Mistä tehdään tulevaisuudessa autoja ja aurinkokennoja? Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä? Puustapa tietenkin.


Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä?
Puustapa tietenkin.




Elektroniikasta tiedämme, että jokainen hyppäys astetta mikroskooppisemmalle tasolle aineen hallinnassa on tuonut mukanaan uusia teknisiä mullistuksia. Viime aikoina puunjalostus on ottanut tällaisia askelia.

Puu opittiin 1800-luvulla hajottamaan selluloosakuiduiksi. Syntyi paperiteollisuus, jota ilman nykyistä kulttuuria on vaikea kuvitella.


























Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 2007

Tuoteryhmä Tuotanto


Sellu
Paperi
Kartonki





- Sellu
Paperi
Kartonki
Aaltopahvi
- Karboksimetyyliselluloosa havupuusta. Lisätään jäätelöön estämään jääkiteiden syntymistä, salaattikastikkeisiin tasaamaan makua ja pesuaineisiin imemään likaa. Käytetään myös kekseissä, hammastahnoissa, lääketableteissa ja noin parissasadassa muussa kohteessa. 
- Tasalaatuinen liukosellu muun muassa vauvanvaippoihin, muovilaminaattipapereihin, munakennoihin ja tekonahkaan
- Viskoosi eli raionkuitu, selluloosan johdos havupuusta, kelmuihin ja tekosuoliin, katkokuituina liinoihin, pyyhkeisiin, sairaaloiden leikkaus- ja hoitotekstiileihin




Metsässä kasvaa autoja

Hiroyki Yanon




Aurinkokennoja sanomalehteen




Polttopuu: klapit, pelletit
Päreet
Kattopaanut
Sahatavara
Vaneri
Parketti
Lastulevy
Viilupuu
Kuitulevy
Liimapalkki
Lämpökäsitelty, säänkestävä puu

Janne Laine



Michael Grätzel



kemiallisesti käsitellen ja  seostaen
- Uv-säteitä kestävää puutavaraa
- Tulenkestävää puutavaraa

Bernhard Lamprecht




- Tärpätti
- Mäntyöljy männystä, kuusesta ja koivusta
- Sitosteroli, koivupohjaisen "mäntyöljyn" jatkojaloste, joka alentaa koresterolia. Käytetään terveysvaikutteisessa margariinissa.
- Etikkahappo elintarvike-, lääke- ja muuhun teollisuuteen
- Terva
- Ksylitoli, alun perin koivusta, karieksen ehkäisemiseen
- Furfuraali, koivusta, muovien ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden valmistukseen


Mustalipeästä myös muovia

Selluloosaa on puusta vain noin puolet. Loppu on hemiselluloosaa ja ligniiniä, jotka on poltettu sellutehtaan soodakattilassa.

Dosentti Kristiina Poppius-Levlin puunjalostusteollisuuden tutkimuslaitoksesta Keskuslaboratoriosta muistuttaa, että nykyinen sellutehdas on oikeastaan jo biojalostamo, joka tuottaa selluloosan lisäksi ener¬giaa ja jossain määrin kemikaaleja.

Energiaa tehdas syytää yli oman tarpeen, kun ligniini ja hiilihydraatit eli niin sanottu mustalipeä poltetaan. Biojalostamo säilyy siksi energiaomavaraisena ja hiilineutraalina, vaikka lipeän jakeet hyödynnetään nykyistä tarkemmin.

- Mustalipeä sisältää myös sokereita, jotka ovat huonoja polttoaineeksi mutta joista voidaan valmistaa biomuoveja, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä.

Myös selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini sopivat biomuovin raaka-aineeksi (ks. Tiede 4/2008, s. 52-53). Uusilla muoveilla ei pelkästään korvata öljypohjaisia materiaaleja, vaan tähdätään ominaisuuksiin, joita aikaisemmin ei ole voitu saavuttaa.




nanosellusta eli nanofibrilleistä jalostamalla
- Puumuovikomposiitteja
- Monikerroskalvoja
- Biohajoavia komposiitteja
- Joustavia ja läpinäkyviä kuituja pakkauksiin
- Vettä hylkiviä materiaaleja
- Vettä imeviä materiaaleja
- Sähköä johtavia materiaaleja
- Sähköä eristäviä materiaaleja
- Paperisia aurinkokennoja
- Autojen osia
- Kaloritonta täyteruokaa aseeksi taisteluun lihomista vastaan
- Maaleja
- Öljynporausnesteitä
- Ihovoiteita


Turha tuohikin arvokasta

Puu palvelee myös terveyttä. - Mikrofibrilliselluloosasta pystytään valmistamaan sienimäisiä aineita, kalvoja ja helmiä lääketeollisuuden käyttöön, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä. - Sieneen imeytetty lääke vapautuu halutulla tavalla.

Kun puuta kohta hyödynnetään totaalisesti, korkein kilohinta saattaa silloin olla aineksilla, joita tähän mennessä on pidetty kaikkein turhimpina, kuten koivun tuohella.

- Puun kuoresta löytyy mielenkiintoisia yhdisteitä, jotka voivat toimia muun muassa antioksidantteina, Poppius-Levin sanoo. - Esimerkiksi koivun betulinolilla on paljon mahdollisuuksia.

Tutkijat ovat havainneet, että betulinoli, joka antaa koivun rungolle valkean värin, saattaa auttaaa taistelussa bakteereja, sienitauteja, tulehduksia, syöpää, kuten melanoomaa, sekä hi-virusta ja muita viruksia vastaan.



hakkuutähteistä ja sahanpurusta
- Pyrolyysiöljyä lämpökattiloiden polttoaineeksi
- Bensiiniä ja dieselöljyä autojen polttoaineeksi
- "Vihreää" maakaasua

Pavel Krasutski



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Metsän lääkekaappi
- Terpeenejä ja terpenoideja, erityisesti havupuiden pihkassa:
Betulinoli ja sen johdannaiset voivat toimia malariaa, tulehduksia, hi-virusta, sienitauteja ja syöpiä vastaan.

- Flavonoideja, havupuiden neulasissa, kuoressa ja nilassa:
Kversetiini voi ehkäistä syöpää ja tulehduksia ja tehota myös flunssaan, herpekseen, hi-virukseen, malariaan ja useisiin muihin tauteihin.
Krysiini estää mahdollisesti tulehduksia.

- Stilbeenejä, erityisesti havupuiden kuorissa ja neulasissa:
Pikeatannoli voi ehkäistä syöpää.
Resveratroli voi ehkäistä syöpää, tulehduksia ja sydän- sekä verisuonitauteja.

- Tanniineja, elottomassa sydänpuussa, kuusen kuoressa:
Epigallokatekiini voi toimia leukemialääkkeenä.
Tanniinihappo voi sopia palovammojen hoitoon.
Gallushappo voi toimia antibakteerisena aineena.

- Lignaaneja, havupuiden oksisssa, kuusen ja männyn kuoressa:
Hydroksimatairesinoli, hmr-lignaani, voi toimia antioksidanttina, Yhdysvalloissa hyväksytty elintarvikelisäksi.
Pinoresinoli voi toimia antioksidanttina.


Markus Hirsilä teki Jyväskylän yliopistossa orgaanisen kemian graduaan varten kirjallisuustutkimuksen puun pienimolekyylisistä yhdisteistä. Kaupallisesti kiinnostavia yhdisteitä kertyi 152 kappaletta.
Esimerkit ovat poimintoja tutkimuksesta.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti