Mistä tehdään tulevaisuudessa autoja ja aurinkokennoja? Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä? Puustapa tietenkin.


Mistä saadaan virtaa kännyköihin, mistä syöpä- ja sydänlääkkeitä?
Puustapa tietenkin.




Elektroniikasta tiedämme, että jokainen hyppäys astetta mikroskooppisemmalle tasolle aineen hallinnassa on tuonut mukanaan uusia teknisiä mullistuksia. Viime aikoina puunjalostus on ottanut tällaisia askelia.

Puu opittiin 1800-luvulla hajottamaan selluloosakuiduiksi. Syntyi paperiteollisuus, jota ilman nykyistä kulttuuria on vaikea kuvitella.


























Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 2007

Tuoteryhmä Tuotanto


Sellu
Paperi
Kartonki





- Sellu
Paperi
Kartonki
Aaltopahvi
- Karboksimetyyliselluloosa havupuusta. Lisätään jäätelöön estämään jääkiteiden syntymistä, salaattikastikkeisiin tasaamaan makua ja pesuaineisiin imemään likaa. Käytetään myös kekseissä, hammastahnoissa, lääketableteissa ja noin parissasadassa muussa kohteessa. 
- Tasalaatuinen liukosellu muun muassa vauvanvaippoihin, muovilaminaattipapereihin, munakennoihin ja tekonahkaan
- Viskoosi eli raionkuitu, selluloosan johdos havupuusta, kelmuihin ja tekosuoliin, katkokuituina liinoihin, pyyhkeisiin, sairaaloiden leikkaus- ja hoitotekstiileihin




Metsässä kasvaa autoja

Hiroyki Yanon




Aurinkokennoja sanomalehteen




Polttopuu: klapit, pelletit
Päreet
Kattopaanut
Sahatavara
Vaneri
Parketti
Lastulevy
Viilupuu
Kuitulevy
Liimapalkki
Lämpökäsitelty, säänkestävä puu

Janne Laine



Michael Grätzel



kemiallisesti käsitellen ja  seostaen
- Uv-säteitä kestävää puutavaraa
- Tulenkestävää puutavaraa

Bernhard Lamprecht




- Tärpätti
- Mäntyöljy männystä, kuusesta ja koivusta
- Sitosteroli, koivupohjaisen "mäntyöljyn" jatkojaloste, joka alentaa koresterolia. Käytetään terveysvaikutteisessa margariinissa.
- Etikkahappo elintarvike-, lääke- ja muuhun teollisuuteen
- Terva
- Ksylitoli, alun perin koivusta, karieksen ehkäisemiseen
- Furfuraali, koivusta, muovien ja muiden kemianteollisuuden tuotteiden valmistukseen


Mustalipeästä myös muovia

Selluloosaa on puusta vain noin puolet. Loppu on hemiselluloosaa ja ligniiniä, jotka on poltettu sellutehtaan soodakattilassa.

Dosentti Kristiina Poppius-Levlin puunjalostusteollisuuden tutkimuslaitoksesta Keskuslaboratoriosta muistuttaa, että nykyinen sellutehdas on oikeastaan jo biojalostamo, joka tuottaa selluloosan lisäksi ener¬giaa ja jossain määrin kemikaaleja.

Energiaa tehdas syytää yli oman tarpeen, kun ligniini ja hiilihydraatit eli niin sanottu mustalipeä poltetaan. Biojalostamo säilyy siksi energiaomavaraisena ja hiilineutraalina, vaikka lipeän jakeet hyödynnetään nykyistä tarkemmin.

- Mustalipeä sisältää myös sokereita, jotka ovat huonoja polttoaineeksi mutta joista voidaan valmistaa biomuoveja, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä.

