Koneesta tulee joskus älykkäämpi kuin ihminen, mutta kehitystä ei tarvitse pelätä, sanoo teollisuusroboteille aivoja kehittävä tohtori Tuomas J. Lukka.

Tutustu tutkijaan -sarja




Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2009

Helsingin Korkeavuorenkadulla vanhan kerrostalon kivijalassa sijaitsevan liikehuoneiston ikkunaa koristavat leikkirobotit, joita ohikulkijat pysähtelevät katsomaan. Joku kurkistaa ikkunasta nähdäkseen, mitä robottien takana tehdään. Ovenpieleen ruuvattu kyltti kertoo firman nimeksi ZenRobotics, ja oven avaava muhkeaviiksinen mies vastaa kyselijöille: "Aivoja roboteille."

Filosofian tohtori Tuomas J. Lukka, 34, on yksi ZenRoboticsin kolmesta perustajasta ja osakkaasta. Hän on ennättänyt jo toimia tutkijana Helsingin, Jyväskylän ja Harvardin yliopistoissa sekä Teknillisessä korkeakoulussa. Hänen tutkimuskohteensa ovat vaihdelleet tietotekniikasta kiinalaisen go-pelin matemaattiseen mallintamiseen, ja nyt hän on omistautunut kehittämään koneälyä "vähän paremmaksi".

Lukka painottaa, että ZenRoboticsissa "jalat ovat tiukasti maassa". Siellä työ keskittyy teollisuusrobottien ohjausjärjestelmien kehittämiseen. Silti Lukka pitää mahdollisena, että hänen elinaikanaan nähdään ihmisen kaltainen robotti, joka pystyy lähes samaan kuin mekin.

- Sadan tai kahdensadan vuoden perspektiivillä koneiden älykkyys ylittää ihmisen älykkyyden. Tämän singulariteetiksi kutsutun taitekohdan jälkeistä teknologista kehitystä on vaikea ennustaa, sillä se nopeutuu ja nopeutuu, Lukka sanoo.

Tässä vaiheessa mieleen muistuvat tieteiskirjallisuuden ja -elokuvien visiot koneiden kapinasta ja tulevaisuudesta, jossa ihminen on jäänyt luomustensa jalkoihin. Mihin tämä tohtori Lukka on meitä oikein viemässä?


Media innostui nuoresta nerosta

Jos nimi Tuomas Lukka soittaa etäisiä kelloja ja tässä näkyvät kasvot tuntuvat tutuilta, palataan ajassa vuoteen 1995. Silloin vasta 20-vuotias Lukka väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa ja "Suomen nuorin tohtori" nousi otsikoihin. Fysikaaliseen kemiaan kuuluvan väitöskirjan nimi oli Some Studies of Molecular Vibration and Vibration-rotation Hamiltonians, emmekä me maallikot tajunneet siitä juuri mitään.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Lappeenrannassa eläneellä Lukalla oli hyvä pohja tutkijanuralle. Hänen molemmat vanhempansa olivat Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professoreita - äiti logistiikan ja isä sovelletun matematiikan.

- Sain kodista tietyn tavan katsoa maailmaa ja käsitteet, joiden kautta sitä voi hahmottaa, Lukka kertoo.

Matemaattisesti ja musikaalisesti lahjakas poika oli valmis yliopistoon jo 17-vuotiaana ja päätti lähteä opiskelemaan Helsinkiin, pois vanhempien silmien alta. Tuomas oli ollut kesätöissä tietotekniikka-alalla ja haki alan opintoihin Teknilliseen korkeakouluun. Samalla hän aloitti myös fysikaalisen kemian opiskelun yliopistossa.

- Sen jälkeen, kun olin käynyt yliopistolla kvanttikemian kurssin, päätin että tällä mennään, Tuomas muistelee. Seuraavat kolme vuotta olivat intensiivistä opiskelua, ja niiden päätteeksi hän valmistui tohtoriksi.

Media innostui "nuoresta nerosta". Lukka muistelee, että julkisuus antoi mahdollisuuden tavata monenlaisia mielenkiintoisia ihmisiä. Mediajulkisuutta seurannut yksityisyyden menetys kuitenkin hämmensi:

- Se oli jossain mielessä imartelevaa, mutta koin yllättävän rankaksi sen, että minut tunnistettiin kadulla.


