Ryhdikkäänä seisovan naisen kasvoja koristaa huntu ja erikoinen, kuudesta hiussuortuvasta koottu kampaus. Pitkä, taidokkaasti laskeutuva mekko viittaa naisen korkeaan asemaan, samoin vakava ilme. Nainen on Vestan neitsyt, kotilieden jumalattaren Vestan papitar. Eläessään 2000 vuotta sitten hän oli yhdessä viiden virkasisarensa kanssa Rooman arvostetuimpia naisia.



TEKSTI: Päivi Parhi-Riikola



Ryhdikkäänä seisovan naisen kasvoja koristaa huntu ja erikoinen, kuudesta hiussuortuvasta koottu kampaus. Pitkä, taidokkaasti laskeutuva mekko viittaa naisen korkeaan asemaan, samoin vakava ilme. Nainen on Vestan neitsyt, kotilieden jumalattaren Vestan papitar. Eläessään 2 000 vuotta sitten hän oli yhdessä viiden virkasisarensa kanssa Rooman arvostetuimpia naisia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

Keskellä Forum Romanumia, antiikin Rooman poliittisen elämän keskusta, matkailijan katse osuu pieneen, pyö-reään temppeliin. Pyhäköstä on jäljellä betonijalusta, muutama kerros tuffikivilaattoja sekä kaistale vuonna 1930 rekonstruoitua seinää. Temppelin eteläpuolella on monin verroin suuremman rakennuksen seinä- ja pylväsrakenteita. Rakennelman sisäpihaa koristaa rivistö naispatsaita, joista vain yksi on säilynyt ehyenä.

Tällä paikalla kuusi neitsytpapitarta varjeli Rooman valtakunnan kohtaloa tuhannen vuoden ajan. Nämä vestaalittariksi (virgo vestalis) kutsutut papittaret pitivät kotilieden jumalattaren Vestan temppelissä yllä ikuista tulta, joka takasi Rooman pysyvyyden. Vestan neitsyiden uskottiin olevan kirjaimellisesti vastuussa Rooman kohtalosta, ja siksi heillä oli keskeinen osa monissa uskonnollisissa toimituksissa.

Virkaan jo pikkutyttönä

Päästäkseen vestaalittareksi roomalaistytön oli täytettävä monia kriteerejä. Hänen oli oltava 6-10-vuotias, hänellä ei saanut olla puhe- eikä kuulovikaa eikä ruumiillisia epämuodostumia, ja hänen vanhempiensa tuli olla elossa eivätkä he saaneet olla orjia tai edes vapautettuja orjia. Tytön vanhemmat eivät myöskään saaneet työskennellä “alhaisessa tai säädyttömässä" ammatissa, esimerkiksi näyttelijöinä tai kapakoitsijoina.

Vestaalittarien työhönottajana ja eräänlaisena esimiehenä toimi pontifex-pappiskollegion johtaja pontifex maximus. Hän valitsi tarjottujen tytärten joukosta “työhaastatteluun“ 20 ehdokasta, joista Rooman kansankokous äänesti uudet papittaret. Aiemmin tyttäret olivat olleet isiensä omaisuutta, mutta heti valintahetkellä pontifex maximuksesta tuli heille symbolinen isä ja tytöt siirtyivät hänen valtansa alaisiksi.


Vestaalittaren 30-vuotisesta pappisurasta ensimmäinen kolmannes kului monien velvollisuuksien opetteluun, toinen niistä huolehtimiseen ja kolmas uusien vestaalittarien opettamiseen. Palvelusajan jälkeen vestaalittaresta tuli Vestan ylipapitar, virgo Vestalis maxima.




Neitsyt pukeutui valkoiseen

Vestaalittarien pukeutuminen kertoo, että he olivat poikkeuksellisen pyhiä hahmoja roomalaisessa uskonnossa.


Papittarien kuudesta hiussuortuvasta koottua sex crines -kampausta käyttivät lisäksi vain roomalaiset morsiamet. Vestaalitar käytti morsiamen tapaan myös huntua, mutta hänellä se oli valkoinen, kun taas morsiamen huntu oli punainen.


