Kuva: Mr. Lunastorta, Wikimedia Commons
Kuva: Mr. Lunastorta, Wikimedia Commons

Pitkäaikainen rakkaus kysyy tietynlaista aivokemiaa.

Shakespearen näytelmässä Kesäyön uni henkiolento Puck kulkee metsässä rakkauden asialla. Hän kantaa mukanaan rohtoa, jonka ripaus saa kenet tahansa rakastumaan keneen tahansa. Huolimaton Puck viskelee rohtoaan niin, että väärät ihmiset rakastuvat toisiinsa, ja komedia pääsee vauhtiin.

Kun tämä komedia toistuu omalla kohdallamme, tuntuu todella kuin jokin Puck heittelisi taikayrttejään päällemme. Koko elämämme on yhtäkkiä riippuvainen tuosta yhdestä ainoasta naisesta tai miehestä – eikä meillä ole mitään mahdollisuutta estää sitä.

Viime vuosina tätä rakkauden taikaa on opittu ymmärtämään aivokemian tasolla yhä tarkemmin. Rakkaus ei sittenkään ole vain runoutta; Puckin rohtopussissa on voimallisia neuropeptidejä.

Uskollinen kuin preeriamyyrä

Sitoutuminen pitkään tai koko elämän kestävään parisuhteeseen on harvinaista nisäkkäillä. Sitä tavataan vain 3–5 prosentilla lajeista. Näiden harvinaisten poikkeusten joukossa ovat ihminen ja Pohjois-Amerikassa elävä pieni preeriamyyrä Microtus ochrogaster.

Preeriamyyrästä on tullut viime vuosina suosittu tutkimuskohde, joka on valottanut rakkauden biokemiaa.

Kun elinikäinen kumppanuus on solmittu, preeriamyyränaaras torjuu muut koiraat ja koiras suhtautuu suojelevasti naaraaseen. Jos kumppani kuolee, kumpikaan osapuoli ei pariudu uudelleen.

Hyvän vertailukohteen tarjoavat amerikanpeltomyyrä Microtus pennsylvanicus ja kalliovuortenruohomyyrä Microtus montanus. Ne ovat läheistä sukua preeriamyyrälle mutta käyttäytyvät täysin eri tavoin. Kun koiras on paritellut yhden naaraan kanssa, se lähtee etsimään toista eikä osallistu poikasten kasvattamiseen.

Käyttäytymiserot näkyvät myös laboratoriokokeissa. Kun preeriamyyrät päästetään yhteen, koiras ja naaras muodostavat pian parin ja kyhjöttävät sen jälkeen kylki kyljessä. Moniavioiset myyrät parittelevat nopeasti mutta vetäytyvät sen jälkeen omiin oloihinsa.

Suurimmat kysymykset kuuluvat: mikä saa preeriamyyrän sitoutumaan syvästi toiseen yksilöön, ja miksi amerikanpeltomyyrälle parittelukumppani jää yhdentekeväksi?

Kaksi neuropeptidiä koukuttaa

Aivokemiallisesti rakkauden yhtälö näyttää hämmästyttävän yksinkertaiselta. Sitä hallitsee kaksi neuropeptidiä, oksitosiini ja vasopressiini. Kumpikin vaikuttaa ilmeisesti molempiin sukupuoliin, mutta oksitosiini on tärkeämpää naaraille ja vasopressiini koiraille. Peptidit, lyhyehköt aminohappoketjut, ovat kemialliselta rakenteeltaan lähes samanlaisia: vain kahdessa aminohapossa on eroa.

Tutkimusten mukaan oksitosiinin antaminen preeriamyyränaaraalle nopeuttaa parinmuodostusta, samoin vasopressiinin antaminen koiraalle. Vasopressiini saa lisäksi koiraan hoitamaan jälkeläisiään ja herättää aggression muita lajikumppaneita kuin omaa valittua kohtaan. Jos oksitosiinia ja vasopressiinia sieppaavien reseptorien toiminta aivoissa estetään, preeriamyyrät eivät pariudu lainkaan.

Ilmeisesti reseptorien sijainti vaikuttaa pariutumistapaan. Amerikanpeltomyyrän ja kalliovuortenruohomyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit ovat nimittäin eri osissa aivoja kuin preeriamyyrän.

Paikan tärkeyttä osoittavat myös tutkijoiden räätälöimät amerikanpeltomyyrät, joiden reseptorit sijaitsevat samoin kuin preeriamyyrällä. Nämä muuntogeeniset myyrät muodostavat elinikäisiä suhteita.

"Sinä herätit tämän tunteen"

Preeriamyyrän oksitosiini- ja vasopressiinireseptorit sijaitsevat aivoalueilla, jotka ovat lähellä aivojen palkitsemiskeskusta tai ainakin suoran hermoyhteyden päässä siitä. Palkitsemiskeskuksen toiminta näkyy esimerkiksi parittelun aikana, kun mielihyvää tuottavan dopamiinin määrä lisääntyy aivoissa.