Go-pelin arvoitus ei ratkennut

Tutkijanuransa Tuomas Lukka aloitti komeasti Harvardin yliopistossa. Kätilönä tutkijanpestille oli Lukan vastaväittäjä, Princetonin yliopiston professori Kevin Lehmann. Alun perin professori oli arvellut, ettei parikymppisen vielä pitäisi väitellä, mutta luettuaan Lukan väitöskirjan, Lehmann ehdotti nuorta tutkijaa Harvard Society of Fellows -ryhmään.

Ryhmä otti vuosittain kolmen vuoden jaksoille kahdeksan nuorta tutkijaa, joilla oli vapaus tutkia mitä vain. Tuomas Lukka päätti ratkaista kiinalaisen go-lautapelin arvoituksen ja mallintaa sen matemaattisesti.

- Šakissa tietokonemallintamisessa oli päästy jo ihmisen tasolle, mutta gossa ei - se oli ratkaisematon ongelma.

Mustilla ja valkoisilla kivillä pelattavassa go-pelissä ihmisen käyttäytyminen ei ole konemaisen matemaattista, vaan pelaajalla on lukematon määrä pieniä luovia strategioita, joita hän pelatessaan toteuttaa. Samaan aikaan ihminen - "kasa märkää orgaanista ainetta" - osaa tarkkailla itseään ja arvioida, menetteleekö oikein.

Kolmen vuoden pesti päättyi, ja gon arvoitus jäi Tuomas Lukalta ratkaisematta - ainakin toistaiseksi. Hän myöntää, että ongelman ratkaiseminen oli tuossa vaiheessa ylivoimainen haaste.

- Tavallaan kyseessä oli epäonnistuminen, mutta kolme vuotta Harvardissa ei ollut missään nimessä hukkaan heitettyä aikaa. Opin sinä aikana hirveästi ja löysin uusia ajatuksia. Tuo vaihe antoi vankan pohjan sille, mitä nykyään teen ZenRoboticsissa.


Yritys voittaa yliopiston

Palattuaan kotimaahan Lukka pestautui Jyväskylän yliopistoon tutkimaan ja kehittämään tietotekniikkaa. Akateemista ympäristöä enemmän häntä alkoi kuitenkin viehättää yksityinen sektori.

Lukka konsultoi yrityksiä ensin tutkijanroolinsa ohessa, ja 2004 hän aloitti Hybrid Graphics -nimisessä firmassa matkapuhelinohjelmistojen kehittäjänä. Lyhyen Teknillisessä korkeakoulussa vietetyn tutkimusjakson jälkeen hän heittäytyi 2007 täysillä yritysmaailmaan.

- Koin akateemisessa maailmassa vieraaksi sen, että piti löytämällä löytää jotain uutta - olipa se tärkeää tai ei. Yksityisellä puolella tarpeellisuudelle on selvä testi: haluaako joku maksaa siitä. Minua motivoi työn hyöty.

Toinen yliopistoyhteisössä Lukkaa häirinnyt asia oli akateeminen vapaus. Miksi ihmeessä?

- Se sopii toisille paremmin kuin toisille. Minulle se ei sovi kovin hyvin. Saan tyydytyksen siitä, että pystyn ratkaisemaan konkreettisia ongelmia.

Kolmas yritysmaailman valtti on, että firmoissa tiimeillä on yhteinen tavoite: saada tilauksia ja hoitaa ne onnistuneesti. Lukan mukaan akateemisessa maailmassa menestyksen mittarina ovat vain henkilökohtaiset julkaisut ja tutkijoita rohkaistaan eristäytymään kammioihinsa.

- En miellä itseäni tutkijaksi vaan hakkeriksi sanan vanhassa merkityksessä. Teen siistejä asioita, joiden tavoitteena ei ole vain julkaista tutkimuksia vaan saada systeemi toimimaan.

Onko paluu akateemiselle uralle siis mahdotonta?

- Never say never. On se ehkä mahdollista, mutta ainakin lähivuodet viihdyn täällä. Tykkään start upin tunnelmasta; täällä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, Lukka nauraa.


Robotti on vielä tyhmä

Yritysmaailmassa Lukkaa harmittaa vain se, että projekteista ei voi kertoa avoimesti. Hän varmistelee yhtiökumppaniltaan Jufo Peltomaalta, mitä ZenRoboticsin asiakkuuksista oikein saa sanoa. Eipä juuri mitään. Yksi harvoista julkisista asiakkaista on Teollisuuden Voima, jolle yritys toimitti ydinreaktorin polttoainesauvojen sijoittelua optimoivan ohjelman.

