Ahtaassa paikassa tapahtuu väistämättä törmäyksiä, niin myös varhaisessa maailmankaikkeudessa. Galaksien kolaroinnin jäljet näemme nyt yötaivaalla kummajaisina ja kaunottarina.
 

Teksti: Anne Liljeström

Ahtaassa paikassa tapahtuu väistämättä törmäyksiä, niin myös varhaisessa maailmankaikkeudessa. Galaksien kolaroinnin jäljet näemme nyt yötaivaalla kummajaisina ja kaunottarina.

Julkaistu Tiede- lehdessä 6/2010.Alkuräjähdyksen jälkeen, noin 13,7 miljardia vuotta sitten aine rakentui pikkuhiljaa kvarkkien muodostamasta puurosta. Pian syntymisensä jälkeen universumi laajeni hurjasti: sekunnin murto-osan aikana se venähti noin 10 potenssiin 26 eli sata miljoonaa miljardia miljardia -kertaiseksi. Kun universumi myöhemmin viileni noin 2 900 kelviniin eli 2 600 celsiusasteeseen, elektronit alkoivat kiertää protoneista ja neutroneista muodostuneita ytimiä. Universumi muuttui läpinäkyväksi, ja säteily pääsi karkaamaan irti aineesta. Tämän jälkeen maailmankaikkeuteen alkoi muodostua rakenteita.Muistomerkkinä aineen ja säteilyn irtautumisesta meitä ympäröi kaikkialta niin sanottu kosminen taustasäteily. Se on koko maailmankaikkeuden täyttävää säteilyä, joka karkasi aineesta universumin ollessa noin 380 000 vuotta vanha.

Aineeseen jäi galaksinsiemeniäKoska maailmankaikkeus on myöhemmin laajentunut, kosmisen taustasäteilyn aallonpituus on venynyt noin tuhatkertaiseksi. Samalla säteily on jäähtynyt. Nyt se on mikroaaltoalueella näkyvää 2,73 kelvinin lämpösäteilyä. Usein puhutaan myös kolmen kelvinin taustasäteilystä.Cobe- ja Wmap-satelliitit ovat mitanneet taustasäteilyn lämpötilaa erittäin tarkasti. Mittausten mukaan säteilyssä on pienen pieniä, 0,0005 prosentin suuruisia epätasaisuuksia. Se tarkoittaa, että aineen ja säteilyn irtautuessa toisistaan kaikki aine ei jakautunut täysin tasaisesti. Pienet tiheyserot mahdollistivat aineen hitaan tiivistymisen, kun hiukan tiheämmät alueet houkuttivat gravitaation avulla kaasua ja pimeää ainetta ympäristöstään. Kaasusta tiivistyi massiivisia tähtiä, joista muodostuivat ensimmäiset galaksit varsin nopeasti. Nämä tähdet myös kuolivat varhain ja synnyttivät raskaita mustia aukkoja. Nykyään arvellaan, että alkuräjähdyksen jälkeinen laajeneneminen eli inflaatio on tiheyserojen takana. Nasan ja Esan Planck-luotain tekee taustasäteilystä parhaillaan entistä tarkempia havaintoja.

Vanhoja kummajaisia yhä elossa– Ensimmäiset galaksit olivat todennäköisesti hyvin pieniä ja epäsäännöllisen muotoisia, kertoo Jari Kotilainen, Tuorlan observatorion tutkija ja Suomen Eso-keskuksen johtaja. Nuori maailmankaikkeus oli kooltaan murto-osa nykyisestä, ja galaksit olivat hyvin lähellä toisiaan.Epäsäännölliset pikkugalaksit törmäilivät muodostaen suurempia galakseja, mutta osa on säästynyt törmäyksiltä meidän päiviimme saakka. Näistä kääpiögalakseista onkin löytynyt tähtiä, jotka ovat syntyneet hyvin varhaisessa universumissa. Pienet galaksit myös kehittyvät hitaammin kuin suuret, ja tähtien synty jatkuu niissä pidempään.– Ne ovat säilyneet ehkä juuri pienuutensa ansiosta, Kotilainen tuumii. – Ne antavat hyvän kuvan siitä, millaisia galaksit olivat kauan sitten.– Ensimmäisten tähtien uskotaan olleen paljon nykyisiä tähtiä suurempia, noin sadan Auringon massan luokkaa tai ylikin. Ne muodostuivat varsin pian aineen ja säteilyn erottua toisistaan, Kotilainen tähdentää.