Myös selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini sopivat biomuovin raaka-aineeksi (ks. Tiede 4/2008, s. 52-53). Uusilla muoveilla ei pelkästään korvata öljypohjaisia materiaaleja, vaan tähdätään ominaisuuksiin, joita aikaisemmin ei ole voitu saavuttaa.




nanosellusta eli nanofibrilleistä jalostamalla
- Puumuovikomposiitteja
- Monikerroskalvoja
- Biohajoavia komposiitteja
- Joustavia ja läpinäkyviä kuituja pakkauksiin
- Vettä hylkiviä materiaaleja
- Vettä imeviä materiaaleja
- Sähköä johtavia materiaaleja
- Sähköä eristäviä materiaaleja
- Paperisia aurinkokennoja
- Autojen osia
- Kaloritonta täyteruokaa aseeksi taisteluun lihomista vastaan
- Maaleja
- Öljynporausnesteitä
- Ihovoiteita


Turha tuohikin arvokasta

Puu palvelee myös terveyttä. - Mikrofibrilliselluloosasta pystytään valmistamaan sienimäisiä aineita, kalvoja ja helmiä lääketeollisuuden käyttöön, Poppius-Levlin mainitsee esimerkkinä. - Sieneen imeytetty lääke vapautuu halutulla tavalla.

Kun puuta kohta hyödynnetään totaalisesti, korkein kilohinta saattaa silloin olla aineksilla, joita tähän mennessä on pidetty kaikkein turhimpina, kuten koivun tuohella.

- Puun kuoresta löytyy mielenkiintoisia yhdisteitä, jotka voivat toimia muun muassa antioksidantteina, Poppius-Levin sanoo. - Esimerkiksi koivun betulinolilla on paljon mahdollisuuksia.

Tutkijat ovat havainneet, että betulinoli, joka antaa koivun rungolle valkean värin, saattaa auttaaa taistelussa bakteereja, sienitauteja, tulehduksia, syöpää, kuten melanoomaa, sekä hi-virusta ja muita viruksia vastaan.



hakkuutähteistä ja sahanpurusta
- Pyrolyysiöljyä lämpökattiloiden polttoaineeksi
- Bensiiniä ja dieselöljyä autojen polttoaineeksi
- "Vihreää" maakaasua

Pavel Krasutski



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



Metsän lääkekaappi
- Terpeenejä ja terpenoideja, erityisesti havupuiden pihkassa:
Betulinoli ja sen johdannaiset voivat toimia malariaa, tulehduksia, hi-virusta, sienitauteja ja syöpiä vastaan.

- Flavonoideja, havupuiden neulasissa, kuoressa ja nilassa:
Kversetiini voi ehkäistä syöpää ja tulehduksia ja tehota myös flunssaan, herpekseen, hi-virukseen, malariaan ja useisiin muihin tauteihin.
Krysiini estää mahdollisesti tulehduksia.

- Stilbeenejä, erityisesti havupuiden kuorissa ja neulasissa:
Pikeatannoli voi ehkäistä syöpää.
Resveratroli voi ehkäistä syöpää, tulehduksia ja sydän- sekä verisuonitauteja.

- Tanniineja, elottomassa sydänpuussa, kuusen kuoressa:
Epigallokatekiini voi toimia leukemialääkkeenä.
Tanniinihappo voi sopia palovammojen hoitoon.
Gallushappo voi toimia antibakteerisena aineena.

- Lignaaneja, havupuiden oksisssa, kuusen ja männyn kuoressa:
Hydroksimatairesinoli, hmr-lignaani, voi toimia antioksidanttina, Yhdysvalloissa hyväksytty elintarvikelisäksi.
Pinoresinoli voi toimia antioksidanttina.


Markus Hirsilä teki Jyväskylän yliopistossa orgaanisen kemian graduaan varten kirjallisuustutkimuksen puun pienimolekyylisistä yhdisteistä. Kaupallisesti kiinnostavia yhdisteitä kertyi 152 kappaletta.
Esimerkit ovat poimintoja tutkimuksesta.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.