ei kuollut television yleistyessä, sillä televisiota on vaikea kantaa mukanaan eikä sitä oikein voi katsella autoa ajaessa. Radiota myös käytetään paljon musiikin kuunteluun, jossa kuvaa ei tarvita.

• Fakseja myydään Yhdysvalloissa yli kaksi miljoonaa kappaletta vuosittain. Paperi kyllä joskus ruttaantuu ja välillä puhelinlinjat ovat varattuina, mutta silti faksi on moniin tarkoituksiin nopein ja varmin yhteysväline. Tämä pätee erityisesti erilaisten piirrosten ja tekstien viimeistelyyn, jossa kumpikin osapuoli tekee paperille omia merkintöjään, kunnes lopulta molemmat ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Risto Varteva

Sisältö jatkuu mainoksen alla