Ensin oli musta aukkoJoitakin vuosia sitten tähtitieteilijöitä vaivasi, että vanhimmat galaksit näyttivät olevan itse maailmankaikkeutta vanhempia. Sitten mittaukset antoivat kaikkeudelle ikälisää, ja ristiriita poistui.Astronomit ovat pitkään pähkäilleet myös sitä, kummat olivat ensin, tähdet vai galaksit. Tämän muna vai kana -ongelman näyttääkin nyt ratkaisevan musta hevonen tai pikemminkin musta aukko.Kaikkien suurten galaksien keskustassa näyttää olevan monien miljoonien tai jopa miljardien Aurinkojen massainen musta aukko. Mustat aukot syntyvät raskaiden tähtien räjähtäessä supernovina. Varhaisessa maailmankaikkeudessa aukkoja syntyi tiheään, ja ne sulautuivat pian yhteen muodostaen yhä raskaampia mustia aukkoja. Ei ole selvää, kummat muodostuivat ensin, galaksit vai niiden keskusalueiden mustat aukot. Kotilaisen mukaan tuoreimmat havainnot kuitenkin tukevat näkemystä, jonka mukaan mustat aukot olisivat syntyneet ensin ja galaksit muodostuneet sitten vähitellen niiden ympärille.Kvasaarit ovat aktiivisia galaksinytimiä. Meistä katsoen kaikkein kaukaisimman tunnetun kvasaarin keskellä on jo erittäin massiivinen musta aukko, mutta ympäröivän kaasun ja pölyn määrästä päätellen itse galaksi on vasta muodostumassa aukon ympärille.Nuoret galaksit kehittyivät kiivaasti. Niihin tiivistyvä kaasu vauhditti tähtien syntyä, jota edistivät myös taajaan toistuvat törmäykset muiden galaksien kanssa. Törmäykset ruokkivat mustia aukkoja, mikä sai ne säteilemään äärimmäisen voimakkaasti.

Törmäys toi lisää massaaKirkkaimmat kvasaarit päihittävät loisteellaan keskivertogalaksin – ne säteilevät kuin biljoona Aurinkoa. On päätelty, että mustaa aukkoa kohti pyörteilevä kaasu muodostaa ensin aukon ympärille niin sanotun kertymäkiekon, joka kuumenee voimakkaasti. Kiekko muuttaa kaasua energiaksi paljon tehokkaammin kuin tähdet. Liki kaikki kvasaarit on havaittu kaukaisessa eli vanhassa maailmankaikkeudessa, jossa rajuja törmäyksiä tapahtui usein. Törmäyk¬set kasvattivat sekä mustien aukkojen että ympäröivän galaksin massaa. – Niiden välillä on havaittu hyvin tiukka riippuvuus, mutta ei ole selvää, mikä tämän yhteyden aiheuttaa, Jari Kotilainen kertoo. – On mahdollista, että tarpeeksi raskas musta aukko saa kaasun virtaamaan ulos galaksista, mikä keskeyttää tähtien synnyn. Samalla myös mustan aukon kasvaminen lakkaa. Tällainen takaisinkytkentä saattaisi selittää, miksi galaksien ja mustien aukkojen koon välillä on niin selvä yhteys.Kiivasta kaasun ulosvirtausta havaittiin äskettäin galaksissa SMM J1237+6203, joka sijaitsee meistä kymmenen miljardin valovuoden päässä. Kaasu suihkusi galaksista 900 kilometrin sekuntivauhtia; näin suuren nopeuden ansiosta se voittaa galaksin painovoiman. Virtausta edelsi galaksissa kovien räjähdysten rumputuli. Tapahtumasarja pysäytti galaksin kehityksen.

Spiraaleissa syntyy tähtiäKääpiögalaksien törmäyksistä syntyivät meille tutummat suuret galaksit eli spiraaligalaksit ja elliptiset galaksit. Spiraaligalaksit muodostuivat, kun suuren, epäsäännöllisen galaksin ympärillä alkoi kiertää pienempiä galakseja, jotka painovoimallaan häiritsivät kookasta kumppaniaan. Spiraaligalakseille tyypillinen piirre on kirkkaista nuorista tähdistä ja niiden välisestä kaasusta ja pölystä muodostunut litteä kiekko. Se ympäröi vanhemmista tähdistä koostuvaa keskuspullistumaa, joskaan kaikissa spiraaligalakseissa ei ole tällaista selvää rakennetta. Kiekon tähdet kiertävät galaksin keskustaa suunnilleen ympyränmuotoisilla radoilla, kun taas pullistuman tähdillä on hyvin vaihtelevat radat. Galaksin keskellä on supermassiivinen musta aukko.Spiraaligalaksien upeissa haaroissa loistavat nuoret tähdet. Niiden syntymekanismia on vaikea selittää. Vaikuttaa siltä, että kiekossa kiertävä tiheysaalto aktivoi tähtien syntyä törmätessään kaasu- ja pölypilviin. Tähdet itsessään eivät siis ole osa tiheysaaltoa vaan ainoastaan osoittavat, missä se kulloinkin kulkee.

