Toisin kuin tehtaita, asuin- ja toimistotaloja ei ole totuttu rakentamaan niin, että ne mukautuisivat helposti uuteen käyttöön. Kun muutoksia tarvitaan, tulee hankaluuksia, vikoja ja vaurioita. Entä jos muunneltavuus otettaisiin huomioon jo taloja suunniteltaessa?

TEKSTI:Risto Varteva



Toisin kuin tehtaita, asuin- ja toimistotaloja ei ole
totuttu rakentamaan niin, että ne mukautuisivat helposti
uuteen käyttöön. Kun muutoksia tarvitaan, tulee hankaluuksia,
vikoja ja vaurioita. Entä jos muunneltavuus otettaisiin huomioon
jo taloja suunniteltaessa?

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004

Taloja on kätevä rakentaa siten, että valmiita elementtejä ladotaan päällekkäin. Putket, kaapelikanavat ja ilmastointiväylät ovat valmiina elementtien sisällä, joten nekin tulevat heti kohdalleen.

Mutta mikä tässä mättää? Miksi tekniikan lisensiaatti Eino Rantala oli niin tyytymätön nykykäytäntöön, että teki Teknillisessä korkeakoulussa väitöskirjan siitä, miten rakennustapoja kannattaisi muuttaa?

- Omassa työssäni Technology Agencyn Oy:n toimitusjohtajana törmäsin siihen, ettei suunnittelussa eikä rakentamisessa useinkaan oteta huomioon rakennuksen käyttöä tulevaisuudessa, Rantala kertoo. - No, emmehän me tulevaa aina voi tietääkään, mutta siinä tämä juju onkin: rakennukset pitäisi suunnitella sellaisiksi, että ennakoimattomat muutokset voidaan tehdä rikkomatta talon perusrakenteita.

Tällainen muutos voi olla esimerkiksi tarve saada lisää tietoliikennekaapeleita, jos taloon onkin asennettava hälytys- ja valvontajärjestelmät. - Jos ne eivät mahdu kauan sitten seinien sisään tehtyihin kanaviin, niin minkäs teet - revit rakenteita!

Putket ja kaapelit pois seinistä ja omiin kanaviinsa

Monelle vielä tutumpi ongelma on vesivahinko. Kun putket ovat talon perusrakenteissa, vuoto havaitaan turhan myöhään, ja sitten kun vuotokohta lopulta löytyy, seiniä on revittävä putkien korjaamiseksi. Vahinko on saattanut levitä talossa silloin jo laajalle.

Nämä pari esimerkkiä varmaan antavat jo viitteen siitä, miten rakentamista pitäisi muuttaa...

- Aivan oikein, Rantala riemastuu. - Ei piiloteta enää mitään talon omiin rakenteisiin, vaan vedetään putket, kaapelit ja muut talon toimivuuteen vaikuttavat yhteydet avoimesti. Silloin niihin pääsee helposti käsiksi ja kaikkea voidaan vuosien mittaan muuttaa ja täydentää.

Mutta miksi näin ei tehdä? Sen selvittäminen juuri oli Rantalan väitöskirjan aihe. Sitä varten hän myös haastatteli tilaajia, suunnittelijoita, rakentajia ja muita rakentamisen osapuolia. Ja kerrottakoon hyvä uutinen heti kättelyssä: Rantalan mukaan eri osapuolilla on nyt vilpitön halu päästä yhtenäisiin menetelmiin ja jättää taakse ne ajat, jolloin yksi teki yhtä ja toinen toista eikä kellään välttämättä ollut kokonaiskuvaa siitä, miten juuri tämä rakennus toimii nyt ja tulevaisuudessa.

Rakennushetken säästöt tulevat myöhemmin kalliiksi

- Nykyisellä rakentamisella on etunsa, en minä sitä kiellä, Rantala myöntää. - Talo saadaan nopeasti pystyyn ja rakennuskustannukset pysyvät pieninä.

- Rakennuskustannuksissa ei kuitenkaan näy sitä, paljonko rakennuksen huolto ja rakennukseen tehtävät muutokset vuosien ja vuosikymmenien mittaan maksavat. Jos ne otetaan mukaan, alkuvaiheen säästöt eivät ehkä ole enää säästöjä lainkaan.

Mitä sitten menetetään, jos putkia ja kaapeleita ei enää tungetakaan rakenteiden sisään? - Rahaa, ainakin näennäisesti, Rantala sanoo. - Jos putket ja kaapelit kulkevat seinän päällä - tietenkin piilossa paneelin tai muun näkösuojan takana - ne syövät lattiapinta-alaa, ja juuri lattianeliöistä on totuttu maksamaan. Ei siinä tosin paljon lattiaa menetetä: puoli neliömetriä siellä täällä.

- Tässä on arkkitehdeille haastetta. Koska kaikki aiemmin piilotetut tulevat nyt näkyviin, ne on sijoitettava rakennukseen niin ovelasti, etteivät ne pistä silmään. Sen kyllä pitäisi onnistua. Jos putket, kaapelit ja sen sellaiset ovat luonteva osa kokonaisuutta, niitä ei erikseen huomaakaan.

Muutokseen ollaan valmiita, koska se on kaikkien etu

Rantala uskoo, että ennen pitkää päästään uuteen rakennustapaan, joka takaa talon toimivuuden vuosikymmeniksi. - Väitöskirjaani varten tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että muutokseen ollaan valmiita, koska se on loppujen lopuksi kaikkien etu, Rantala sanoo.

- Siihen suuntaan ollaan oikeastaan jo menossa, koska monet rakennusfirmat ovat hankkineet yrityisostoilla asennusliikkeitä. Näin saadaan saman katon alle tietoa töistä, jotka aiemmin tehtiin erillisinä urakoina. Silloin on aiempaa helpompaa pitää koko hanke hallitusti hyppysissä.