Humalaväkivallan syitä kaivetaan nyt perimästä ja aineenvaihdunnasta



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Suomalaisen murhenäytelmän käsikirjoitus on tämä. Kaverukset viettävät kos¬teaa iltaa, ja kuppia otetaan tasaiseen tahtiin. Hauskanpito katkeaa sanaharkkaan, jonka päätteeksi Kake lyö Makea kohtalokkain seurauksin.

Jälkeenpäin putkassa Kake itkee parhaan ja ainoan kaverinsa kuolemaa. Hän muistaa surmaillasta vain sen, että jossain vaiheessa päässä naksahti.

Kaken vastaus ontuu, koska ihmisen kor¬vien välissä ei ole mitään pääkatkaisinta. Todennäköisemmin tilanne riistäytyi Kaken käsistä jostain niin nolosta syystä, että pelkästään asian¬ muisteleminen tuottaa suurta tuskaa. Miksi miehen itsehillintä petti?


Suomalainen erikoisuus

Alkoholin ja aggression yhteys on tunnettu kauan. Juopumus heikentää arvostelukykyä ja lisää impulsiivisuutta. Myös estot karisevat. Riehujilla on lisäksi kulttuuri puolellaan: on hyväksyttävää käyttäytyä kännipäissään agg¬ressiivisesti.

- Humalassa rähinöinti on paljolti suomalainen erikoisuus, ja sillä on ilmeisesti myös geneettinen tausta, arvioi oikeuspsykiatrian professori Jari Tiihonen Kuopion yliopistosta.

Tästä saatiin hiljattain näyttöä Helsingin ja Kuopion yliopiston yhteistutkimuksessa, jonka aineistona oli 174 mielentilatutkimuksiin määrättyä suomalaista väkivaltarikollista. Miesten alkoholinkäyttö mitattiin ja heidän joukostaan poimittiin ylivilkkaan Maoa-geenin kantajat. Näitä löytyi 97.

- Vilkkaasti toimiva geeni hajottaa aivojen mielialakemikaaleja, kuten dopamiinia, nor¬adrenaliinia ja serotoniinia, selittää Tiihonen. "Soturigeeniksi" ristitty Maoa on yhdistetty aiemmin impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen.

Alcoholism: Clinical and Experimental Research -tiedelehden julkaiseman suomalaistutkimuksen perusteella viina ja Maoa ovat vaarallinen cocktail: erityisen toimeliaan geenin kantajat ovat humaltuessaan poikkeuksellisen alttiita uusille väkivallanteoille. Muilla tutkituilla ei tällaista riskiä havaittu.


Virittääkö viina väkivaltageenin?

Ylivilkas Maoa on suomalaisessa väestössä hyvin yleinen. Geenimuotoa kantaa jopa 60 prosenttia meistä. Selittääkö tämä, miksi niin moni suomalainen äityy juovuksissa pahapäiseksi?

¬- Tuskin, Tiihonen toppuuttelee. - Geenien lisäksi suomalainen alkoholikulttuuri ja monet vielä osin tuntemattomat biologiset tekijät altistavat humalaväkivallalle.

Tiihonen korostaa, että suomalaistutkimuksen aineisto oli poikkeuksellinen. - He olivat niin sanottua kovaa porukkaa, lähinnä rikoksenuusijoita, joille väkivaltaisuus ja epäsosiaaliset piirteet eivät ole mitenkään vieraita. Epäsosiaaliset persoonallisuudet voivat jo sinänsä olla tavallista taipuvaisempia riehumaan humalapäissään.


Katseet kääntyvät sokeriin

Yksi mielenkiintoisista epäilyksenalaisista on poikkeava sokeriaineenvaihdunta. Psychiatry Research -lehdessä hiljan julkaistu toinen suomalaistutkimus osoitti, että lihassokerin vähäisyys eli nonoksidatiivinen sokeriaineenvaihdunta (Nog) saattaa olla yksi mekanismeista humalaväkivallan taustalla.

Tutkimukseen valittiin 49 alkoholisoitunutta väkivaltarikollista, joista 17 toisti tekonsa kahdeksan vuoden seuranta-ajan kuluessa. Kaikilla rikoksenuusijoilla oli lihassokeria vähemmän kuin verrokeilla. - Näillä miehillä lihassokeri selitti väkivaltarikosten uusimisesta liki kolmanneksen, sanoo professori Tiihonen, joka oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tulos avaa mahdollisuuksia humalaväkivallan ehkäisyyn riskiyksilöillä, sillä sokeriaineenvaihdunnan vajavuuteen voidaan vaikuttaa lääkkeillä. Siihen tepsii muun muassa li¬tium, jolla hoidetaan nykyisin kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli maanis-depressiivisyyttä. Litiumilla on myös suoraan väkivaltaisuutta suitsiva vaikutus.

Tiihosen mukaan hivenaineet, kuten sinkki, saattavat vaikuttaa suotuisasti sokeriaineenvaihduntaan. Seitsemän vuoden takaisessa brittitutkimuksessa havaittiin, että vankien keskinäinen rähinöinti vähenee, jos heidät pannaan vitamiini- ja hivenainekuurille.


