Kaikki me maailman ihmiset olemme perimältämme niin identtisiä, ettei rodulle enää ole sijaa tieteen käsitteissä. Arkipuheessakin siitä haluttaisiin eroon.


ettei rodulle enää ole sijaa tieteen käsitteissä.
Arkipuheessakin siitä haluttaisiin eroon.




Ihmiset näyttävät eri puolilla maapalloa erilaisilta: ihon väri, hiukset, silmät ja nenän muoto vaihtelevat maanosittain. Samoin on varmasti joidenkin näkymättömien ominaisuuksien laita. Geneetikkojen mielestä rotu on silti tyhjä tai vähintään sekaannusta aiheuttava käsite.

Jotkut epäilevät, että rotu-sanasta luopuminen on vain poliittisesti korrekti vastaisku rasismille. Määrääväthän lääkäritkin lääkkeitä sen mukaan, mihin kansanryhmään potilaat kuuluvat. Esimerkiksi keuhkosyöpälääke gefitinibi tehoaa kymmeneen prosenttiin eurooppalaisista ja kolmeenkymmeneen prosenttiin aasialaisista.

- Ainoastaan geenitestin avulla voidaan ennustaa varmasti, keneen geenimuotojen mukaan räätälöity lääke puree ja keneen ei. Etnisen taustan perusteella voi esittää vain jonkinlaisen todennäköisyyden, sanoo Lynn Jorde, yhdysvaltalaisen Utahin yliopiston genetiikan professori, joka kesäkuussa kävi Helsingissä ihmisen genomia tutkivien geneetikkojen konferenssissa.


Eroja eniten yksilöissä

Genomitutkimuksesta kertynyt tieto osoittaa, että ihmiset ovat keskenään tavattoman samanlaisia: vain yksi tuhannesosa dna:sta vaihtelee yksilöiden välillä. 99,9 prosenttia perimästämme on identtistä.

Perimän pienimpiä mahdollisia eroja, yhden emäksen poikkeamia eli snipejä (single nucleotide polymorphism) tutkittaessa on havaittu, että melkein kaikki variaatiot löytyvät kaikilta mantereilta. Vaihtelusta 90 prosenttia esiintyy samalla mantereella asuvien yksilöiden välillä ja 10 prosenttia eri mantereiden väestöjen välillä. Yksilöt ovat siis erilaisempia kuin väestöt.

Jotkin snipit ja niiden yhdistelmät sentään ovat ominaisia tietyille väestöryhmille. Eräässä tutkimuksessa käytiin läpi lähes 12 000 snipiä ja saatiin näkyviin ryhmiä, jotka vastasivat joitakin väestöjä. Esimerkiksi osa amerikanafrikkalaisista asettui samaan ryhmään. Kaikkia ei kuitenkaan saatu siististi ryhmiteltyä minnekään.


Rajakiveä turha hakea

Ihmisten samanlaisuus johtuu siitä, että yhteinen alkuperämme on vain 100 000 vuoden takana Afrikassa. Siellä on koko nykyisen ihmiskunnan koti. Sieltä lähti aikoinaan suhteellisen pieni joukko asuttamaan muuta maailmaa.

Asutushistorian valossa järkeenkäypää ja totta on, että naapurit ovat keskenään geneettisesti samanlaisempia kuin vastakkaisella puolella maapalloa asuvat ihmiset. Keskimäärin erilaisuus lisääntyy kauemmaksi mentäessä. Ominaisuudet muuttuvat kuitenkin niin vähittäin, ettei ole olemassa kohtaa, johon olisi järkevää lyödä rodun rajakivi.

Alusta alkaen ihmispopulaatiot ovat myös sekoittuneet keskenään, toisin sanoen jatkaneet sukua muidenkin kuin lähipiirin kanssa. Tästä syystä myös geneetikko Jorden norjalaisten juurten seassa voi olla geenimuotoja, jotka ovat yleisimpiä jossakin muualla. Ottaen huomioon norjalaisten viikinkihistorian se ei olisi ihme ollenkaan.

- Me ihmiset olemme tosi hyviä vaihtamaan dna:ta. Uutta otetaan aina, kun on tilaisuus, Jorde sanoo. - Olemme hyvin sekalaista joukkoa. Puhdasta rotua ei ole koskaan ollutkaan.


Tilalle etninen tausta

Olisiko sitten parempi, jos rodun käsitteestä luovuttaisiin myös arkikielessä? Voisi olla. Rodun käyttö aiheuttaa sekaannusta ja kiihtymystä.

- Ihmiset puhuvat irlantilaisesta rodusta ja jopa juutalaisesta rodusta, vaikka juutalaisuus on uskonto, Jorde huomauttaa.

Käytännöllisempää olisi puhua ihmisten etnisestä taustasta. Siihen sisältyvät myös kasvuympäristö ja kulttuuri. Tai vaikkapa sukujuurista, jotka ovat aina moninaiset ja juontuvat konkreettisista esi-isistä ja -äideistä eivätkä oletetuista ominaisuuksista.



 

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.