Me olemme oppineet tuntemaan Draculan verenhimoisena vampyyrikreivinä. Oikeakin Dracula oli verenvuodattaja, mutta kauhuviihteen verenimijä hänestä tuli vasta, kun irlantilaiskirjailija äkkäsi Balkanin historiasta väkevän nimen romaaninsa päähenkilölle.

Myyttien takana -sarja:

Teksti: Tuomas Hovi

Me olemme oppineet tuntemaan Draculan verenhimoisena vampyyrikreivinä. Oikeakin Dracula oli verenvuodattaja, mutta kauhuviihteen verenimijä hänestätuli vasta, kun irlantilaiskirjailija äkkäsi Balkanin historiasta väkevän nimen romaaninsa päähenkilölle.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007

Ruhtinas Dracula eli voivodi Vlad III Dracula ehti johtaa Valakiaa, nykyisen Romanian eteläkolkkaa, vain seitsemisen vuotta. Tästä huolimatta hän on Romanian historian tunnetuimpia hallitsijoita. Hänen maineensa kiiri yli Euroopan jo hänen elinaikanaan.Draculasta löytyy historiallisia merkintöjä turkkilaisista ja bysanttilaisista aikakirjoista ja paavi Pius II:n muistelmista, mutta mielikuvan ruhtinaasta ovat muokanneet tarinat, jotka kertovat ankarasta hallitsijasta. Draculasta tiedetäänkin tarinoita vähintään yhtä paljon kuin historiallisia tosiseikkoja.

Panttivangista valtiaaksiVlad Dracula syntyi mitä luultavimmin 1431 Transilvanian Sighisoarassa, missä hänen isänsä Vlad Dracul toimi maaherrana. Draculan lapsuudesta ei tiedetä oikeastaan mitään, vaikka isästä tuli vallankaappauksella Valakian hallitsija, voivodi Vlad II Dracul, pojan ollessa vasta viisivuotias.Huonosti tunnetaan myös nuoruusvuodet, jotka Dracula vietti ottomaanien hallitsemassa Turkissa. Sinne hän päätyi, kun isä 1442 ajautui riitoihin Unkarin kanssa jättäydyttään pois sodasta Turkkia vastaan. Pitääkseen kruununsa Vlad pyysi apua sulttaani Murad II:lta ja lähetti uskollisuutensa osoituksena nuorimmat poikansa, Draculan ja Radu Komean, panttivangeiksi tämän hoviin.Vankeus päättyi viimeistään 1448, jolloin Dra¬culasta tuli Valakian voivodi Vlad III Dracula. Unkarin kuningas oli edellisenä vuonna tapattanut Draculan isän, ja myös perheen vanhin poika Mircea oli murhattu. Sekavissa oloissa ottomaanit kiirehtivät auttamaan valtaan kieltään ja tapojaan tuntevan "oman miehensä".

Kausi päättyi lyhyeenDraculan ensimmäinen valtakausi kesti vain kaksi kuukautta. Tämä ei ollut mitenkään tavatonta, sillä Valakian ruhtinaiden hallituskaudet olivat olleet erittäin lyhyitä siitä pitäen, kun Valakiaa 21 vuotta hallinnut ja maan valtiolliset käytännöt lujittanut Draculan isoisä Mircea Vanha kuoli 1418 ja kruunusta alkoi loputon kamppailu, jota kävivät etenkin Mircean perilliset Drăculeştit ja hänen veljensä ja edeltäjänsä Dan I:n jälkeläiset Dăneştit. Valtataistelua ruokki ennen kaikkea hallitsijan valintatapa. Kruunu ei periytynyt isältä vanhimmalle pojalle, vaan voivodin valitsi aatelisto ruhtinassuvun miespuolisten jäsenten keskuudesta. Ylhäisöllä oli omia intressejään ja suosikkejaan, ja - kuten edellä on käynyt ilmi - valtapeliin puuttuivat myös naapurivaltiot Unkari ja Turkki. Unkarin sotaväki päätti Draculankin ensimmäisen valtakauden anastamalla kruunun Dăneştien Vladislav II:lle.