Nyt tutkijat uskovat ymmärtävänsä, miten oksitosiini, vasopressiini ja dopamiini yhdessä kannustavat uskollisiin parisuhteisiin.

Vastaus on löytynyt tutkimuksista, joissa on tarkasteltu oksitosiinin ja vasopressiinin merkitystä sosiaalisessa oppimisessa. Jyrsijät tunnistavat toisensa hajusta, mutta vain oksitosiinin vaikutuksesta. Esimerkiksi geneettisesti muunnellut rotat, joiden elimistössä ei synny oksitosiinia, eivät tunnista äskettäin tapaamiaan yksilöitä.

Muunlaisten hajujen tunnistamiseen vasopressiinin tai oksitosiinin puuttuminen ei vaikuta. Jyrsijät haistavat ruoan ja viholliset vaikkeivät lajikumppaneitaan.

Oksitosiinin tärkeys yksilöiden tunnistamisessa voi selittää, miksi preeriamyyrät muodostavat elinikäisiä suhteita mutta amerikanpeltomyyrät eivät. Preeriamyyrällä sosiaalinen tunnistus tapahtuu yhdessä palkitsemisjärjestelmän aktivoitumisen kanssa. Preeriamyyrä kokee ihmisen tavoin: "Sinäkö se olet? Sinä herätit tämän ihanan tunteen."

Amerikanpeltomyyrällä nämä kaksi järjestelmää ovat erillisiä. Kumppanin tunnistaminen on yksi asia ja mielihyvä toinen, eivätkä ne kohtaa toisiaan. Amerikanpeltomyyrä kokee luultavasti parittelunhalun ja mielihyvän yhtä voimakkaina kuin preeriamyyräkin, mutta tuntemukset eivät yhdisty tiettyyn yksilöön. Preeriamyyrän rakkaus on yksilökohtaista, amerikanpeltomyyrän yleistä.

Ihmisellä vastaavaa aivokemiaa

Preeriamyyrästä on matkaa ihmiseen, mutta tutkijat uskovat, että rakkauden aivokemiallinen pohja on kummallakin varsin samanlainen. Myös ihminen tuottaa oksitosiinia ja vasopressiiniä, ja meilläkin ne kytkeytyvät mielihyväkeskuksen toimintaan.

Oksitosiini saa aikaan raskaussupistelut, ja sen määrä lisääntyy voimakkaasti imetyksen aikana. Kun äiti ja pieni lapsi ovat katsekontaktissa, molempien aivot suorastaan lainehtivat oksitosiinista. Oksitosiini on epäilemättä syntynyt varmistamaan, että vanhempi ja lapsi kiinnittyvät toisiinsa. Esimerkiksi lammas ei hyväksy karitsaansa, jos sen oksitosiinintuotanto estetään.

Myöhemmin sama neurokemiallinen koneisto käynnistyy uudestaan, kun ihminen muodostaa ensimmäisiä rakkaussuhteitaan. Aivomme lainehtivat jälleen oksitosiinista, kun katsomme rakastettuamme, ja orgasmi on oikeastaan pelkkää oksitosiinin ja dopamiinin myrskyä. Englantilainen kirjailija C. S. Lewis on ilmaissut asian näin: "Kieli, jota varhaisin kokemamme hellyys käytti, otetaan uudenlaisen hellyyden palvelukseen." Yhteys näkyy myös aivokuvista. Samat aivoalueet aktivoituvat, kun ihmiset katsovat rakastettunsa tai oman lapsensa kuvaa.

Oksitosiini saa luottavaiseksi

Vasopressiinin vaikutuksista lapsuusaikana on valitettavan vähän tutkimuksia. Tutkijat kuitenkin uskovat, että siinä missä oksitosiini saa tytöt hakemaan kontakteja, vasopressiini saa pojat kilpailemaan. Tämä näkyy helposti missä tahansa päiväkodissa: tytöt muodostavat nopeasti sosiaalisia verkostoja, kun taas pojat kisaavat vahvuudesta, lelujen hienoudesta tai korkeimmalle puuhun kiipeämisestä.

Aikuisikäisistä on tutkittu eniten oksitosiinin vaikutusta sosiaalisen luottamuksen rakentumiseen. Tätä on selvitetty koetilanteessa, jossa toinen on investoija ja toinen hänen asiamiehensä, joka käyttää rahaa joko investoijan toiveiden mukaan tai niiden vastaisesti. Jos investoijalle annetaan nenäsuihkeena oksitosiinia, hän sijoittaa keskimäärin suurempia summia kuin ilman oksitosiinia – paitsi jos asiamiehen käyttämä summa arvotaan mielivaltaisesti. Tämä tarkoittaa, että oksitosiinin vaikutukset kohdistuvat juuri sosiaalisen luottamuksen rakentamiseen eivätkä niinkään pelin lopputulokseen.