Vestaalittaren pitkä valkea puku muistuttaa stolaa, johon saivat pukeutua vain matroonat, syntyperäiset roomalaisrouvat. Matroonien tunnuksia olivat myös siveyttä symboloivat hiusnauhat (vittae), joilla vestaalitar kokosi kampauksensa. Kukkakoristeet ja parfyymit olivat hänelle sopimattomia.

Vestaalittaret olivat ainoita roomalaispappeja, jotka olivat sidoksissa työhönsä ympäri vuorokauden. Koko uransa ajan he asuivat atrium Vestaessa, vapaasti käännettynä Vestan salissa, jossa oli pieni makuu-soppi kullekin papittarelle.

Rituaalit piti hallita

Perinteisessä roomalaisessa uskonnossa pidettiin ensisijaisen tärkeänä, että rituaalit - joita vestaalittarilla riitti vuosittain lukemattomia - suoritettiin täsmälleen oikein, kaikkien ikiaikaisten, usein monimutkaisten ja yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Vestaalitar käveli uskonnollisissa kulkueissa ja usein myös keisa-rien sotavoittojen kunniaksi järjestetyissä triumfeissa valkoisessa virka-puvussaan pyhän näköisenä, mutta ennen muuta hän suoritti uhritoimituksia, eläin- ja juomauhreja, joita oli monenlaisia. Esimerkiksi fordicidia-nimisessä hedelmällisyysjuhlassa huhtikuussa hän poltti vasikan sikiön, ja lokakuussa sodanjumala Marsin kunniaksi järjestetyssä juhlassa hän vuodatti uhratun hevosen veren.

Vestan omaa juhlaa vestaliaa vietettiin kesäkuun alkupuolella. Silloin leipurit koristelivat myllyjään pyörittäneet aasit kukista ja leivistä rakennetuilla seppeleillä. Vanhan uskomuksen mukaan juuri vestalian jälkeen oli erityisen suotuisa aika mennä naimisiin.




Vestan kultti Roomaa vanhempi

Kaivaukset kertovat, että myytissä on vinha perä.


Ehkä Rooman perustaja Romulus oli vestaalittaren poika.


Keisari Augustuksen ajan suuret runoilijat Vergilius, Horatius ja Ovidius kertovat, että Vestan kultti saapui Rooman seudulle tarunhohtoisesta Troijasta. Muinaisen mahtikaupungin hävitystä paennut prinssi Aineias pelasti Vestan pyhät esineet ja toi ne mukanaan Latiumiin eli nykyiseen Lazion maakuntaan.


Historioitsija Liviuksen mukaan neitsytpapittaret hoitivat Vestan kulttia jo Roomaa edeltäneessä Alba Longan kaupungissa, jonka Aineiaan poika perusti. Arkeologiset löydöt tukevat perimätietoa, sillä Vestan kulttipaikoista on löytynyt jäänteitä eri puolilta Laziota ja myös eteläisemmästä Campanian maakunnasta, erityisesti Pompejista.

Neitsyt tuli raskaaksi

Ensimmäinen myyttien tuntema vestaalitar oli Alba Longan kuninkaan Numitorin tytär Rhea Silvia. Roomalaiskirjailijat kutsuivat häntä Iliaksi viitaten Troijan kreikankieliseen Ilion-nimeen. Rhea Silvian setä Amulius anasti vallan veljeltään ja pakotti Rhea Silvian Vestan papittareksi, jolta vaadittiin ehdotonta neitsyyttä. Näin prinsessa ei voinut synnyttää kilpailevaa perillistä.


Rhea Silvia tuli kuitenkin raskaaksi. Mytologisen selityksen mukaan sodan jumala Mars ei voinut vastustaa vedenhakumatkalla hiukset valtoiminaan levännyttä kaunista papitarta. Raadollisempi selitys on, että Amulius raiskasi hänet.


Kun Rhea Silvia synnytti kaksospojat, Amulius määräsi heidät hukutettaviksi. Helläsydäminen palvelijatar kuitenkin asetti poikavauvat koriin Tiberjoen vietäviksi. Tarun mukaan naarassusi löysi pojat ja imetti heitä kuin omia lapsiaan, kunnes he päätyivät Faustulus-paimenen ja tämän vaimon huomaan. Miehistyttyään kaksosveljet Romulus ja Remus kostivat Amuliukselle, ja myöhemmin Romulus perusti Rooman vuonna 753 eKr.

