Koulu päättyy, mitä nyt? miettivät taas kymmenettuhannet nuoret. Ottakaa oma suunta, opastaa identiteettitutkija. Muiden toiveiden varaan luotu elämä on raskas taivaltaa.


Ottakaa oma suunta, opastaa identiteettitutkija. Muiden toiveiden
varaan luotu elämä on raskas taivaltaa.




Viimeistään ylioppilasjuhlissa esitetään ne perinteiset kysymykset. Joko opiskelupaikka on löytynyt? Mistä alasta olet kiinnostunut? Tuleeko sinusta lääkäri vai poliisi? Samaa on kyselty lapsilta taaperosta asti, mutta nyt tiedusteluissa on vakava sävy.

Tarjolla on valtavasti ammatteja ja koulutuspaikkoja, joista selvän ottaminen on lähes mahdotonta. Osa nuorista lamaantuu tärkeän päätöksen edessä, ei tee omia valintojaan vaan heittäytyy kavereiden mukaan.

Se ei ole paras mahdollinen tie elämään. Identiteetin rakentumista tutkinut psykologian tohtori Päivi Fadjukoff tietää, että kypsän minäkuvan luomisessa omakohtaisesti puntaroidut ratkaisut ovat avainasemassa.


Minäkuva kehittyy vähä vähältä

Psykologiassa identiteetillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä käsitystä omasta itsestään. Sen perustana toimivat itse kunkin persoonalliset ominaisuudet, mutta se kasvaa laumassa, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten - vanhempien, sisarusten, ystävien, työkaverien, puolison, lasten - kanssa.

Päivi Fadjukoff lohduttaa omaa tietään haparoivia nuoria sillä, ettei identiteetti ole valmis muillakaan. Identiteetti kehittyy vahvasti vielä aikuisuudessa tärkeiden elämänvaiheiden kautta. Sitä rakennetaan, kun muutetaan lapsuudenkodista omilleen, kun valmistutaan opinnoista ja aloitetaan työura, kun perustetaan oma koti, löydetään elämänkumppani ja hankitaan lapsia.


Lainattu identiteetti johtaa kriisiin

Kypsän identiteetin rakentuminen ei ole itsestäänselvyys.

- Kehitykseen kuuluu, että­ ihminen pääsee kokeilemaan erilaisia asioita, näkemään mahdollisuuksia, pohtimaan monenlaisia ajatusmaailmoja ja valitsemaan niiden väliltä.




Tärkeä osa identiteettiä on tunne omasta tärkeydestä, omasta merkityksestä omalle yhteisölle, oli tämä perhe, työpaikka, ystäväpiiri tai muuten samanhenkisten porukka. Nykyään oma heimo löytyy yhä useammin internetin keskusteluryhmistä. Siinä identiteettitutkija näkee myös vaaroja.

- Ihmisillä olisi hyvä olla monenlaisia yhteisöjä ajastustensa testaamiseen. Jos jää hyvin yksipuolisen ja valikoidun ryhmän varaan, peili on vino ja kasvattaa ihmistä vinoon. Netissä voi saada oudoistakin ajatuksista positiivista palautetta. Ryhmä kannustaa, yllyttää ja kasvattaa jäsenistään yhä omalaatuisempia. Tavallisissa yhteisöissä heidät palautettaisiin maan pinnalle.







Omasta iso etu työmaailmassa

Identiteetti on vahva tai kypsä silloin, kun ihminen tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla.

- Jos ihmisellä on esimerkiksi heikko ammatti-identiteetti, hän on välinpitämätön ja käy töissä vain palkan vuoksi. On sääli, jos ihmiseltä menee niin iso osa elämästä hukkaan, Päivi Fadjukoff sanoo.

Jos identiteetti on kunnossa, ihminen kestää luhistumatta yksittäisiä kriisejä, kuten työttömyyden tai avioeron. Vahva identiteetti kasvattaa myös joustavuutta, muutosten sietoa - ja menestystä työelämässä.

Fadjukoff kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset tekevät kaikkein mieluimmin töitä kypsän identiteetin omaavien henkilöiden kanssa. - Heitä pidetään muita älykkäämpinä, ymmärtäväisempinä ja työyhteisöön parhaiten sopeutuneina, Fadjukoff sanoo.

Syykin on selvä. Kun on itse punninnut vaihtoehtonsa ja päätynyt perustellusti tiettyihin valintoihin, voi puolustaa omia ajatuksiaan, mutta silti kunnioittaa muiden mielipiteitä. Omaksutun identiteetin varassa elävät ihmiset ovat hyvin auktoriteettiuskoisia: he tekevät kyseenalaistamatta, mitä käsketään.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.