Emme tiedä, kuka keksi pyörän, mutta nykykeksijät yrittävät päästä siitä eroon.

Teksti: Kalevi RantanenEmme tiedä, kuka keksi pyörän, mutta nykykeksijät yrittävät päästä siitä eroon.

Kuvittele maailma, jossa pyörä on siirtynyt museoon. Autot liukuvat hiljaa suhisten ilmatyynyjen päällä. Aurinkokennot näyttävät samoilta kuin nyt, mutta tuulimyllyjen siivet ovat kadonneet. Tilalle on rakennettu pietsopuita, joiden tekolehdet havisevat tuulessa ja tekevät sähköä värähdysliikkeestä.

Automaattiset ydinvoimalat, joissa ei ole yhtään liikkuvaa osaa, muuttavat lämpöä suoraan sähköksi. Maailma, jossa ei olisi lainkaan pyöriviä koneita, jää ajatuksen tasolle, ainakin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Niin hyvä keksintö pyörä on. Ajatuskoe kannattaa silti tehdä, koska joissakin paikoissa on lähes pakottava tarve päästä eroon kaikesta pyörivästä. Juuri nyt näemme selvimmin tietokoneissa, miten pyörä antaa tietä liikkumattomille osille.

Sähkö voittaa liikkeen

Vaikka elektroniikka on korvannut kirjoitus- ja laskukoneiden mekaniikan, pyöriä on silti paljon jäljellä. Massamuisti on tavallisesti nopeasti pyörivä kiekko, josta luetaan ja jonne kirjoitetaan tietoa lukupään avulla. Lukupää on mekaaninen varsi, jonka siirtyminen kiekolla paikasta toiseen vie aikaa. Kilpailijaksi on noussut kiinteä ssd-levy (solid-state-drive), jossa ei ole liikkuvia osia. Data luetaan ja kirjoitetaan sähköisesti.

Hankalin hyrrä tietokoneessa on tuuletin. Sitä tarvitaan, koska yhä tehokkaammilla koneilla on taipumus tuottaa yhä enemmän lämpöä.

Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston tutkijat Dan Schlitz ja Vishal Singhal saivat pari vuotta sitten kansallisen tiedesäätiön palkinnon tuulettimesta, jossa siipien sijaan ilmaa liikuttavat sähköiset hiukkaset.

Uudessa tuulettimessa on sähkölankoja, jotka ionisoivat ympäröivää ilmaa. Ionit liikkuvat sähkökentässä ja nappaavat muita hiukkasia mukaansa. Tavalliseen tuulettimeen verrattuna laitteen koko pienenee neljäsosaan ja ilmavirran nopeus kolminkertaistuu.

Ydinvoimalasta hullunvarma

Japanilaiset ovat suunnitelleet voimalan, joka toimii automaattisesti kymmenen vuotta ja jota on melkein mahdotonta saada hajalle. Voimalan, nimeltään Rapid-L, salaisuus on kaikkien liikkuvien ja pyörivien osien puuttuminen. Mekaanisten sauvojen sijasta reaktoria säätävät nesteet ja kaasut.

Kiinnostavinta on, että voimalan tavanomaisetkin osat ovat liikkumattomia. Tavallisen sähkögeneraattorin tilalla on lämpösähköelementti, joka muistuttaa ulkonaisesti aurinkokennoa – valon sijasta elementti vain muuttaa sähköksi lämpöä.

Reaktorista lämmön tuo elementteihin nestemäinen metalli, jota pumpataan magnetohydrodynaamisella pumpulla.

Lämpösähkö taloudelliseksi

Etenkin avaruustekniikassa lämmöstä on tuotettu sähköä pitkään. Uutta on hyöty­suhteen ja yleisen taloudellisuuden paraneminen.

Suomalaiset ovat olleet mukana kehittämässä materiaaleja lämpösähkön tuotantoon. Professori Michael Gasik Aalto-yliopiston materiaalitekniikan laitoksesta kertoo, että japanilaiset rakensivat jo 2003 lämpösähkögeneraattorin, joka ottaa polttomoottorin pakokaasuista lämpöä yhdeksän prosentin hyötysuhteella. Perinteisten, avaruusluotaimissa käytettyjen generaattorien hyötysuhde on noin viisi prosenttia.