Tuomas Lukka koodaa ZenRoboticsissa ohjelmia, joilla teollisuusrobotit saadaan tekemään hieman vaikeampia tehtäviä kuin nyt. Yksi esimerkki on jätettä kuljettavan liukuhihnan vieressä päivystävä robotti, jonka tehtävänä on poimia linjalta arvokkaita esineitä. Ihmiselle helpot tehtävät - havaitseminen ja tarttuminen - ovat vielä robotille äärimmäisen vaikeita.

- Koneet ovat tällä hetkellä älykkyydeltään hyönteisen tasolla. Se, että saataisiin robotti tulemaan pöydän viereen ja poimimaan siitä joku esine, edustaa jo huippututkimusta.

Vaikka tyhmiä ovatkin, robotit ovat jo nyt erittäin hyödyllisiä. Lukka muistuttaa, että suurin osa ympärillämme olevista tavaroista on robottien valmistamia. Juuri tämä on mahdollistanut sen, että meillä on varaa nykyisenkaltaiseen elintasoon.

- Robotiikassa ollaan nyt samassa vaiheessa kuin tietotekniikassa 1970-luvulla. Silloin oli isoja, salin kokoisia tietokoneita, joita käytettiin teollisuusmaisesti. Sitten alkoi tulla halpoja rakennussarjoja, joista saattoi rakentaa itselleen tietokoneen.


Apurimme tarvitsee tunteet

Tuomas Lukka ennustaa, että muutamassa kymmenessä vuodessa robotit tulevat osaksi ihmisten arkielämää. Saamme käyttöömme palvelurobotin, joka siivoaa pöydän ruokailun jälkeen, tiskaa astiat ja korjaa nurkkiin unohtuneet sukat pesuun.

- En usko, että kovin monella on mitään tuollaisia robotteja vastaan. Meillä on jo siivousrobotteja, jotka imuroivat lattioita tai leikkaavat nurmikkoa. Palvelurobotti on samanlainen, mutta fiksumpi.

Japanilainen tutkimuslaitos esitteli keväällä uuden robottineiti HRP-4C:n, joka kävelee ihmismäisesti ja osaa ilmaista kasvoillaan tunteita. Myös robomaailman julkkis, Hondan valmistama Asimo, muistuttaa ihmistä. Tuomas Lukka uskoo tulevaisuuden robottien olevan yhä ihmismäisempiä.

Ihmisillä on jo nyt tunteita robottipalvelijoitaan kohtaan. Lukka kertoo, kuinka siivousrobotti Roomban omistajat haluavat huollon jälkeen ehdottomasti juuri saman yksilön takaisin, vaikka kyseessä on vain pieni pyöreä metallilieriö. Millaisia tunteita ihmisen kaltainen robotti mahtaa herättää?

- On hyvin mielenkiintoista, miten me suhtaudumme robotteihin - etenkin siinä vaiheessa, kun koneellakin on tunteet. Ja tunteet robotteihin tullaan varmasti laittamaan. Ilman tunteita ne eivät pysty sosiaaliseen vuorovaikutukseeen ihmisten kanssa.

Tuomas Lukka selittää ihmisen tunteiden kehittyneen evoluutiossa siksi, että niistä on ollut hyötyä ympäröivän maailman kohtaamisessa. Tunteet ovat mekanismeja, jotka pitävät ihmisen radallaan - tai tarvittaessa vievät uudelle.

- Vastaavia mekanismeja tarvitaan myös roboteille. Sitä enemmän, mitä strukturoimattomammassa ympäristössä ne toimivat.

Koneiden tunteet palvelevat oppimista. Jos siivoojarobotti ei saa sotkuista huonetta kuntoon, sen pitää "turhautua" ja muuttaa toimintaansa. Kun työ sujuu hyvin, sen kannattaa tuntea tyydytystä ja tehdä työ samoin vastakin.


Koneet pysyvät kontrollissa

Tuomas Lukka lukee mieluusti muun muassa skotlantilaisen Iain M. Banksin tieteisromaaneja, joissa kuvataan ihmisten ja kehittyneiden robottien yhteiseloa, sekä englantilaisen Charles Strossin kirjoja, jotka käsittelevät singulariteetin jälkeistä maailmaa, maailmaa ilman ihmisiä.