Jos kokeen johtajat määräävät asiamiehen käyttämään aina pienemmän summan kuin investoija olisi halunnut, investoijat yleensä pienentävät sijoituksiaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos he ovat oksitosiinin vaikutuksen alaisina. Oksitosiinisuihke voi siis johtaa löperöihin sijoituksiin.

Osasyyksi tähän on tarjottu sitä, että oksitosiini vaimentaa aivojen mantelitumakkeen toimintaa. Koska mantelitumake säätelee pelkotilojamme ja saa meidät epäluuloisiksi muukalaisia kohtaan, tumakkeen vaimeneminen tarkoittaa, että epäluulot hälvenevät. Vaikutuksella on hyvä ja huono puolensa. Näin meidän on helppo tutustua uusiin ihmisiin, mutta toisaalta saatamme tehdä vääriä arvioita.

Vasopressiinistä sinkkuversio

Vasopressiinin ja oksitosiinin muitakin vaikutuksia tutkitaan.

Tiedetään esimerkiksi, että jos miehille annetaan oksitosiinia, he alkavat tulkita tunnetiloja kasvonilmeistä aiempaa tarkemmin. Oksitosiinia saaneiden miesten katse myös viipyy tavallista enemmän silmien seudulla.

Jos miehille taas annetaan vasopressiiniä, he näkevät kasvojen ilmeet epäystävällisempinä kuin ne ovat ja heidän omat kasvonsa muuttuvat keskimäärin vihaisemmiksi.

Vasopressiinin ruokkima aggressiivisuus ei välttämättä ole kielteinen asia, sillä koiraat tarvitsevat aggressiota suojellakseen kumppaniaan muilta koirailta ja poikasiaan vaaroilta.

Hiljattain on kuitenkin havaittu, että vasopressiinigeenin pituus vaihtelee ja sen mukana vaihtelee myös koiraiden uskollisuus ja sitoutuminen parisuhteeseen. Tietyn geeniversion saaneet miehet solmivat parisuhteita kaksi kertaa harvemmin kuin toisen version kantajat. Jos ensin mainitut miehet ovat naimisissa, heidän liittonsa on onneton todennäköisemmin kuin jälkimmäisten ja heidän vaimonsa ovat tyytymättömämpiä suhteeseen.
Apua, Puck!

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2009.

Linnut tekevät sen toisin

Pitkät parisuhteet ovat linnuilla paljon yleisempiä kuin nisäkkäillä. Linnut kuitenkin poikkeavat nisäkkäistä kahdessa suhteessa. Ensinnäkään linnut eivät tunnista lajikumppaneitaan hajun vaan näköaistin perusteella. Toiseksi linnuilla ei ole varsinaisia genitaaleja, joiden stimulaatio on tärkeää nisäkkäiden neuropeptidieritykselle.

Lintujen parinmuodostuksen biokemiasta tiedetään vielä melko vähän, mutta se näyttää toimivan eri tavoin kuin nisäkkäillä. Linnuilla oksitosiinia ja vasopressiiniä vastaa neuropeptidi vasotosiini. Se säätelee lintujen sosiaalisuutta siten, että sosiaalisilla lajeilla on tietyillä aivoalueilla enemmän vasotosiinireseptoreita kuin reviiristään mustasukkaisilla lajeilla. Mitä enemmän vasotosiinia on, sitä paremmin linnut sietävät lajikumppaniensa läheisyyttä. Sosiaalisten lintujen pariutumista vasotosiini ei kuitenkaan nopeuta tai edistä mitenkään.

Linnuilla parinmuodostukseen näyttävät vaikuttavan eniten sukupuolihormonit ja varhainen kasvuympäristö. Jos pesäpoikaset saavat hieman liikaa estrogeenia ja kasvavat ympäristössä, jossa on vain naaraita, naaraspuoliset poikaset yrittävät aikuistuttuaan pariutua toisten naaraiden kanssa. Estrogeenin lisäksi tarvitaan siis myös kasvuympäristön vaikutus.

Jos naaraita sisältävistä munista taas poistetaan estrogeeni, poikasille kehittyy kivekset ja nämäkin linnut yrittävät pariutua naaraiden kanssa, vaikka ovatkin geneettisesti naaraita.

Sen sijaan jos muuten tavalliset poikaset kasvatetaan ympäristössä, jossa ei ole lainkaan aikuisia koiraita, poikasille ei kehity minkäänlaista sukupuolimieltymystä. Toisin sanoen sekä koiraat että naaraat koettavat aikuisena pariutua kumman tahansa sukupuolen kanssa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018