Sauvarakenne kuuluu aikuisilleUsein spiraaligalaksin haaroja on yhdistämässä sauvamainen rakenne. Nämä sauvaspiraaligalaksit näyttävät muodostavan noin kaksi kolmasosaa kaikista spiraaligalakseista. On epävarmaa, kuinka sauvarakenne syntyi, mutta spiraalihaarat aiheuttaneen tiheysaallon arvellaan olevan senkin taustalla.Sauvat kuljettavat kiekosta kaasua kohti galaksin keskustaa ja ruokkivat siellä näin tähtien muodostumista. – Eräiden sauvaspiraaligalaksien keskusosista on löydetty nuorista tähdistä muodostuneita renkaita, Kotilainen kertoo. Sauvarakenteen on havaittu yleistyneen spiraaligalakseissa sitten universumin nuoruuden, ja sitä pidetään nykyään eräänlaisena ”aikuistuneiden” galaksien merkkinä.Myös Linnunrata vahvistui sauvaspiraaligalaksiksi 2005, kun Spitzer-infrapunateles¬kooppi havainnoi galaksimme keskusalueen tähtiä.

Ketjukolarit tuottivat jättiläisiä– Spiraaligalaksien kiekkomainen rakenne on hyvin herkkä häiriöille, Jari Kotilainen to¬teaa.Varhain muodostuneet spiraaligalaksit olivat kaikkein alttiimpia törmäämään toistensa kanssa ja muodostamaan isompia galakseja. Näiden yhteentörmäyksissä taas syntyivät maailmankaikkeuden suurimmat galaksit, elliptiset galaksit.Elliptiset galaksit ovat varsin piirteettömiä, vanhojen tähtien muodostamia galakseja. Niiden muoto vaihtelee litteästä pyöreään. Ne muistuttavat spiraaligalaksien keskuspullistumia, ja tähdet kiertävät niissäkin satunnaisissa suunnissa.Elliptisissä galakseissa syntyy hyvin vähän uusia tähtiä, koska yhteentörmäykset eivät ole juuri jättäneet niihin kaasua. Galaksien uumenissa piilevät maailmankaikkeuden massiivisimmat mustat aukot.

Anne Liljeström on vapaa tiedetoimittaja.

Pimeä aine lihottaa

Kaikkia galakseja ympäröi harvasta kaasusta ja pimeästä aineesta muodostunut halo. Pimeä aine huomattiin alun perin jo 1930-luvulla, kun galaksijoukon havaittiin liikkuvan aivan kuin siinä olisi ollut jotain näkymätöntä massaa. Myöhemmin sama ilmiö tunnistettiin myös yksittäisissä galakseissa – ne pyörivät ikään kuin niiden ulko-osat olisivat raskaammat kuin niissä näkyvät tähdet ja kaasu antavat ymmärtää. Universumissa on pimeää ainetta liki viisinkertainen määrä näkyvään aineeseen verrattuna. Pimeän aineen tarkkaa luonnetta ei vielä ymmärretä, ja aine havaitaan ainoastaan gravitaatiovaikutuksensa vuoksi. Vallitsevan käsityksen mukaan varhaiset galaksit muodostuivat, kun tavallisen aineen kaasua kerääntyi pimeän aineen tihentymien ympärille.

Linnunratakin törmäyskurssilla

Varhaisessa maailmankaikkeudessa galaksit törmäilivät usein, sillä ne olivat hyvin lähellä toisiaan. Ne vetivät toisiaan puoleensa ja sulautuivat yhteen. Nykyään suuret törmäykset ovat hyvin harvinaisia, mutta pieniä sattuu edelleen, tutkija Jari Kotilainen kertoo.Galaksit ovat aikojen kuluessa ryhmittyneet jopa tuhansien galaksien joukoiksi. Joukkojen keskustan liepeiltä löytyy yleensä jättiläismäinen elliptinen galaksi, joka houkuttaa keveämpiä naapureitaan puoleensa. Normaalikokoisillakin galakseilla on lukuisia seuralaisgalakseja. Linnunrataa ja sen samankokoista naapurigalaksia Andromedaa kiertämästä on löydetty noin 15 kääpiögalaksia. Linnunrata on jo sulauttanut itseensä Omega Centauri -kääpiön, jonka ydin kiertää galaksimme keskustaa pallomaisena tähtijoukkona. Toinen seuralainen, Jousimiehen elliptinen kääpiögalaksi, on venynyt pitkulaiseksi Linnunradan imussa. Andromeda lähestyy Linnunrataa verkkaisella 120 kilometrin sekuntinopeudella. Tällä nopeudella galaksit kohtaavat noin 2,5 miljardin vuoden kuluttua, mutta Andromedan tarkka liikkumissuunta on vielä epävarma. Jos galaksit törmäävät, ne  muodostavat elliptisen galaksin. – Mustien aukkojen yhdistyminen saattaa silloin sytyttää meille kvasaarin, Kotilainen summaa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018