Löytyi vanha palatsi

Viime aikoihin saakka tutkijat ovat uskoneet, että vasta Rooman toinen kuningas, historialliseksi henkilöksi todistettu Numa Pompilius perusti Vestan valtiollisen kultin. Näin kertoo myös kirjailija-filosofi Plutarkhos.


Roomalaisen Sapienzan yliopiston arkeologian professorin Andrea Carandinin johtamat kaivaukset Forum Romanumilla paljastivat kuitenkin hiljattain, että Vestan temppelin lähellä sijaitsevan, Romuluksen mukaan nimetyn pyörötemppelin alla on yli 400 neliömetrin laajuisen rakennuskompleksin jäännökset. 700-luvulle eKr. ajoitetun rakennelman yhteydestä löytyi myös pyöreä maja.


On hyvin mahdollista, että valtava rakennelma oli Rooman ensimmäisen kuninkaan palatsi ja pyörömaja Vestan pyhäkkö. Myytit voivatkin olla totta: ehkä Romulus oli todellinen henkilö ja ehkä jo hän loi Roomaan Vestan valtiollisen kultin äitinsä muistoa kunnioittaen.


Vestaalittarien päivittäisiin velvollisuuksiin kuului Vestan pyhän tulen ylläpitämisen lisäksi temppelin puhtaanapito: he kantoivat joka päivä vettä Forumilla sijainneesta pyhästä lähteestä siivousaskareita varten. Toinen kotityömäinen velvollisuus oli kaikissa valtiollisissa uhritoimituksissa käytetyn mola salsa -leivän valmistaminen. Vestan atriumissa oli pieni mylly, jossa papittaret jauhoivat uhrileipään tarvitut jauhot.

Vestaalittaret olivat myös aivan konkreettisesti Rooman valtakunnan luottonaisia. He varjelivat Rooman kohtaloa sääteleviä pyhiä esineitä, joita säilytettiin Vestan temppelissä sijainneessa varastokomerossa. Samaiseen varastoon annettiin vestaalittarien huomaan myös monia tärkeitä poliittisia asiakirjoja ja valtiomiesten testamentteja. Keisariajalla vestaalittarien arvopaperiarkisto laajeni entisestään.

Työstä hyvää palkkaa

Tyttären vestaalius oli kunniaksi vanhemmille, mutta toisaalta vanhemmat eivät aina olleet valmiita luovuttamaan tytärtään raskaisiin tehtäviin. Vestaalitarehdokkaista olikin ajoittain pulaa. Keisarien elämäkerroista tunnettu Suetonius kertoo, että erään vestaalittaren kuoltua keisari Augustuksen (63 eKr.-14 jKr.) aikana monet vanhemmat pyysivät saada poistaa tytärtensä nimet ehdokaslistalta. Tällöin Augustus vannoi: “Jos tyttärentyttäreni olisivat tarpeeksi vanhoja, ehdottaisin virkaan jompaakumpaa heistä."

Velvollisuuksien vastapainona vestaalittarilla oli alusta pitäen monia etuoikeuksia. Historioitsija Liviuksen mukaan jo kuningas Numa Pompilius (hallitsijana 725-673 eKr.) myönsi heille valtionkassasta rahalahjoituksen, “jotta neitsyyden vaatimus tuntuisi siedettävämmältä", ja viimeistään keisariajalle tultaessa vestaalittaret saivat työstään korkeaa palkkaa.

Rooman lainsäädännössä keskeiset kahdentoista taulun lait vuoden 450 eKr. tienoilta todistavat, että vestaalittaret saivat jo varhain ainoina roomalaisina naisina oikeu-den laatia testamentin ja hallita omaisuuttaan. Heidän pääperijänsä oli Rooman valtio, mutta sukulaisilleenkin he saattoivat jättää pieniä perintöosuuksia.

Keisariajalla vestaalittarien valta näkyi myös ulkoisesti. Augustus varasi heille teatteriesityksiin aitiopaikat keisariperheen vierestä. Vestaalitar liikkui kantotuolissa Rooman kaupungissa, ja hänen edellään kulkivat aina liktorit eli virkamiesten saattajat merkkinä siitä, että vastaantulijoiden oli annattava tietä. Ainoastaan toiset vestaalittaret ja matroonat eli syntyperäisten roomalaismiesten roomalaissyntyiset aviovaimot olivat vapaat väistämisvelvollisuudesta.