Toinen rupeama ankaraPoliittiset tuulet kääntyivät, ja 1456 Dracula palasi Unkarin avustamana Valakian valtaistuimelle. Tämä hallituskausi kesti vuoteen 1462, ja juuri näiltä kuudelta vuodelta on peräisin Draculan julma, jopa hurmeinen maine.Heti kruunun saatuaan Dracula alkoi siirtää valtaa aatelistolta itselleen. Hän ryhtyi myös vahvistamaan oikeusjärjestelmää ja ulotti kuolemantuomion kaikkiin kansankerroksiin. Tarinoiden mukaan Dracula vihasi pahuutta ja petturuutta niin paljon, ettei yksikään rikoksentekijä säilyttänyt henkeään, oli hän sitten mies, nainen tai lapsi, rikas tai köyhä, kauppias, pappi tai munkki, aatelinen tai talonpoika.Uusi järjestys herätti vastustusta aatelisten keskuudessa, mutta tavallisen kansan silmissä Dracula vaikutti aiempaa oikeudenmukaiseltammalta, joskin ankaralta hallitsijalta. Näiden aikojen peruina Dracula sai lisänimen Tepeş eli Seivästäjä. Nimi juontui hänen käyttämästään kivuliaasta teloitusmenetelmästä: seivästyksestä. Draculan kerrotaan seivästyttäneen tuhansia, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä, niin vieraita vihollisia kuin maanmiehiään. Ensimmäisinä seipääseen päätyivät rikkaat kauppiaat, joiden Dracula katsoi sekaantuneen veljensä Mircean murhaan. Kuuluisan tarinan mukaan Dracula kokosi pääkaupungin Targovisten vaikutusvaltaiset asukkaat yhteen ja seivästytti kaikki aikamiehet. Nuorukaiset, naiset ja lapset hän kuljetutti Poenariin rakentamaan linnaansa. Siellä ihmiset raatoivat, kunnes vaatteet putosivat riekaleina heidän päältään.

Sotaonni valui hukkaanDracula järjesteli myös ulkopolitiikkaa. Hän halusi kasvattaa Valakian riippumattomuutta ja lopettaa naapureiden puuttumisen ruhtinaskunnan asioihin.Tilaisuus tuli, kun paavi Pius II alkoi 1461 koota sotajoukkoja ristiretkelle ottomaaneja vastaan. Dracula katkaisi siteet Turkkiin ja kieltäytyi suorittamasta vuotuista veroa, jota Valakia oli Turkille maksanut Mircea Vanhan ajoista asti. Sulttaani Mehmed Suuri kimpaantui, ja pian¬ korkea-arvoinen lähettiläs Hamza Pašša saapui vaatimaan veroa. Dracula vastasi seivästyttämällä lähettilään ja hyökkäämällä Turkkiin. Unkarin kuninkaalle lähettämässään kirjeessä Dracula kertoo tapattaneensa 23 883 vihollista, jos mukaan ei lasketa niitä, jotka paloivat taloihinsa tai joiden päitä ei ollut tuotu hänen upseereilleen.Nyt Mehmed Suuri hyökkäsi Valakiaan. Hänen armeijansa oli huomattavasti Draculan armeijaa suurempi, ja se eteni muutamien kilometrien päähän Targovistesta. Sitten sitä kohtasi järkyttävä näky. Sissisotaan ja öisiin yllätyshyökkäyksiin turvautunut Dracula oli pystyttänyt seivästetyistä turkkilaisista "metsän" tien varteen. Eri lähteiden mukaan seipäissä retkotti 10 000-40 000 ruumiista. Vaikka luku on mitä luultavimmin liioiteltu, näyn kerrotaan olleen sen verran vaikuttava, että sulttaani keskeytti hyökkäyksensä ja palasi Turkkiin.Dracula ei kuitenkaan voittanut sotaa. Hänen veljensä Radu Komea, joka oli koko ajan pysynyt uskollisena sulttaanille, jäi Valakiaan, sai aateliset puolelleen ja nousi ruhtinaaksi. Dra¬cula pakeni Transilvanian vuorille.

Unkari petti kumppaninsaDraculan oli tarkoitus kohdata Transilvaniassa Unkarin kuningas Matias Corvinus, joka Draculan lailla oli päättänyt osallistua ristiretkeen. Dracula uskoi, että Corvinuksen armeija auttaisi häntä syrjäyttämään Radun valtaistuimelta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Yllättäen Corvinuksen miehet vangitsivat Draculan.Corvinus oli ajautunut ongelmiin Saksan keisarin Fredrik III:n kanssa. Keskittyäkseen niiden hoitoon hän halusi irrottautua ristiretkestä paavia loukkaamatta. Vatikaani oli näet antanut huomattavat määrärahat retkeä varten.Dracula tarjosi hyvän tekosyyn. Transilva¬nian saksalaisten kauppaiden avustuksella Corvinus väärensi Draculan nimissä kirjeen, jossa vannottiin alamaisuutta sulttaanille. Lisäksi kauppiailta lähti paaville viestejä Draculan aiheuttamista kauheuksista. Näin he kostivat riidat, joita heillä oli koko ajan ollut Draculan kanssa.

