Itsenäiset minilentimet mittaavat säteilyä, valvovat metsäpaloja ja tarkkailevat saastepilviä. Mutta voivat ne valvoa sinuakin.


Mutta voivat ne valvoa sinuakin.




Miten mittaisin säteilyä pahassa paikassa? Ei ongelmaa. UAV tekee työn.

Miten tutkisin pölypilviä valtameren yläpuolella? Helppo homma. UAV-laivue kerää tiedot.

Miten tehostaisin liikennevalvontaa ja ottaisin kaaharit kiinni? UAV auttaa.

UAV:t eli miehittämättömät ilma-alukset (Unmanned Aerial Vehicle) ovat lentäneet sotilaskäytössä jo pitkään. Nyt lentäville roboteille alkaa tulla myös siviilitöitä.

Suomen säteilyturvakeskuksella Stukilla on maailman tehokkain säteilyvalvontaverkko automaattisine mittausasemineen. Kiinteitä asemia täydentää liikkuva mittauslaboratorio eli valmiusauto. 

Stuk haluaa tehdä parhaasta vielä parempaa. Pitää kyetä mittaamaan myös paikoissa, joihin ei pääse autolla tai joihin on vaarallista mennä. Siksi keskus kehittää yhdessä Patria Aviationin kanssa lentävää säteilymittaria.


Lenturi tekee keikan

Järjestelmän ydin on minilentokone, jonka siipien kärkiväli on puolitoista metriä ja pituus vähän yli metrin. Siihen asennetaan mittalaite, jossa on näytteenkeräin ja säteilyä havaitseva sensori. Hyötykuorma painaa puoli kiloa ja koko lennin kolme ja puoli. Toimintasäde on vähän yli kymmenen kilometriä.

Laite laukaistaan taivaalle joko katapultilla tai kuminauhalaukaisimella. Testaajat kuulemma suosivat viidentoista metrin mittaista kumilinkoa. 

Lentolaite toimii täysin itsenäisesti. Digitaaliseen karttaan merkitään reitti ja tehtävät. Laukaisun jälkeen mini-UAV lentää määränpäähän, tekee mittaukset ja laskeutuu urakkansa jälkeen ennalta ohjelmoituun paikkaan. Laitetta voi tietenkin ohjata myös käsin, ja lennättäjä voi ottaa sen manuaaliohjaukseen kesken matkankin.

- Olemme testauksissa varmistaneet, että  laitteistomme pystyy havaitsemaan maastossa sijaitsevat säteilylähteet, kertoo projektipäällikkö, diplomi-insinööri Kimmo Rintala Patria Aviationista.

- Jos esimerkiksi epäillään, että satama-alueella on jossakin kontissa säteileviä aineita, laite voi helposti käydä tarkistamassa asian ja osoittaa alueen tarkempia mittauksia varten.


Tavallinen kehityskaari

Lentävä säteilymittari edustaa toistaiseksi harvalukuisia siviilisovelluksia muuten sotilaallisella alalla, mutta painopiste on nopeasti muuttumassa.




Lennonohjausta linnuilta


Viime vuosisata toi lentokoneet, omamme tuo roboilmailun. Robottienkin pitää lentää törmäämättä toisiinsa.

Tutkijat ovat jo kauan ratkoneet ongelmia, joita robottiparvissa syntyy. Esimerkiksi Karen Sigurd ja Jonathan How Massachusettsin teknisestä korkeakoulusta ovat lintuja matkimalla kehittäneet törmäyksenestotekniikkaa, jossa lentävät minirobotit seuraavat toistensa magneettikenttiä.


Juha Moisio





Maanviljelykin voi kohta olla puoliksi ilmailua. Japanilaiset näyttävät mallia. Yamaha on jo vuodesta 1990 valmistanut automaattisia helikoptereita riisipeltojen ruiskuttamiseen. Vaikka biologinen torjunta on edistynyt, hyönteismyrkkyjä tarvitaan. Silloin on mukavampaa ja joutuisampaa lennättää kopteria kuin kävellä pellolla reppuruisku selässä.

Globaalien ympäristömuutosten hallinta hyötyy sekin uudesta tekniikasta. "Viiden vuoden päästä satojen lentorobottien laivastot tarkkailevat saastumista ja varoittavat jo varhain ympäristökatastrofeista", intialais-yhdysvaltalainen ilmastotutkija Veerabhadran Ramanathan ennusti 2006 Space Mart -verkkolehdessä.




Lentoroboteilla riittää töitä


- Putkien tarkastus
- Salametsästäjien ja -kalastajien tunnistaminen
- Sään, kuten hurrikaanien, tarkkailu
- Malminetsintä
- Villieläinten laskeminen
- Vakuutushakemusten tarkastaminen
- Ilmakuvaus
- Seisminen tarkkailu
- Ydinvoimaloiden tarkkailu
- Pellon tarkkailu täsmäviljelyssä
- Toiminta lentävinä tukiasemina viestiverkossa



Poliisin tositelevisioon

Jotain kertonee ihmisluonnosta, että monet sovellukset on luotu häiriköinnin ja ilkivallan torjuntaan.

Israelin poliisi on kokeillut UAV:tä liikennevalvonnassa. Laitteen, Aerostarin, valmistaja Aeronautics Defense Systems kehuu, että autoilijan on lähes mahdotonta havaita lentävää kameraa. "Näkymättömyydellä on suuri ennalta ehkäisevä vaikutus", yhtiö vakuuttaa Israeli-Weapons-portaalissa. "Kun poliisi on kerran ottanut UAV:t käyttöön, kukaan autoilija ei voi koskaan, ei päivällä eikä yöllä, olla varma, tarkkaillaanko häntä vai ei."

Ilmavalvonnan laajuudesta ja tarpeellisuudesta taatusti vielä kinastellaan, mutta tekniikka ei jarruta.

Esimerkiksi Liverpoolissa voi jalankulkijakin päästä poliisin tositelevisioon; siellä kokeillaan robokopteria katupartioinnissa. Saksalaisen Microdronesin valmistama neliroottorinen minihelikopteri, joka painaa alle kilon, pystyy parhaimmillaan tekemään 20 minuutin valvontalentoja noin 500 metrin säteellä. Videolaseilla lennättäjä voi etäkatsella kopterista avautuvaa katunäkymää.


Kalevi Rantanen on tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti