Mistä tehdään tulevaisuudessa autoja ja aurinkokennoja? Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä? Puustapa tietenkin.


Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä?
Puustapa tietenkin.




Elektroniikasta tiedämme, että jokainen hyppäys astetta mikroskooppisemmalle tasolle aineen hallinnassa on tuonut mukanaan uusia teknisiä mullistuksia. Viime aikoina puunjalostus on ottanut tällaisia askelia.

Puu opittiin 1800-luvulla hajottamaan selluloosakuiduiksi. Syntyi paperiteollisuus, jota ilman nykyistä kulttuuria on vaikea kuvitella.


























Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 2007

Tuoteryhmä Tuotanto


Sellu
Paperi
Kartonki





- Sellu
Paperi
Kartonki
Aaltopahvi
- Karboksimetyyliselluloosa havupuusta. Lisätään jäätelöön estämään jääkiteiden syntymistä, salaattikastikkeisiin tasaamaan makua ja pesuaineisiin imemään likaa. Käytetään myös kekseissä, hammastahnoissa, lääketableteissa ja noin parissasadassa muussa kohteessa. 
- Tasalaatuinen liukosellu muun muassa vauvanvaippoihin, muovilaminaattipapereihin, munakennoihin ja tekonahkaan
- Viskoosi eli raionkuitu, selluloosan johdos havupuusta, kelmuihin ja tekosuoliin, katkokuituina liinoihin, pyyhkeisiin, sairaaloiden leikkaus- ja hoitotekstiileihin




Metsässä kasvaa autoja

Hiroyki Yanon




Aurinkokennoja sanomalehteen




Polttopuu: klapit, pelletit
Päreet
Kattopaanut
Sahatavara
Vaneri
Parketti
Lastulevy
Viilupuu
Kuitulevy
Liimapalkki
Lämpökäsitelty, säänkestävä puu

Janne Laine



Michael Grätzel



kemiallisesti käsitellen ja  seostaen
- Uv-säteitä kestävää puutavaraa
- Tulenkestävää puutavaraa

Bernhard Lamprecht




- Tärpätti
- Mäntyöljy männystä, kuusesta ja koivusta
- Sitosteroli, koivupohjaisen "mäntyöljyn" jatkojaloste, joka alentaa koresterolia. Käytetään terveysvaikutteisessa margariinissa.
- Etikkahappo elintarvike-, lääke- ja muuhun teollisuuteen
- Terva
- Ksylitoli, alun perin koivusta, karieksen ehkäisemiseen
- Furfuraali, koivusta, muovien ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden valmistukseen


Mustalipeästä myös muovia

Selluloosaa on puusta vain noin puolet. Loppu on hemiselluloosaa ja ligniiniä, jotka on poltettu sellutehtaan soodakattilassa.

Dosentti Kristiina Poppius-Levlin puunjalostusteollisuuden tutkimuslaitoksesta Keskuslaboratoriosta muistuttaa, että nykyinen sellutehdas on oikeastaan jo biojalostamo, joka tuottaa selluloosan lisäksi ener¬giaa ja jossain määrin kemikaaleja.

Energiaa tehdas syytää yli oman tarpeen, kun ligniini ja hiilihydraatit eli niin sanottu mustalipeä poltetaan. Biojalostamo säilyy siksi energiaomavaraisena ja hiilineutraalina, vaikka lipeän jakeet hyödynnetään nykyistä tarkemmin.

- Mustalipeä sisältää myös sokereita, jotka ovat huonoja polttoaineeksi mutta joista voidaan valmistaa biomuoveja, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä.

Myös selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini sopivat biomuovin raaka-aineeksi (ks. Tiede 4/2008, s. 52-53). Uusilla muoveilla ei pelkästään korvata öljypohjaisia materiaaleja, vaan tähdätään ominaisuuksiin, joita aikaisemmin ei ole voitu saavuttaa.




nanosellusta eli nanofibrilleistä jalostamalla
- Puumuovikomposiitteja
- Monikerroskalvoja
- Biohajoavia komposiitteja
- Joustavia ja läpinäkyviä kuituja pakkauksiin
- Vettä hylkiviä materiaaleja
- Vettä imeviä materiaaleja
- Sähköä johtavia materiaaleja
- Sähköä eristäviä materiaaleja
- Paperisia aurinkokennoja
- Autojen osia
- Kaloritonta täyteruokaa aseeksi taisteluun lihomista vastaan
- Maaleja
- Öljynporausnesteitä
- Ihovoiteita


Turha tuohikin arvokasta

Puu palvelee myös terveyttä. - Mikrofibrilliselluloosasta pystytään valmistamaan sienimäisiä aineita, kalvoja ja helmiä lääketeollisuuden käyttöön, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä. - Sieneen imeytetty lääke vapautuu halutulla tavalla.

Kun puuta kohta hyödynnetään totaalisesti, korkein kilohinta saattaa silloin olla aineksilla, joita tähän mennessä on pidetty kaikkein turhimpina, kuten koivun tuohella.

- Puun kuoresta löytyy mielenkiintoisia yhdisteitä, jotka voivat toimia muun muassa antioksidantteina, Poppius-Levin sanoo. - Esimerkiksi koivun betulinolilla on paljon mahdollisuuksia.

Tutkijat ovat havainneet, että betulinoli, joka antaa koivun rungolle valkean värin, saattaa auttaaa taistelussa bakteereja, sienitauteja, tulehduksia, syöpää, kuten melanoomaa, sekä hi-virusta ja muita viruksia vastaan.



hakkuutähteistä ja sahanpurusta
- Pyrolyysiöljyä lämpökattiloiden polttoaineeksi
- Bensiiniä ja dieselöljyä autojen polttoaineeksi
- "Vihreää" maakaasua

Pavel Krasutski



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Metsän lääkekaappi
- Terpeenejä ja terpenoideja, erityisesti havupuiden pihkassa:
Betulinoli ja sen johdannaiset voivat toimia malariaa, tulehduksia, hi-virusta, sienitauteja ja syöpiä vastaan.

- Flavonoideja, havupuiden neulasissa, kuoressa ja nilassa:
Kversetiini voi ehkäistä syöpää ja tulehduksia ja tehota myös flunssaan, herpekseen, hi-virukseen, malariaan ja useisiin muihin tauteihin.
Krysiini estää mahdollisesti tulehduksia.

- Stilbeenejä, erityisesti havupuiden kuorissa ja neulasissa:
Pikeatannoli voi ehkäistä syöpää.
Resveratroli voi ehkäistä syöpää, tulehduksia ja sydän- sekä verisuonitauteja.

- Tanniineja, elottomassa sydänpuussa, kuusen kuoressa:
Epigallokatekiini voi toimia leukemialääkkeenä.
Tanniinihappo voi sopia palovammojen hoitoon.
Gallushappo voi toimia antibakteerisena aineena.

- Lignaaneja, havupuiden oksisssa, kuusen ja männyn kuoressa:
Hydroksimatairesinoli, hmr-lignaani, voi toimia antioksidanttina, Yhdysvalloissa hyväksytty elintarvikelisäksi.
Pinoresinoli voi toimia antioksidanttina.


Markus Hirsilä teki Jyväskylän yliopistossa orgaanisen kemian graduaan varten kirjallisuustutkimuksen puun pienimolekyylisistä yhdisteistä. Kaupallisesti kiinnostavia yhdisteitä kertyi 152 kappaletta.
Esimerkit ovat poimintoja tutkimuksesta.

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.