Ikävät tunteet helpottavat - kunhan punnitset, miten asioista kirjoitat.



Jukaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Aina kun jokin asia kuohuttaa tai ahdistaa mieltämme, mantelitumakkeessa myrskyää. Kun tilanne rauhoittuu, tämä aivojemme kielteisten tunteiden käsittelykeskus pudottaa kierroksiaan. Tähän asti on ollut epäselvää, mikä tumakkeen tyynnyttää. Kalifornian Los Angelesin yliopiston neuropsykologilla Matthew Liebermanilla on nyt vastaus.


Tunteilla oma kontrolliverkko

Rauhoittelija löytyy etuotsalohkon oikealta laidalta aivan ohimon alta. - Mitä vilkkaammin tämä aivokuoren alue toimii, sitä vähemmän on liikettä mantelitumakkeessa ja muissa syvissä tunnerakenteissa, kuten aivosaaressa, pihtipoimussa ja aivojuoviossa, Lieberman sanoo.

Otsalohkon etumaisin osa tunnetaan entuudestaan kontrollikeskuksena, joka pitää meitä ja elämäämme järjestyksessä. Nyt näyttää siltä, että sen oikea laita on erikoistunut yksinomaan emootioiden käsittelyyn.Tähän viittaavat Liebermanin toiminnalliset magneettikuvaukset, jotka osoittavat, että kokemusten sanoiksi purkaminen vilkastuttaa yksinomaan tämän kyseisen alueen toimintaa.

- Hermorata täältä etuotsalohkon keskiosiin ja edelleen mantelitumakkeeseen on reitti, jota pitkin nuoret käsitteelliset työvälineemme, kuten kieli, pääsevät tiedostamattamme vaikuttamaan ikivanhoihin intuitiivisiin syvärakenteisiin, Lieberman tiivistää.

- Kokeissamme on ollut 18-36-vuotiaita miehiä ja naisia, ja näemme tapahtumaketjun kerran toisensa jälkeen. Mekanismi toimii iästä ja sukupuolesta riippumatta, Lieberman vakuuttaa.


Viileä kerronta toimii parhaiten

Lieberman uskoo, että juuri oikean etuotsalohkon toiminta selittää osaltaan, miksi päiväkirjan pito ja pöytälaatikkokirjoittelu ovat niin suosittuja kuin ovat. Tietämättään ihmiset ovat oppineet kirjoittamalla säätelemään tunteitaan ja helpottamaan paineitaan.

Niille, jotka nyt haluavat kokeilla kirjoittamisen vaikutuksia, Liebermanilla on pari neuvoa. Kannattaa miettiä, kuinka kokemuksistaan kertoo. Jos käyttää kovin värikästä, kuvailevaa kieltä, etuotsalohkon tyynnyttelyalue ei puutu peliin, vaan muistot heräävät eloon ja ahdistus, inho, hätä tai suru ryöppyää uudelleen pintaan.
- Mitä viileämmin ja analyyttisemmin kirjoittaa, sitä parempi tulos, Lieberman summaa.

Toinen neuvo koskee kirjoitusvälinettä. Syystä, jota Lieberman ei vielä tiedä, etuaivokuori näyttää mieltyneen käsin kirjoitettuihin ajatuksiin. Tietokoneelle kertominen ei tuota yhtäläistä mielen tyyneyttä.


Fobiat saavat kyytiä

Tunteiden purkaminen sanoiksi on ollut terapiakäytössä jo sata vuotta, ja tunnetusti se useimmiten auttaa. Liebermanin mukaan kirjoittaminen on puhumistakin tehokkaampi mielen järjestelijä.

Lieberman uskoo, että hänen havainnoistaan on tulevaisuudessa iloa psyykkisten ongelmien hoidossa. Koska kirjoittaminen muuttaa aivojen tapaa käsitellä tunteita, kirjoittamisterapia voi auttaa ihmisiä, jotka kärsivät esimerkiksi ahdistushäiriöistä, fobioista tai posttraumaattisista stressireaktioista.

Hän on jo kokeillut menetelmää hämähäkkikammoon. - Ihmiset, jotka purkivat inhoaan paperille, saivat kammonsa parempaan hallintaan kuin ne, jotka eivät kirjoittaneet tunteistaan.


Artikkeli perustuu esitelmään, jonka Matthew Lieberman piti
Yhdysvaltain helmikuisella tiedeviikolla Chicagossa.