Ei mitään luostarielämää

Historioitsija Dio Cassiuksen (n. 155-235 jKr.) mukaan vestaalittarille määrättiin saattajat vuonna 42 jKr. Muuan vastaantulija oli näet solvannut illalliselta palaavaa vestaalitarta, koska ei ollut tunnistanut tätä pyhäksi papittareksi. Vestaalittaret eivät siis suinkaan eläneet eristyksissä. He osallistuivat lukemattomiin julkisiin tapahtumiin ja edustustilaisuuksiin, ja heidän työpaikkansa ja asuintalonsa sijaitsivat valtakunnan päätöksentekopaikalla.

Vestaalittaret osasivat myös hyödyntää vapauksiaan ja asemaansa. Kirjailija-filosofi Plutarkhos (noin 50-120 jKr.) kertoo, kuinka vestaalitar Liciniaa ja tämän serkkua, valtiomies Crassusta, epäiltiin siveettömyydestä vuonna 73 eKr., koska heidän oli nähty tapailevan toi-siaan jatkuvasti. Tapaamisten motiivi osoittautui lailliseksi: Crassus halusi ostaa serkkunsa omaisuutta käypään hintaan.

Myös valtiomies Ciceron (106-43 eKr.) oikeuspuheista ja vestaalittarien kunniaksi pystytettyjen patsaiden omistuskirjoituksista käy ilmi, että vestaalittaret tukivat sukulaisiaan, puolustivat heitä oikeudenkäynneissä ja käyttivät omaisuuttaan ja vaikutusvaltaansa miessukulaistensa poliittisen uran edistämiseen.

Palvelusaikansa jälkeen vestaalitar oli vapaa jättämään pappiskollegion itsellisenä naisena ja menemään naimisiin. Harva vestaalitar kuitenkin jätti virkasisarensa. Antiikin lähteiden mukaan vestaalittaren




Langennut haudattiin elävältä

Neitsyyden vaatimus oli vestaalittarelle ehdoton. Jos papitar päästi huolimattomuuttaan Vestan pyhän tulen sammumaan, esimies pontifex maximus rankaisi häntä raipaniskuilla. Mutta jos vestaalitar käyttäytyi siveettömästi, rangaistus oli hirvittävä: hänet haudattiin elävältä ja hänen rakastajansa piestiin kuoliaaksi.


Koko kaupunki hiljeni järkyttyneenä seuraamaan seremoniaa, jonka päätteeksi neitsyytensä menettänyt vestaalitar laskeutui maanalaiseen huoneeseen. Hautahuoneeseen oli asetettu makuusohva, lamppu sekä pienet annokset leipää, vettä, maitoa ja oliiviöljyä. Lopuksi huone peitettiin mullalla. Kuten antiikin tutkija Ariadne Staples Cambridgen yliopistosta huomauttaa, seremonia loi illuusion, ettei tuomittua vestaalitarta tapettu - hän vain katosi maan alle.


Kun Roomaa kohtasivat poikkeukselliset onnettomuudet, syyksi epäiltiin vestaalittarien siveettömyyttä.  Kun heidät uhrattiin, kansa saatiin tyyntymään. Vuoden 216 eKr. suurtappio karthagolaisen sotapäällikön Hannibalin joukoille sekä vuoden 113 eKr. gallialaishyökkäyksen uhka johtivat useiden vestaalittarien kuolemaan.


Valtakunnan menestys taas kertoi, että vestaalittaret olivat viattomia. Kun keisari Domitianus syytti vestaalitar Corneliaa siveettömyydestä, tämä puolustautui oikeudenkäynnissään menestyksekkäästi: “Kuinka keisari voi ajatella, että olen saastunut, kun hän on ollut voitokas valloituksissaan koko sen ajan, jona olen suorittanut pyhiä velvollisuuksiani?“


Joskus vestaalittaria epäiltiin siveettömyydestä kevein perustein. Vestaalitar Postumian kerrotaan joutuneen miespappien silmätikuksi pelkästään siksi, että hän laittautui aina viehättävän näköiseksi ja hurmasi ihmisiä nokkeluudellaan. Niinpä pontifex maximus kehotti Postumiaa lopettamaan vitsailun ja pyrkimään pukeutumisessaan pyhyyteen viehättävyyden sijasta.

