Vahva identiteetti kannattelee kaikenlaisissa elämän käänteissä. Kuva: Jordan Al/Pixabay
Vahva identiteetti kannattelee kaikenlaisissa elämän käänteissä. Kuva: Jordan Al/Pixabay

Koulu päättyy, mitä nyt? miettivät taas kymmenettuhannet nuoret. Ottakaa oma suunta, opastaa identiteettitutkija. Muiden toiveiden varaan luotu elämä on raskas taivaltaa.

Viimeistään ylioppilasjuhlissa esitetään ne perinteiset kysymykset. Joko opiskelupaikka on löytynyt? Mistä alasta olet kiinnostunut? Tuleeko sinusta lääkäri vai poliisi? Samaa on kyselty lapsilta taaperosta asti, mutta nyt tiedusteluissa on vakava sävy.

Tarjolla on valtavasti ammatteja ja koulutuspaikkoja, joista selvän ottaminen on lähes mahdotonta. Osa nuorista lamaantuu tärkeän päätöksen edessä, ei tee omia valintojaan vaan heittäytyy kavereiden mukaan.

Se ei ole paras mahdollinen tie elämään. Identiteetin rakentumista tutkinut psykologian tohtori Päivi Fadjukoff tietää, että kypsän minäkuvan luomisessa omakohtaisesti puntaroidut ratkaisut ovat avainasemassa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Minäkuva kehittyy vähä vähältä

Psykologiassa identiteetillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä käsitystä omasta itsestään. Sen perustana toimivat itse kunkin persoonalliset ominaisuudet, mutta se kasvaa laumassa, vuorovaikutuksessa muiden ihmisten - vanhempien, sisarusten, ystävien, työkaverien, puolison, lasten – kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päivi Fadjukoff lohduttaa omaa tietään haparoivia nuoria sillä, ettei identiteetti ole valmis muillakaan. Identiteetti kehittyy vahvasti vielä aikuisuudessa tärkeiden elämänvaiheiden kautta. Sitä rakennetaan, kun muutetaan lapsuudenkodista omilleen, kun valmistutaan opinnoista ja aloitetaan työura, kun perustetaan oma koti, löydetään elämänkumppani ja hankitaan lapsia.

Lainattu identiteetti johtaa kriisiin

Kypsän identiteetin rakentuminen ei ole itsestäänselvyys.

– Kehitykseen kuuluu, että­ ihminen pääsee kokeilemaan erilaisia asioita, näkemään mahdollisuuksia, pohtimaan monenlaisia ajatusmaailmoja ja valitsemaan niiden väliltä.

Fadjukoff korostaa vanhempien roolia kehityksen lähtölaskennassa. Nuoret tarvitsevat tukea siinä vaiheessa, kun he murrosiässä alkavat verrata perheen arvoja muun maailman tarjontaan. Fadjukoffin mielestä vanhemmuuteen kuuluu ymmärtää ja sietää se, että nuoret voivat kyseenalaistaa vanhempiensa arvot ja tehdä erilaisia valintoja kuin nämä.

– Vanhemmat voivat avata lapselleen mahdollisia maailmoja tai rajoittaa niiden näkemistä. He voivat rajata nuoren valintoja esimerkiksi uskonnollisen, ideologisen tai ammatillisen taustan vuoksi. Tämä johtaa helposti siihen, ettei identiteetti olekaan oma vaan omaksuttu, ja ihmisen elämästä tulee muiden asettamien odotusten suorittamista. Se on raskas taakka.

Omaksutusta identiteetistä ja ympäristön odotuksista vapautuminen voi olla vaikeaa ja onnistua vasta keski-iässä, identiteettikriisin kautta. Näistä irtiotoista lienee perimmältään kyse ”kolmenkympin kriiseissä” ja ”viidenkympin villityksissä”.

Omasta iso etu työmaailmassa

Identiteetti on vahva tai kypsä silloin, kun ihminen tuntee pystyvänsä toteuttamaan itseään ja elää sopusoinnussa itsensä, valintojensa ja arvojensa kanssa kaikilla elämänalueilla.

– Jos ihmisellä on esimerkiksi heikko ammatti-identiteetti, hän on välinpitämätön ja käy töissä vain palkan vuoksi. On sääli, jos ihmiseltä menee niin iso osa elämästä hukkaan, Päivi Fadjukoff sanoo.

Jos identiteetti on kunnossa, ihminen kestää luhistumatta yksittäisiä kriisejä, kuten työttömyyden tai avioeron. Vahva identiteetti kasvattaa myös joustavuutta, muutosten sietoa – ja menestystä työelämässä.

Fadjukoff kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset tekevät kaikkein mieluimmin töitä kypsän identiteetin omaavien henkilöiden kanssa. – Heitä pidetään muita älykkäämpinä, ymmärtäväisempinä ja työyhteisöön parhaiten sopeutuneina, Fadjukoff sanoo.

Syykin on selvä. Kun on itse punninnut vaihtoehtonsa ja päätynyt perustellusti tiettyihin valintoihin, voi puolustaa omia ajatuksiaan, mutta silti kunnioittaa muiden mielipiteitä. Omaksutun identiteetin varassa elävät ihmiset ovat hyvin auktoriteettiuskoisia: he tekevät kyseenalaistamatta, mitä käsketään.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2008

Nettiyhteisö voi vääristää

Tärkeä osa identiteettiä on tunne omasta tärkeydestä, omasta merkityksestä omalle yhteisölle, oli tämä perhe, työpaikka, ystäväpiiri tai muuten samanhenkisten porukka. Nykyään oma heimo löytyy yhä useammin internetin keskusteluryhmistä. Siinä identiteettitutkija näkee myös vaaroja.

Ihmisillä olisi hyvä olla monenlaisia yhteisöjä ajastustensa testaamiseen. Jos jää hyvin yksipuolisen ja valikoidun ryhmän varaan, peili on vino ja kasvattaa ihmistä vinoon.

Netissä voi saada oudoistakin ajatuksista positiivista palautetta. Ryhmä kannustaa, yllyttää ja kasvattaa jäsenistään yhä omalaatuisempia. Tavallisissa yhteisöissä heidät palautettaisiin maan pinnalle.

Ph D
Seuraa 
Viestejä13

Lapsien on kovin vaikeaa rakentaa omaa identiteettiään, kun jo syntymässä heille annetaan jonkun toisen valitsema nimi ja numero, joilla heidät yksilöidään harmaaseen massaan. Koulussa sitten jatketaan sitä muottiin ohjaamista.

  • ylös 13
  • alas 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla