Esi-isätkin olivat nimiasioissa hyvin muotitietoisia. Naapurikansoilta poimittiin nimiä, jotka kuulostivat komeammilta kuin kotoperäiset sepitelmät.



Esi-isätkin olivat nimiasioissa hyvin muotitietoisia.
Naapurikansoilta poimittiin nimiä, jotka kuulostivat
komeammilta kuin kotoperäiset sepitelmät.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004






Esi-isämme kartuttivat nimistöään erityi-sesti germaanisilla nimillä. Jopa monet kalevalaiset nimet lienevät suomalaiseen suuhun mukautettua lainaa.


Ahti Alvettu Asikka Ammakko Aranti Artukka, Artukainen Eura Halikko Halo Harjavalta Hattelma Hattu Hauho, Hauhia Hervanta Ihamuoti Ilmari, Ilmarinen Ingeranta Kaukaritsa Ketteli Kärväntä Lemminkäinen Masku Muotia, Muotiainen Muodo, Muotine
Nihattu Paaskunta Paro Parta, Parto, Partia Pyynikki Rapo Rekotti Renko Rikanti Sotavalta Tapio Turenki Turso Ulvila Unto, Untamo Vanattara Vermunti Vihti Villanti Väinä, Väinämöinen


Lalli ja hänen puolisonsa Kerttu. He kuulunevat myös Suomen historian tunnetuimpiin henkilöihin Köyliönjärven traagisten tapahtumien vuoksi.


Väinämöistä, Ilmarista ja Ahtia, Louhea, Kyllikkiä ja Marjattaa. Joku voi tosin heti epäillä, että he ovat pikemmin myyttisiä runohahmoja kuin todellisia henkilöitä, joten heidän nimensäkin voivat olla pelkkää mielikuvitusta.
Kysymys vanhimmista nimeltään tunnetuista suomalaisista ei ole yksiselitteinen. Se ansaitsee pohdintaa, semminkin, kun nimistöntutkijalla on ongelmaan oma painava sanansa.



Henrikin hengiltä. Kansanruno syntyi 1200-luvulla, mieluummin sen alku- kuin loppupuolella. Veriteko taas tapahtui 1100-luvun puolivälissä.


Laurentiuksen ja Gertrudin kansanomaisina toisintoina. Vähintään yhtä todennäköistä kuitenkin on, että molemmat nimet ovat jo "pakanallisia" muinaisnimiä. Vanhassa germaanis-skandinaavisessa nimistössä on kummallekin vastineensa: Lali, Lalle, Lallo, Lallinc ja Gertrud, ’keihääseen luottava taistelijatar’ tai Gerd, joka oli hedelmällisyyden jumalan Frejn puoliso. Jos nämä ovat lähtönimet, Lalli ja Kerttu saattavat niminä olla paljonkin surmarunoa vanhempia.




Tuomaskaan kelpaa nimikilpaan, sillä he olivat synnyltään ulkomaalaisia. Kirkonmiehistäkin kyllä löytyy hyvä nimi ja ehdottoman luotettavasta lähteestä. Se on suomalainen lähetyspappi Petrus Kakuwalde, joka mainitaan vuonna 1215 laaditussa Liivin Henrikin kronikassa. Kakuwaldea voi pitää vanhimpana tunnettuna suomalaisena historiallisena henkilönä.






Vanhimmat suomalaiset


Vanhimmassa asu-tusnimistössämme on vain runsaat sata varmasti suomalaista miehennimeä, muun muassa seuraavat:


Anettu
Harmaa
Haukka
Himottu
Hirvas
Hirvi
Huono
Hurtta
Huuhka
Hyvä
Hyväri
Hyvitty
Hyvälempi
Härkä
Härkäpää
Ihalempi
Ilo
Iloittu
Ilmo
Jalkava
Kaivattu
Karhu
Karva
Kettu
Kokko
Kova
Kukko
Kurittu
Kurja
Kurki
Käetty
Käki
Kärppä
Kärsä
Lemmitty
Lintu
Miero
Mustia
Musto
Noita
Nousia
Nuolia
Ohto
Oinas
Orava
Otava
Peura
Pitkä
Pitkäpää
Päivä
Päivi
Pöllö
Pääsky
Rautio
Ruskea
Saukko
Seppä
Suorsa
Terärautia
Toivo
Toivottu
Torittu
Vallittu
Vihattu
Voipa
Yletty
Äijä




Mikael Agricolan mukaan monet niistä, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Ahti, Tapio, Tursas ja Kaleva, olivat myös suomalaisten, erityisesti hämäläisten esikristillisiä jumalia.




