Lukka kertoo tuntevansa muutkin scifin visiot robottien hallitsemasta tulevaisuudesta Matrixin lumetodellisuudesta Terminaattorin Skynet-tekoälyyn. Hän kuitenkin painottaa, että vaikka koneet ohittaisivat ihmisen älykkyydessä muutaman sadan vuoden kuluessa, se ei tarkoita koneiden kapinaa.

- Koko tekniikan kehityksen ajan Jacquardin kangaspuista lähtien on ollut ihmisiä, jotka ovat pelänneet teknologiaa. Mutta aina asiat ovat järjestyneet. Robottien irtautuminen kontrollista on epätodennäköistä, samoin uuden älykkyyden syntyminen tietoverkoissa. Kysymys on koneista - jos ne eivät tee, mitä niiden halutaan tekevän, ne korjataan.

Onko edes teoriassa mahdollista, että koneet kehittäisivät itselleen ajan kuluessa samanlaisen henkiinjäämisvietin kuin ihmiset, kieltäytyisivät tulemasta korjatuksi ja päihittäisivät ihmiset?

Lukka on pitkään hiljaa. Lopulta hän vastaa hieman monimutkaisin sanakääntein:

- Jos kysymys asetetaan niin, että onko olemassa sellainen konfiguraatio teknologiaa, joka pystyisi selviytymään paremmin kuin me, niin se on todennäköistä. Ihmisvartalo on hyvin rajoittunut. Se perustuu dna:han ja proteii¬nisynteesiin, jotka ovat monin tavoin huonoja rakennuspalikoita.

- Jos taas kysytään, onko todennäköistä, että päädymme tähän, vastaus on ei.


Robotiikka odottaa Microsoftiaan

Robotiikan kärjessä ovat japanilaiset isot tekniikkajätit, kuten Honda ja Toyota. Alalla kuhisee, ja kaikki tietävät, että jotakin tapahtuu pian. Nykyiset edelläkävijät voivat kohta olla vanhan IBM:n kaltaisia dinosauruksia, jotka jäävät nopeasti kasvavien haastajien jalkoihin.

Kun tietokoneet olivat samassa kehitysvaiheessa, Bill Gatesin ja Paul Allenin yritys MicroComputer SoftWare otti 1975 ensi askeleitaan New Mexicon Albuquerquessa. Nyt Helsingin Korkeavuorenkadulla käydään sijoittajakierrosta ja haetaan rahaa kasvuun.

Science fictioneissa on usein pahiksen roolissa kaikki robotit valmistava suuryritys. Onko tulevaisuus tällainen?
- Kaikki markkinoilla olevat yrittävät välttää tätä, mutta sääntelijän - yhteiskunnan - pitää valvoa sitä, että kilpailu toimii, Tuomas Lukka toteaa.

Entä jos se suurin onkin ZenRobotics?

- Jos ZenRobotics on se tulevaisuuden monopoli, saatan katua näitä sanoja. Tai ehkä en... Siinäkin tapauksessa toivoisin, että joku sääntelisi meitä, Lukka virnistää viiksiensä takaa.


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Tuomas J. Lukka


Ikä: 34

Arvo
: filosofian tohtori (fysikaalinen kemia)

Työnantaja: ZenRobotics

Ala: tekoäly, mallintaminen, robotiikka

Harrastukset: musiikki, erityisesti pianonsoitto mutta myös cembalo, fagotti ja nokkahuilu.
"Olen tehnyt musiikillisen aikamatkan: aloitin kamarimusiikista, ja nyt soitan progea."


Etappeja

1974 syntyy Turussa.

1992 kirjoittaa ylioppilaaksi ja aloittaa yliopisto-opinnot.

1995 väittelee tohtoriksi Helsingin yliopistossa.

1996 aloittaa kolmivuotisen tutkijanpestin Harvardissa.

1999 palaa Suomeen ja aloittaa tutkijana Jyväskylän yliopistossa.

2004 siirtyy yksityiselle sektorille Hybrid Graphics -yritykseen.

2006 palaa hetkeksi akateemiseen maailmaan, Teknilliseen korkeakouluun.

2007 perustaa kahden kumppaninsa kanssa Zendroidin, joka muuttaa pian nimensä ZenRoboticsiksi Lucasfilmin pyynnöstä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018