Kaikki me maailman ihmiset olemme perimältämme niin identtisiä, ettei rodulle enää ole sijaa tieteen käsitteissä. Arkipuheessakin siitä haluttaisiin eroon.


ettei rodulle enää ole sijaa tieteen käsitteissä.
Arkipuheessakin siitä haluttaisiin eroon.




Ihmiset näyttävät eri puolilla maapalloa erilaisilta: ihon väri, hiukset, silmät ja nenän muoto vaihtelevat maanosittain. Samoin on varmasti joidenkin näkymättömien ominaisuuksien laita. Geneetikkojen mielestä rotu on silti tyhjä tai vähintään sekaannusta aiheuttava käsite.

Jotkut epäilevät, että rotu-sanasta luopuminen on vain poliittisesti korrekti vastaisku rasismille. Määrääväthän lääkäritkin lääkkeitä sen mukaan, mihin kansanryhmään potilaat kuuluvat. Esimerkiksi keuhkosyöpälääke gefitinibi tehoaa kymmeneen prosenttiin eurooppalaisista ja kolmeenkymmeneen prosenttiin aasialaisista.

- Ainoastaan geenitestin avulla voidaan ennustaa varmasti, keneen geenimuotojen mukaan räätälöity lääke puree ja keneen ei. Etnisen taustan perusteella voi esittää vain jonkinlaisen todennäköisyyden, sanoo Lynn Jorde, yhdysvaltalaisen Utahin yliopiston genetiikan professori, joka kesäkuussa kävi Helsingissä ihmisen genomia tutkivien geneetikkojen konferenssissa.


Eroja eniten yksilöissä

Genomitutkimuksesta kertynyt tieto osoittaa, että ihmiset ovat keskenään tavattoman samanlaisia: vain yksi tuhannesosa dna:sta vaihtelee yksilöiden välillä. 99,9 prosenttia perimästämme on identtistä.

Perimän pienimpiä mahdollisia eroja, yhden emäksen poikkeamia eli snipejä (single nucleotide polymorphism) tutkittaessa on havaittu, että melkein kaikki variaatiot löytyvät kaikilta mantereilta. Vaihtelusta 90 prosenttia esiintyy samalla mantereella asuvien yksilöiden välillä ja 10 prosenttia eri mantereiden väestöjen välillä. Yksilöt ovat siis erilaisempia kuin väestöt.

Jotkin snipit ja niiden yhdistelmät sentään ovat ominaisia tietyille väestöryhmille. Eräässä tutkimuksessa käytiin läpi lähes 12 000 snipiä ja saatiin näkyviin ryhmiä, jotka vastasivat joitakin väestöjä. Esimerkiksi osa amerikanafrikkalaisista asettui samaan ryhmään. Kaikkia ei kuitenkaan saatu siististi ryhmiteltyä minnekään.


Rajakiveä turha hakea

Ihmisten samanlaisuus johtuu siitä, että yhteinen alkuperämme on vain 100 000 vuoden takana Afrikassa. Siellä on koko nykyisen ihmiskunnan koti. Sieltä lähti aikoinaan suhteellisen pieni joukko asuttamaan muuta maailmaa.

Asutushistorian valossa järkeenkäypää ja totta on, että naapurit ovat keskenään geneettisesti samanlaisempia kuin vastakkaisella puolella maapalloa asuvat ihmiset. Keskimäärin erilaisuus lisääntyy kauemmaksi mentäessä. Ominaisuudet muuttuvat kuitenkin niin vähittäin, ettei ole olemassa kohtaa, johon olisi järkevää lyödä rodun rajakivi.

Alusta alkaen ihmispopulaatiot ovat myös sekoittuneet keskenään, toisin sanoen jatkaneet sukua muidenkin kuin lähipiirin kanssa. Tästä syystä myös geneetikko Jorden norjalaisten juurten seassa voi olla geenimuotoja, jotka ovat yleisimpiä jossakin muualla. Ottaen huomioon norjalaisten viikinkihistorian se ei olisi ihme ollenkaan.

- Me ihmiset olemme tosi hyviä vaihtamaan dna:ta. Uutta otetaan aina, kun on tilaisuus, Jorde sanoo. - Olemme hyvin sekalaista joukkoa. Puhdasta rotua ei ole koskaan ollutkaan.


Tilalle etninen tausta

Olisiko sitten parempi, jos rodun käsitteestä luovuttaisiin myös arkikielessä? Voisi olla. Rodun käyttö aiheuttaa sekaannusta ja kiihtymystä.

- Ihmiset puhuvat irlantilaisesta rodusta ja jopa juutalaisesta rodusta, vaikka juutalaisuus on uskonto, Jorde huomauttaa.

Käytännöllisempää olisi puhua ihmisten etnisestä taustasta. Siihen sisältyvät myös kasvuympäristö ja kulttuuri. Tai vaikkapa sukujuurista, jotka ovat aina moninaiset ja juontuvat konkreettisista esi-isistä ja -äideistä eivätkä oletetuista ominaisuuksista.



 

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.