Kristinusko toi tullessaan apostolien ja pyhimysten nimet, ja vaihtoehdot typis-tyivät tuhansista muutamiin kymmeniin - tosin vain väliaikaisesti, sillä valikoima kasvoi nopeasti virallisten ristimänimien kansanomaisilla muunnoksilla, hypokoris-meilla. Tässä keskiajan kymmenen suosi-tuinta miehen- ja naisennimeä suurin piirtein suosituimmuusjärjestyksessä.


Miehennimet


Olavi > Olli, Uoti
Johannes > Juho, Junni, Jussi,
Juti, Hannu, Hannus
Andreas > Antti, Antikka,
Antikainen, Antero
Nikolaus > Nikki, Niilo, Niiles,
Nissi, Laava
Pietari > Pieti, Pekka
Laurentius > Lauri, Lassi
Henrik > Heikki, Heikka, Heino
Magnus > Maunu, Mauno
Jakob > Jaakko, Jakku, Kauppi
Matteus > Matti


Naisennimet


Margareeta > Marjatta, Marjeta
Birgitta > Pirkko, Pirjeta, Pirita, Riitta
Katariina > Kaarina, Kaisa,
Katri, Kaija
Ingeborg > Inkeri, Inki, Inke
Kristiina > Kirsti, Kitti
Anna > Anni, Annikki,
Annikainen
Magdaleena > Leena,
Mataleena, Malin, Martta
Ragnhild > Rauni
Helena > Elina








Kristinuskon saavuttua suomalaisten nimet joutuivat täydelliseen remonttiin. Uusi oppi juuri muinaisen kastenimistön pois viimeistä nimeä myöten, ja tilalle tulivat apostolien ja pyhimysten nimet.


Suosittuja, paljon käytettyjä kristillisiä nimiä oli kuitenkin vähän. Keskiajan suomalaisten piti selvitä noin 30 miehennimellä ja vielä vähemmällä joukolla naisennimiä. Kasvavissa kaupungeissa ja kylissä samannimisyys vaikeutti häiritsevästi ihmisten identifioimista. Tarvittiin erottavia lisäkriteerejä, joiksi tulivat patronyymit (Matinpoika), talonnimet (Ahtilan Johannes), lisänimet (Biritta Paharauta) ja lopulta sukunimet.


Vaikka muinaissuomalaiset henkilönnimet jäivät pois käytöstä, ne eivät tyystin kadonneet. Niitä säilyi kylän- ja talonnimien ohella syntyvissä sukunimissä: Ahti > Ahtiainen, Halo > Halonen, Laiti > Laitinen, Paro > Paronen, Parta > Partanen.


Naapureilta skandinaaveilta ja saksalaisilta pakanallinen nimistö ei kitkeytynyt yhtä tarkasti. Heillä vanhoja nimiä säilyi varsin runsaasti ikään kuin kristillistyneinä, ja niitä lainattiin Suomeenkin. Ruotsalaisilta napattiin muun muassa Algot > Alkku, Björn > Pernu, Håkan > Hookana, Hakuli, Tord > Turto ja Ranghild > Rauni, saksalaisilta puolestaan Hintza > Hintsa, Hintta, Herman > Härmä ja Adelheid > Aliitsa. Tämänkin jälkeen muodikkaimmat ja kauneimmat nimet on saatu muilta, lännestä ja idästä. N

Jouko Vahtola on Suomen ja Skandinavian historian professori Oulun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018