Arvostus näkyi asumisessa

Keisari Augustuksen ajasta lähtien vestaalittaret nauttivat entistä suurempaa arvonantoa. Augustus perusti Forumin viereisellä Palatiumkukkulalla sijainneen palatsinsa yhteyteen toisen Vestan pyhäkön ja antoi vestaalittarille tärkeitä tehtäviä monissa uusissa keisarillisissa juhlamenoissa. Runoilijat kirjoittivat Vestasta Augustuksen jumalaisena sukulaisena, ja keisari Claudiuksen aikana vestaalittaret määrättiin vastuuseen Augustuksen vaimon Livian jumalakultista.


Myöhäisemmältä keisariajalta vestaalittarien roolista tiedetään hyvin vähän, sillä vuosilta 50-354 jKr. ei ole säilynyt lainkaan kalentereita, jotka ovat keskeisiä lähteitä tutkit-taessa Rooman uskonnollista elämää. Ehkä uskonnolliset juhlat muuttuivat jatkuvasti hallitsijoiden vaihtuessa, ja sen vuoksi aiemmin kiveen hakatut kalenterit korvattiin maalatuilla, jotka säilyivät huonosti.

Vestan temppelin ja atriumin arkeologiset löydökset kuitenkin viittaavat siihen, että vestaalittaret elivät keisariajalla ylellisesti. Temppelin säilyneet rakenteet ovat peräisin 100-200-lukujen vaihteesta, jolloin keisari Septimius Severuksen puoliso Julia Domna johti temppelin korjaustöitä. Vestan atriumia puolestaan korjattiin ja laajennettiin vuonna 64 jKr. Neron aikaisen Rooman palon jälkeen. Mittava rakennustyö valmistui Trajanuksen hallintoaikana vuonna 113.

Uusi täysihoitola erosi huimasti tasavallan aikaisesta, seurakuntataloa muistuttaneesta asumuksesta. Atriumin sisäpuutarhaa komistivat upeat kaksikerroksiset pylväsrivistöt, joista alemmat oli hakattu vihreästä marmorista ja ylemmät punaisesta ja valkoisesta kalkkikivestä. Rakennuksen etelä- ja pohjoissii-pien yläkerroksissa oli makuuhuoneita vestaalittarille sekä heidän monille orjilleen ja palvelijoilleen.


Atriumin eteläsiiven alemmissa kerroksissa sijaitsivat tilavat kylpytilat, joiden kehittynyt lämmitysjärjestelmä ulottui myös ylemmän kerroksen huoneiden lattioiden alle. Vestaalittarilla siis oli makuuhuoneissaan lattialämmitys.

Vestan korvasi Neitsyt Maria

Kenties vestaalittarien ylelliset asuinolot kielivät siitä, että kultti muuttui ajan mittaan lähinnä muodollisuudeksi. Naisvihaajana tunnettu satiirikko Juvenalis (noin 60-135 jKr.) jopa väittää, että Vestan atrium oli hänen aikanaan “kuin ilotalo“.

Vaikka Juvenaliksen luonnehdinnassa olisikin perää, vestaalittarien arvovallasta myöhäisellä keisariajalla kertovat monet 200- ja 300-luvuilla eläneitä vestaalittaria esittävät patsaat sekä se, että vestaliaa vietettiin vielä 300-luvullakin neljän päivän mittaisena juhla-aikana. Viimeinen tunnettu vestaalitar oli Coelia Concordia, joka nimitettiin tehtäväänsä vuonna 380. Kollegion lakkautti vuonna 394 kristitty sotapäällikkö Stiliko.

Vestan pyhät rakennukset tuhoutuivat vasta 1500-luvulla, jolloin paavin hallintokoneisto ryösti kaiken antiikin Rooman monumenteista liienneen marmorin ja kalkkikiven Pietarinkirkon rakentamiseen. Kun modernit arkeologit löysivät vestaalittarien patsaiden palasia kasattuina Vestan atriumin pohjoissivustalle, he kenties ihmettelivät, miksi Neitsyt Mariaa palvoneet paavin virkamiehet suhtautuivat niin tylysti Rooman siveään suojelusjumalattareen.

.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018