Mieshormonikin sytykkeenä

Myös hormoneilla saattaa olla sormensa pelissä. Tutkijat ovat pitkään miettineet, olisiko testosteroni se ruuti, joka saa rähinäviinan syttymään.

- Suurentuneiden testosteroniarvojen ja väkivaltaisuuden välillä on vahva yhteys, sanoo dosentti, erikoistutkija Peter Eriksson Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Eriksson on ryhmineen osoittanut, että jo pienikin alkoholiannos - pari tölkkiä olutta - nostaa hetkellisesti testosteroniarvoja. Näin käy sekä naisilla että miehillä. Havainto voisi selittää ainakin osin, miksi alkoholi lietsoo äkillistä väkivaltaa.

- Alkoholi ei suoraan aiheuta väkivaltaa mutta tuo tarvittavan voimantunteen, mikä madaltaa kynnystä vihanpurkauksiin. - Ja väkivalta taas nostattaa testosteronitasoja entisestään, Eriksson lisää.

Joihinkin yksilöihin alkoholin ryydittämät hormonit - ja samalla väkivaltaimpulssit - voivat vaikuttaa tavallista voimakkaammin. Esimerkiksi alkoholistirotilla ryyppy nostaa testosteroniarvot tappiin. Hormoniryöppy tuottaa niille mielihyvää, jota ne tavoittelevat kerta toisensa jälkeen.

- Juomarin geenejä kantava ihminen saattaa joutua humalaväkivallan koukkuun, koska se on palkitsevaa, pohtii Eriksson. - Hän juo viinaa ja hakeutuu konflikteihin yhä uudestaan, sillä ne antavat voimantunnetta ja mielihyvää.


LAATIKOT


Humalasurmien huippumaa

Suomi on länsimaisittain poikkeuksellisen korkean henkirikollisuuden maa. Meillä surmataan kaksi-kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joiden yhteiskunnat eivät olennaisesti poikkea suomalaisesta.

Alkoholin ja väkivallan tilastollinen yhteys on Suomessa erityisen synkkä. Yli puolet väkivaltarikoksista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, henkirikoksista jopa yli 80 prosenttia. Myös valtaosa uhreista on surmahetkellä juovuksissa. Vaikka alkoholin ja väkivaltarikollisuuden kytkös on universaali, muualla maailmassa sekä tekijä että uhri ovat useammin selvin päin.


Kaksi tyyppitapausta

Suomalainen henkirikos on tyypillisesti viikonlopun ryyppyriitatappo, jossa mies pistää toisen hengiltä puukolla tai leipäveitsellä. Kuka ryyppyringistä lopulta valikoituu uhriksi tai syylliseksi, on usein sattumanvaraista. Iso osa tekijöistä ja uhreista on työelämästä syrjäytyneitä ja alkoholisteja. Surmatyöt syntyvät hetken mielijohteesta, ja syvässä, 2-3 promillen humalassa.

Henkirikosten toista päätyyppiä edustavat perhe- ja parisuhdetapot.

Teot, joissa uhrina tai tekijänä on nainen, tapahtuvat tyypillisesti kotioloissa.


Pullosta puukkopiikki

Mitä enemmän suomalaiset kallistavat pulloa, sitä hanakammin puukko heiluu. Sadan viime vuoden aikana jokaista alkoholin kulutuspiikkiä on seurannut samanaikainen henkirikollisuuden nousu.

Väkivaltaisin kausi oli kostea 1920-luku, jolloin henkirikoksia tehtiin kolminkertainen määrä nykyiseen nähden. Toisen kerran henkirikollisuus kääntyi kovaan kasvuun vuonna 1969, kun keskiolut vapautui vähittäiskauppaan ja myyntipisteiden määrä nousi nollasta yli 17 000:een. Myös vuonna 2004 tapahtunut alkoholin hinnanalennus ja kokonaiskulutuksen kasvu aiheut¬tivat piikin.


Lähteet: Henkirikoskatsaukset 2007 ja 2008, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos;
Reino Sirén ja Martti Lehti, Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006.


Onko maaginen yhteys murtumassa?

Vakava väkivalta on 2000-luvulla ollut vähäisempää kuin edeltävällä kymmenluvulla. 1989-1998 poliisin tietoon tuli 1417 tappoa, murhaa tai surmaa, 1999-2008 115 vähem¬män eli 1302. Samaan aikaan alko¬holin kokonaiskulutus henkeä kohti kasvoi kahdeksasta litrasta kymmeneen ja puoleen.

Alkoholin hinta ja väkivalta seurailevat kuitenkin toisiaan. 2004 piikki meni alkoholiveron alentamisen tiliin. 2008 ja 2009 veroa on korotettu, ja nyt näyttää siltä, että 2007 alkanut uusi kasvusuuntaus on taittumassa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa henkirikoksia kertyi 64, kun luku viime vuonna oli 67.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018