La Hague käsittelee ydinjätteen ja lähettää sen uusiokierrokselle.



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2007



Normandian vehreiden laidunten ja kirjavan karjan keskeltä nousee taivaanrantaan sinerviä, turkooseja ja harmaita piippuja. Niitä erottaa viljapelloista ja Englannin kanaalista kaksinkertainen verkkoaita. Aitojen välin täyttävät piikkilanka ja sähköpaimen. Ne eivät ole vain lehmien varalta.

Tämä on ydinjätteen jälleenkäsittelylaitos Ranskan La Haguessa, 200 hehtaarin teollisuusalue, josta näkyy vain jäävuoren huippu. Kaksi kolmasosaa laitoksesta toimii maan alla. Sen uumenissa käy töissä viisituhatta ihmistä.

Laitoksen omistaa Areva-yhtiö, Ranskan valtion ydinjätti, joka rakentaa parhaillaan uutta ydinvoimalaa Suomen Olkiluotoon. Areva ottaisi mieluusti La Hagueen myös Olkiluodon ja Loviisan jätteet. Laitoksen useimmat sopimukset ulkomaisten asiakkaiden kanssa ovat umpeutumassa. Japani on rakentanut
jälleenkäsittelylaitoksensa, Saksa päätti kokonaan lopettaa jätteen viennin, ja Sveitsikin on toistaiseksi luopunut jälleenkäsittelystä.

Kotimaista käsiteltävää on runsaasti, mutta ei sentään niin paljon kuin La Haguen kapasiteetti olisi: 1 700 tonnia vuodessa.


Melkein pelkkää ydinsähköä

Kaikista maailman maista Ranska nojaa raskaimmin ydinvoimaan. Se tuottaa 78 prosenttia sähköstään ydinvoimalla. Reaktoreita on käytössä 58.

Niitä alettiin rakentaa heti toisen maailmansodan jälkeen. Varsinainen linjapäätös ydinvoiman suurkäytöstä syntyi 1970-luvun energiakriisin takia, kun Ranska halusi riippumattomaksi öljyntuonnista.

Voimaloiden kaikki käytetty polttoaine tulee La Hagueen. Vastaanottohallin pihalla kukoistaa alppiruusu, ja sen vieressä makaa pari suurta terässäiliötä, joissa jäte saapuu.

- Emme kylläkään sano sitä täällä jätteeksi, huomauttaa laitoksen tiedotusjohtaja Laurence Pernot.

Uraania sisältävien polttoainesauvojen käyttöaika ydinvoimalassa on kolme-neljä vuotta. Sen jälkeen fissiokelpoista uraani 235:tä alkaa olla liian vähän ja fissiotuotteet häiritsevät ketjureaktiota.

Törmäilevät neutronit eivät kuitenkaan ole hajottaneet kaikkia uraaniytimiä. Jotkin niistä ovat siepanneet neutronin itseensä ja muuttunut plutoniumiksi. Syntynyt plutonium ja jäljelle jäänyt uraani voidaan käyttää uudestaan. Kerran käytetystä polttoaineesta peräti 96 prosenttia kelpaa uusiokierrokselle.


Palasiksi, sitten liuokseksi

Punaisella värillä koodatulle alueelle ihmisjalka ei La Haguessa astu. Metristen betoniseinien sisällä ja oranssien ikkunoiden takana robottinosturi poimii polttoainesauvojen niput kuljetussäiliöstä. Ne ovat kuumia, 300-asteisia, joten ne täytyy panna veteen jäähtymään.

Vesi eristää myös säteilyn. Suuren sinertävän altaan äärellä liikkuu työmiehiä valkoisissa haalareissa. Reunalta paistaa oranssi pelastusrengas. Pieni pulikointi pintavedessä ei kuulemma olisi kovin haitallista. Altaan lämpötila pidetään 35 asteessa. Vettä jäähdytetään lauhdutustornissa, josta se palaa puhdistuksen kautta takaisin.

Sauvat saavat vilvoitella altaassa kahdesta viiteen vuotta. Sen jälkeen jätteen varsinainen käsittely voi alkaa. Polttoainesauvat pilkotaan kolmen sentin kikkareiksi. Ne jauhetaan muruiksi ja liuotetaan happokäsittelyillä nesteeksi, joka lähtee kiertämään laitoksen loputtomiin tankkeihin ja putkistoihin. Materiaalin matka prosessin läpi kestää yli kymmenen vuotta. Sinä aikana joukosta erotellaan uraani ja plutonium sekä valvotaan, ettei plutonium saavuta niin sanottua kriittistä massaa.

Ulos tulevasta tavarasta 95 prosenttia on uraania ja yksi prosentti plutoniumia. Siinä yhdessä prosentissa on valtavasti energiaa. Grammasta plutoniumia irtoaa yhtä paljon energiaa kuin sadasta grammasta luonnonuraania. Pieni kimpale riittää ydinpommin valmistamiseen.

Jälleenkäsittelyssä saaduista plutoniumista ja uraanista leivotaan sekapolttoainetta moxia (mixed oxide fuel), ruskeaa tahnaa, joka pakataan sylintereihin ja niputetaan polttoainesauvoiksi. Niitä voidaan käyttää tavallisen uraanipolttoaineen sijasta kevytvesireaktoreissa, joita on Euroopassa 35.