Vielä kerran ruhtinaaksiDracula oli Unkarin kuninkaan vankina 13 vuotta. Aluksi vankeus lienee ollut todellista vankeutta, mutta melko nopeasti se muuttui pikemmin kotiarestiksi. Dracula jopa meni naimisiin erään Corvinuksen sukulaisen kanssa, luopui ortodoksiuskostaan ja kääntyi katoliseksi.Silti hovi piti Draculaa eräänlaisena nähtävyytenä. Tarinoiden mukaan julmuuksistaan kuuluisa ruhtinas tuotiin paikalle aina, kun kuningas otti vastaan Turkin lähettiläitä. Pelkkä Draculan läsnäolo pelotti sulttaanin toimimaan kuten kuningas halusi.Dracula vapautui vankeudesta 1475, ja seuraavana vuonna hän nousi kolmannen kerran Valakian valtaistuimelle. Corvinus oli muuttanut mielensä ja ryhtynyt tukemaan Draculaa, ja apua tuli myös Moldavian voivodilta TapaniSuurelta.

Valakia tasapainoili politiikan ytimessäValakia oli pieni muttei merkityksetön ruhtinaskunta. Vaikka se sijaitsi Euroopan laidalla, sillä oli tärkeä asema 1400-luvun valtapolitiikassa kahden aikansa suurvallan välissä.Etelässä naapuriksi työntyi ottomaanien Turkki, joka pyrki Balkanin herraksi. Draculan noustessa Valakian voivodiksi Turkki käytti määräysvaltaa Bulgariassa ja Serbiassa, ja toisen kauden alla 1453 se kukisti Konstantinopolin ja samalla koko Bysantin keisarikunnan, joka oli yli tuhat vuotta toiminut kristityn Euroopan etuvartiona muslimeja vastaan.Pohjoisessa oli naapurina Unkari, joka eli voimanvuosiaan. Se oli saalistanut vasalleikseen useita Balkanin ruhtinaskuntia, ja Bysantin kaaduttua se otti tehtäväkseen kristikunnan suojelemisen Vähän-Aasian vääräuskoisilta.Näissä oloissa Valakian asema ei ollut helppo. Suuret naapurit sekaantuivat tavan takaa hallitsijanvaaliin ajaen voivodeiksi omia suosikkejaan, ja voivodit tasapainoilivat miten parhaiten taisivat heittäytyen tilanteen mukaan jommankumman naapurinsa kelkkaan näiden keskinäisissä mittelöissä. Kun vielä sisäpolitiikkaa repivät ruhtinassukujen valtataistelut, voivodien hallituskaudet jäivät lyhyiksi, keskimäärin kahteen vuoteen. Dra¬culan ajan päättyessä hallitsijaa oli 1400-luvulla vaihdettu jo 27 kertaa.Myös tästä eteenpäin olot pysyivät epävakaina, mutta Valakia säilyi jotakuinkin itsenäisenä - siinäkin vaiheessa, kun ottomaanit 1500-luvulla vyöryivät Unkariin. Ruhtinaskunnan autonomia kapeni selvästi vasta 1700-luvulla ottomaanien ryhtyessä nimittämään Istanbulin kreikkalaisylimyksiä Valakian voivodeiksi.

Valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Vain runsaan kuukauden hallittuaan Dracula kuoli taistelussa, jota hän kävi Bukarestin lähellä syrjäyttämäänsä Dăneşti-ruhtinasta Basarab Vanhaa vastaan.Kuoleman yksityiskohdista ei ole varmuutta. Lähteet antavat tapahtumista kolmenlaista tietoa: Dracula kuoli joko Basarabia avustaneiden turkkilaisten tai Valakian aatelisten salajuonen uhrina tai hänen omat sotilaansa tappoivat hänet vahingossa. Perimätiedon mukaan Draculan pää katkaistiin ja vietiin Konstantinopoliin lahjaksi Mehmed Suurelle.

Pamfletit vievät sanaaSeivästäjä oli poissa, mutta tarinat jäivät - ja levisivät laajalle ja nopeasti, sillä kirjapainotaito oli keksitty vähän aikaisemmin. Voidaan sanoa, että painatteet, joita tehtailivat etenkin saksalaiset ja venäläiset, olivat aikansa bestsellereitä, joita ahmittiin kuin menekkiteoksia nykyään.Pamflettien mukaan Dracula oli julma tyranni, joka keitti ihmisiä elävältä, nautti aamiaisensa seivästettyjen ruumiiden keskellä ja tuotti enemmän marttyyreitä kuin Herodes, Nero, Diocletianus ja kaikki pakanat yhteensä. Vampyyreihin nimi Dracula yhdistettiin vasta 1897, kun irlantilainen kirjailija Bram Stoker julkaisi uraauurtavan kauhuromaaninsa. Siitä pitäen kreivi Dracula ja ruhtinas Dracula onkin sitten samastettu toisiinsa varsinkin populaarikulttuurissa.Eri yhteyksissä on esitetty, että Bram Stokerin fiktiivinen Dracula perustuu täysin historialliseen Draculaan. Tämä on liioittelua, sillä Stoker ei muistiinpanojensa perusteella tiennyt Vlad Draculasta juuri mitään. Koska Stoker muuten hyödynsi tarkasti lähdekirjallisuutta, on erittäin epätodennäköistä, ettei hän olisi ottanut mukaan Draculan julmuuksia, jos hän olisi ollut niistä perillä.

