Kaikki salamat eivät ole äkillisiä. Ilmasähkön outouksista vaikeimpia ymmärtää on ollut mystinen, rauhallisesti leijuva tulipallo. Nyt vihdoin tutkijat alkavat päästä juonesta kiinni. Pallosalaman selityksiä testataan laboratorioissa.
Uusin koe tehtiin hiljattain Israelissa.


ymmärtää on ollut mystinen, rauhallisesti leijuva tulipallo. Nyt vihdoin
tutkijat alkavat päästä juonesta kiinni. Pallosalaman selityksiä testataan
laboratorioissa.
Uusin koe tehtiin hiljattain Israelissa.



   "Kaikki pyörtyivät. Ensimmäisenä toipunut näki muut pökertyneinä suut auki." Vaikka seinälle ripustetut viikatteet olivat sulaneet yhteen, ihmiset eivät loukkaantuneet. Näin taivalkoskelainen Olga Nevala muistelee tulipalloa, joka pistäytyi tupaan vuosisadan alussa. Tämä ja muita pallosalamakokemuksia on koottu tähtitieteilijöiden Juhani Kyröläisen ja Pekka Teerikorven kirjaan Ufojen arvoitus (Ursa 1980), joka analysoi ihmisten outoja havaintoja luonnontieteiden näkökulmasta.

Pallosalamoista on merkintöjä keskiajalta lähtien. Niitä on havaittu tupien lisäksi saloilla, vetten päällä ja lentokoneissa, sukellusveneissäkin. Mutta jos olet nähnyt pallosalaman, kuulut pieneen joukkoon.

Harvinaisuutensa ja lyhyen kestonsa takia ilmiötä on lähes mahdotonta tutkia luonnossa. Siksi sitä pidettiin aina 1980-luvulle asti pelästyneiden akkojen höpinänä.

Nyt tilanne on toinen. - Pystymme selittämään niin monia pallosalaman ominaisuuksia, että voimme hyvällä syyllä odottaa oikean teorian piakkoin erottuvan laboratoriokokeiden ja havaintojen avulla muista, sanoo uusiseelantilainen tutkija John Abrahamson. Hänen oma teoriansa sai juuri tukea israelilaisen Eli Jerbyn laboratoriossa tekemästä tulipallosta.

Toisaalta kuuma, toisaalta viileä

Silminnäkijät kuvailevat pallosalamoita kirkkaan hehkulampun voimakkuudella loistaviksi palloiksi, joiden koko vaihtelee muutamasta sentistä metreihin. Joskus ilmiö syntyy paikkaan, johon on juuri iskenyt salama, mutta osa palloista ilmestyy kuin tyhjästä.

Tavallisesti tulipallo leijuu vaakasuoraan lähellä maankamaraa tai seuraa sähköjohtoja ja voimansiirtolinjoja. Ilmiön yhteydessä on kuvailtu surisevaa tai hurisevaa ääntäkin. Joissakin kertomuksissa pallon mainitaan löyhkäävän rikiltä tai otsonilta.

Usein ilmiöön liittyy kuumuus. Pallosalama saattaa sulattaa viikatteita ja jättää jälkeensä hiiltyneen vanan tai porautua lentokoneen istuimen teräksisen tukirakenteen läpi. Onpa pallosalama eksynyt pataankin ja kiehauttanut parikymmentä litraa keittoa. Toisaalta silminnäkijät vakuuttavat yhtä lailla, että pallo tuntuu viileältä.
Pallosalamoiden kaksijakoinen käyttäytyminen jatkuu loppuun asti: joskus ne hiipuvat hiljalleen ilman sen suurempaa hälinää, joskus ne räjähtävät äänekkäästi.

Silminnäkijöiden moninaiset kertomukset ovat tutkijoille todellinen haaste. Miten selittää tällainen ilmiö yhdellä teorialla?

Olisiko antimateriaa tai plasmaa?