Massachusettsin teknisen yliopiston MIT:­n tutkijaryhmä professori Peter Hagelsteinin johdolla sai viime vuonna pienen laboratoriolaitteen tuottamaan sähköä peräti 40 prosentin hyötysuhteella eli yhtä tehokkaasti kuin hyvä lämpövoimala. Voi olla, että matalampikin hyötysuhde riittää, jos laitteet saadaan tarpeeksi halvoiksi. Hagelsteinin ryhmä käytti lämpösähköelementissä eksoottista kvanttipistemateriaalia.

Pietsopuistosta energiaa

Jos valoa ja lämpöä pystytään muuntamaan suoraan sähköksi, niin miksei tuultakin. Kiinan Luoteisen teknisen yliopiston ja Yhdysvaltain Cornellin yliopiston tutkijaryhmä esitteli viime vuonna keinotekoisen puunlehden, joka tuottaa sähköä pietsosähköiseen ilmiöön perustuen.

Pietsosähköisyys tarkoittaa, että mekaaninen jännitys, esimerkiki puristus, synnyttää aineeseen sähköisen jännitteen. Ilmiö syntyy kiteissä, joiden mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet ovat erilaiset eri suunnissa.

Tutkijat testasivat pietsosähköisiä tekolehtiä tuulitunnelissa ja saivat syntymään pieniä sähkövirtoja. He ovat visioineet tekopuita, joissa on satojatuhansia lehtiä. Jos pietsopuu toteutettaisiin nykytekniikalla, se synnyttäisi painoonsa nähden kymmenesosan kaupallisen tuuliturbiinin tehosta.

”Tuulikennot” ovat nyt samassa kehitysvaiheessa kuin aurinkokennot 50 vuotta sitten. Näemme ehkä pietsopuistoja muutaman vuosikymmenen kuluttua – elleivät sitten materiaalitekniikan edistysaskeleet tee sähköpuista totta jo aiemmin.

Auto jäi haaveeksiKuuluisa tieteiskirjailija Arthur C. Clarke ennusti 1962, että 1990-luvulla yleistyvät liikennemerkit, joissa lukee: ”Pyöräkulkuneuvot kielletty tällä moottoritiellä”. Clarke uskoi, että niin autot kuin laivatkin korvataan ilmatyynyaluksilla. Sveitsistä tulee merenkulkumaa. Jokamiehen oikeuksista syntyy känää, kun kaupunkilaiset pääsevät vaivattomasti kulkemaan niityillä ja pelloilla.

Toisin kävi. Toistaiseksi on paljon vaikeampi ohjata ilmavirtoja kuin pyöriä.Brittiyritys Neoteric on tehnyt ilmatyynyaluksia Clarken kirjojen ilmestymisestä asti. Tyypillinen esimerkki tuotteista on nelipaikkainen alus, joka kulkee 56 kilometriä tunnissa ja kuluttaa polttoainetta yli 20 litraa satasella.

Jonakin päivänä ilmaa ehkä opitaan hallitsemaan niin, että Clarken haave pyörättömästä autosta toteutuu. Rank Xeroxin tutkija David Biegelsen työtovereineen rakensi kymmenen vuotta sitten laitteen, joka telojen sijasta kuljettaa paperia ilmasuihkuilla. Kiinnostavinta oli idea panna tuhannet ilmasuuttimet toimimaan kuin muurahaiset, ilman keskitettyä ohjausta mutta silti koordinoidusti.

Myöhemmin Biegelsenin tutkimuksesta ei ole kuulunut mitään. Idea ehkä ennakoikin tulevaisuutta.

Pyörätöntä tekniikkaa nyt– Taskulaskin– Monet tietokoneiden osat– Maglev-junat– Raketit – Laserit ja vesisuihkut sahojen ja porien tilalla

Pyörättömiä mahdollisuuksia–Magnetohydrodynaaminen generaattori–Magnetohydrodynaamiset propulsiokoneet potkurien tilalle laivoihin–Patoputkimoottorit nopeisiin lentokoneisiin, mukaan luettuna avaruuslentokoneet–Tietokone kokonaan ilman pyöriviä osia–Tulostin ilman pyöriviä osia–Ydinvoimala ilman pyöriviä ja muita liikkuvia osia

Mitä etua pyörättömyydestä?– Luotettavuus– Turvallisuus– Kulumattomuus– Pieni energiankulutus– Pienet mitat– Suuri nopeus– Automatisoinnin mahdollisuus

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018