Stoker poimi kaksi faktaaKun Stoker ryhtyi kirjoittamaan kauhuromaaniaan, hän antoi päähenkilölle nimeksi kreivi Vampyyri. Hän tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin luettuaan Bukarestissa Britannian konsulina toimineen William Wilkinsonin muistelmat, joissa Draculasta kerrotaan lyhyesti.Wilkinson mainitsee sekä Draculan että hänen isänsä kutsuen kumpaakin Draculaksi. Lisäksi hän kertoo Draculan hyökänneen Tonavan yli ottomaanien kimppuun. Vaikka Stoker ei tiennyt, kumpi Dracula oli kyseessä, hän lainasi tiedon romaaniinsa.Toinen fakta, johon Stoker tarttui, oli Dracula-nimen etymologia. Sille löytyy kaksi juurta.Ensinnäkin nimi Dracul juontuu latinan lohikäärmettä tarkoittavasta sanasta draco, ja tässä merkityksessä siitä tuli Drăculeştien nimi. Draculan isä näet kuului Unkarin kuninkaan, sittemmin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Sigismund Luxemburgilaisen perustamaan Lohikäärme-ritarikuntaan. Dracula tarkoitti siis Draculin eli lohikäärmeen poikaa.Nimen toinen juuri on pahaenteisempi, sillä romanian sana drac tarkoittaa pirua ja perkelettä. Tämä viehätti Stokeria, olihan hänen hahmottelemansa vampyyrikreivi pahuuden henkilöitymä.

Vampyyri vain ulkomaillaYhteys fiktiivisen ja historiallisen Draculan välillä on siis löyhä. Edes vampyyri¬kreivin asuinpaikka ei ole peräisin ruhtinas Draculan elämäkerrasta. Stoker vaihtoi jo valitsemansa Itävallan Transilvaniaan sen jälkeen, kun hän oli lukenut alueen vahvasta taikauskosta kertovan kirjan.Romaniassa usko vampyyreihin on aina ollut erittäin voimakas. Kansantarinoissa esiintyy useita vampyyrejä ja ohjeita, miten niitä voi tunnistaa ja tuhota. Vielä 1900-luvun alussa ihmiset avasivat omaistensa hautoja varmistaakseen, etteivät vainajat olleet muuttuneet vampyyreiksi.Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, ettei ruhtinas Draculaa ole koskaan kotimaassaan yhdistetty vampyyreihin. Edes Draculan suurimmat vihamiehet eivät tehneet niin, vaikka muuten häntä verenhimoiseksi ja hulluksi kutsuivatkin.Nykyaikanakaan kytköstä ei juuri ole. Poik¬keuksen tekee matkailubisnes, joka on ryhtynyt hyödyntämään fiktion ja faktan kiinnostavaa sekoitusta. Romaniassa järjestetään erilaisia kiertomatkoja, joilla käydään "aidoilla" Dra¬culan paikoilla. Esimerkiksi Branin linnaa kaupataan yleisesti Draculan linnana. Todellisuudessa romaanin tapahtumat sijoittuvat useita satoja kilometrejä pohjoisemmaksi, eikä historiallinen Draculakaan linnassa tiettävästi koskaan asunut.

Maine turhan mustaVlad Dracula ei todellisuudessa ollut niin julma ja sekopäinen tyranni kuin kauhutarinat antavat ymmärtää. Hän ei myöskään ollut verenhimoinen vampyyrikreivi tai edes hänen suora esikuvansa. Täysin vailla totuuspohjaa tarinat eivät kuitenkaan ole. Niiden takaa löytyy historiallisia pyrkimyksiä ja tapahtumia.Ruhtinaan teot olivat omalla tavallaan ja omana aikanaan tarkoituksenmukaisia. Dracula pyrki vahvistamaan hallitsijan valtaa, vakauttamaan talouselämää ja tuomaan maahan järjestystä ja oikeutta. Täytyy muistaa, ettei Draculan suosima seivästyskään ollut hänen keksintönsä. Sitä käyttivät myös muut Balkanin kansat ja turkkilaiset. Romaniassa Vlad Draculaa pidetäänkin suurena sankarina, joka puolusti maataan ja kansaansa vihollisia vastaan. Hän on julma, mutta oikeudenmukainen hallitsija, jonkalaista monen mielestä kaivattaisiin nykyaikanakin.

Tuomas Hovi opiskelee folkloristiikkaa Turun yliopistossa ja tekee pro gradu -tutkielmaa historialliseen Draculaan liittyvästä perinteestä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018