Tieteellisen tiedon puuttuessa pallosalamoille on kertynyt monenmoisia selityksiä ufojen vierailuista salaman laukaisemiin ydinreaktioihin. Pallojen hehkuttajaksi on ehdotettu myös avaruudesta satavaa antimateriaa.

Tätä nykyä aiheesta on koossa yli kymmenentuhatta tieteellistä tutkimusta. Niiden olettamat tulipallot ovat joko plasmaa eli kuumaa kaasua, jossa atomien elektronit ovat irti ytimistä, tai nanohiukkasia tai kumpaakin. Lisäksi eri tutkimuksissa tulipallon "sytytysmekanismi" vaihtelee suurjännitteestä radioaaltoihin ja erilaisiin laser-ilmiöihin.

Koska pallosalamat liittyvät useimmiten ukkoseen ja salamointiin, plasma on hyvä lähtökohta. Sitä nimittäin syntyy tavallisen salaman iskiessä ja ionisoidessa ilmaa. Plasmapallot kuitenkin pyrkivät kohoamaan tavallisten kaasupallojen tavoin ja ovat pallosalamaa lyhytikäisempiä. Plasmapalloilla on myös vaikea selittää, miksi osa silminnäkijöistä kertoo pallosalaman tuntuneen viileältä.



 

Britannian puolustusministeriön nelivuotisen tutkimuksen mukaan moni kokemus ufosta eli tunnistamattomasta lentävästä esineestä liittyy pallosalamoihin. Niiden kosketus tuottaa palovammoja ja säikähtäminen vääristyneitä muistoja. Salaiseksi luokitellun tutkimuksen, jonka tekijöiden nimeä ei mainita, julkistivat Sheffieldin yliopiston tutkijat David Clarke ja Gary Anthony.
www.uk-ufo.org/condign/





Salamanisku voi tuottaa nanohiukkasia

James Dinnissin









Jos tapaat pallosalaman, älä kauhistu: ilmiö ei yleensä aiheuta merkittäviä tuhoja. Pallosalaman kosketuksesta voi kuitenkin saada palovammoja, joten kannattaa väistää. Pallo on niin hidasliikkeinen, että sen alta ehtii pois.

Israelissa valmistettiin tulipalloja









Vladimir Dikhtyarin





Hehku kestää itsekseen vain hetken

fireball floating in















Laboratoriopallo lävistää ikkunan












Ehkä pallosalamoita on monentyyppisiä





Lentäjien kertomusten perusteella kymmenien kilometrien korkeudessa välähtävistä yläsalamoista on tiedetty, mutta näitä pilvenpäällisiä jättiläisiä saatiin videolle ja päästiin tutkimaan vasta 1990-luvulla. Uhkein on keijusalama (sprite), kilometrien laajuinen punainen valopatsas.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mukaan yläsalamoita voi pimeänä yönä nähdä paljain silmin 200-300 kilometrin päässä olevan voimakkaan ukkospilven päällä. Sopivia oloja on esimerkiksi Yhdysvaltojen suurilla tasangoilla.







Eli Jerbyn nettisivulla näet laboratoriossa tuotetun tulipallon:
www.eng.tau.ac.il/~jerby/Fireballs.html
Pallosalamalinkkejä englanniksi:
www.eskimo.com/~billb/tesla/ballgtn.html
John Abrahamsonin ja muiden keräämiä kertomuksia pallosalamoista:
www.pubs.royalsoc.ac.uk/media/philtrans_a/abrahamson.pdf



Nanohiukkaset selittäisivät useimmat havainnot
Uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin teorian mukaan pallosalama syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä piistä koostuvia nanohiukkasia ja niistä muodustava pallo palaa.



































Pallosalama Abrahamsonin teoria tämän ominaisuuden?
















Pallosalamahavaintoja täsmälleen vastaavaa ilmiötä ei toistaiseksi ole onnistuttu tuottamaan keinotekoisesti.


























kuka koe tulos vikana
1931


1977


1991


2002


2002


2006




 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018