Yli jäänyt neljä prosenttia on runsasaktiivista jätettä. Se kiinteytetään lasiin, joka pakataan terässylinteriin ja lähetetään takaisin samaan maahan, mistä jäte on tullutkin. Ranskan oma jäte jää La Hagueen. Se pötköttää aitojen sisällä varastossa odottamassa loppusijoitusta.

Ranskan parlamentti päätti 2006, että ydinjätteen loppusijoitus maan alle alkaa vuonna 2025. Odoteltaessa ydininsinöörit kehittelevät tekniikoita, joiden avulla käytettyä polttoainetta voitaisiin hyödyntää enemmän ja jätettä käsitellä vaarattomammaksi (ks. Voiko ydinjätteet hävittää?, s. 32).


Mikseivät kaikki kierrätä?

Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely vähentää siis ydinjätettä ja säästää uraanivaroja. Kahteen kertaan käytetty ydinpolttoaine on jo sataprosenttisesti ydinjätettä. Tulevaisuudessa se pystytään ehkä kierrättämään vielä kerran.

Ranskan edellinen presidentti Jacques Chirac asetti tavoitteeksi, että uusi, omaa jätettään kierrättävä ydinvoimalatyyppi on saatava käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tällaisiin voimaloihin tarvitsisi Ranskan ydintutkimuslaitoksen laskelmien mukaan louhia kolmannes vähemmän uraania.

Miksi useimmat maat eivät jälleenkäsittele? - Ehkä ne eivät piittaa ympäristöstä, La Haguen tiedotuspäällikkö heittää.

Suuria jälleenkäsittelylaitoksia on maailmassa vain neljä: La Haguen lisäksi Sellafieldissä Britanniassa, Rokkashomurassa Japanissa ja Tšeljabinskissa Venäjällä. Yhdysvallat lopetti 1977 kaupallisen jälleenkäsittelyn estääkseen ydinasekelpoisen plutoniumin leviämisen maailmalle. Presidentti George W. Bushin hallinto haluaisi nyt aloittaa sen uudelleen.

Ainakin Saksa, Ruotsi ja Suomi ovat päättäneet, etteivät ne vie käytettyä ydinpolttoainetta ulkomaille(ks. s. 37).


Kallista puuhaa

Suurin syy jälleenkäsittelyn vähäisyyteen lienee, ettei kierrätys ole taloudellisesti kannattavaa ainakaan niille, joilla ei ole omia laitoksia.

Käytetyn polttoaineen käsittely La Haguessa maksaa tuhat euroa kilolta. Se on kalliimpaa kuin saman määrän loppusijoitus suoraan Suomen kallioperään, ja laitoksesta tulee vielä paluupostina runsasaktiivista jätettä. Vaikka jätteen määrä vähenee, uraanin ja plutoniumin poisto ei paljonkaan pudota sen lämmöntuottoa. Suomen sijoitustekniikassa juuri jätteen lämmöntuotto määrää, kuinka paljon tilaa jäte vaatii.

Lisäksi on pitkä matka siihen, että kierrätysuraania pystytään hyödyntämään polttoaineena tehokkaasti. Saattaa kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin uudenlaiset reaktorit saadaan laajaan käyttöön, ja vanhoihin reaktoreihin kierrätysuraani täytyy rikastaa niin kuin kaivoksista louhittukin.


"Putken päästä voi kalastaa"

Jälleenkäsittelylaitokset ovat vuosikymmenten varrella hankkineet myös ikävää mainetta radioaktiivisten päästöjen lähteinä. Venäjän Majakin hutilointi sai Suomenkin lopettamaan jätteen viennin. La Haguen ja Sellafieldin tuottama säteily on ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan meressä havaittavissa napapiirillä saakka, ja lasten leukemiaa esiintyy tavallista enemmän molempien laitosten läheisyydessä.

La Haguen vierasruokalan pyöreä ikkuna antaa Englannin kanaalille. Lautasella on paistia ja avokadoa, ja niiden yli siintää Flamandvillen niemi. Sinne on rakenteilla samanlainen uusi ydinreaktori kuin Olkiluotoon. Väliin jäävälle merialueelle lasketaan putkea pitkin ne radioaktiiviset vedet, joita jälleenkäsittelylaitoksessa syntyy.

Jätevedestä ei ole nykyisin mitään haittaa, tiedotuspäällikkö Pernot vakuuttaa. Se on vähäaktiivista, eikä säteily ylitä tiukasti valvottuja raja-arvoja. Päästöjen radioaktiivisuus on vähentynyt 1980-luvulta murto-osaan.

Taustasäteily La Haguen alueella on 2,4 millisievertiä henkilöä kohti vuodessa ja La Haguen tuottama lisäys alueen asukkaille nykyisin 0,02 millisievertiä, saman verran kuin saa yhdellä neljän tunnin lennolla, kertovat laitoksen tilastot.

- Kalastusta ei tarvitse rajoittaa mitenkään. Vaikka jäteputken päässä voi onkia, tiedotuspäällikk

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018