Tulevaisuudessa terveellisin ruokavalio ja paras lääkitys räätälöidään perimäsi perusteella.



Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007



On vuosi 2019. Sinua on jo pitkään kiusannut väsymys sekä aamuinen pä­kiöitten ja sormien arkuus. Kun nivelturvotuksen vuoksi edes paidan napittaminen ei enää luonnistu, päätät pirauttaa lääkärillesi. Hän pyytää sinua käymään verikokeessa ennen vastaanotolle saapumista.

Laboratorio kartoittaa verinäytteestä dna-mikrosirujen avulla geeniesi toiminnan. Tiedot saat mukaasi levykkeellä.
Vastaanotolla lääkäri kertoo epäilyksensä: oireesi sopivat nivelreumaan. Mutta ei hätää! Nyt vain täytyy selvittää, millä lääkkeillä sairautesi eteneminen pysähtyy.

Ojennat lääkärille levykkeesi, jonka hän syöttää tietokoneeseen. Ohjelma ehdottaa reumalääkkeiden yhdistelmää ja annostelua, joilla hoitosi kannattaa aloittaa. Lisäksi kone varoittaa, että eräs yleisesti käytetty reumalääke aiheuttaa sinulle hengenvaarallisia sivuvaikutuksia.

Koska ruokavalion on todettu vaikuttavan nivelreuman oireisiin, saat reseptin lisäksi lähetteen saman klinikan ravitsemusterapeutille. Levykkeesi avulla hän räätälöi sinulle syömissuositukset. Seuraavien viikkojen ruokalistasi ei näytä pahalta: runsaasti N-3-rasvahappoja sisältävää kalaa ja rypsiöljyä sekä täysjyvätuotteita, palkokasveja, pähkinöitä, mustikoita ja maksaa.


Yksilöllisyys tulossa mahdolliseksi

Mahdollisuus räätälöidä ruokavaliota ja lääkitystä ei ole turhaa hypetystä. Lähes jokaisen lähipiiristä löytyy henkilö, joka saa syödä rasvaista ruokaa ilman, että vaa’an viisari juuri heilahtaa tai että kolesteroliarvot nousevat tappiin. Toisella sama ruokavalio tuottaa vyötärön ympärille pelastusrenkaan ja saa kolesterolin kokkaroitumaan valtimoiden seinämiin. Vastaavasti lääkkeet vaikuttavat yksilöllisesti. Onnekkaalla jo ensimmäinen valittu masennuslääke helpottaa oloa, mutta toinen voittaa reseptilotossa vasta viidennen lääkkeen kohdalla.

Näiden eroavuuksien uskotaan osittain selittyvän geeniemme dna:n pienillä eroilla, polymorfismeilla. Ihmiset ovat perimältään 99,8-99,9-prosenttisesti samanlaisia, mutta 0,1-0,2 prosentin erot vaikuttavat sairauksien syntyyn ja lääkevasteisiin. Iän, terveydentilan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksen lisäksi juuri geeniesi hienosäädöstä riippuu, mitä lääkkeille elimistössäsi tapahtuu. Niin ikään hienosäätö vaikuttaa siihen, mitä ravinto tekee sinulle.

Perimän ja elintapojen yhteispelin tutkiminen on ollut näihin aikoihin asti hankalaa, sillä yhden geenin sijasta mukana on yleensä useamman geenin soppa.

Ihmisen kaikkien noin 39 000 geenin emäsjärjestyksen selvittämisen ja dna:n käsittelytekniikan kehittymisen ansiosta nykyisin on kuitenkin mahdollista tallentaa yksilön lähes koko genomi mikrosirulaseille. Niiden avulla solu- tai kudosnäytteistä voi tutkia yhdellä kertaa jopa kymmenientuhansien geenien toimintaa. Näin saatua valtavaa tietomäärää pystytään myös yhä paremmin analysoimaan kehittyvän bioinformatiikan ja entistä älykkäämpien tietokoneiden avulla.

Tieteenalaa, jotka hyödyntää näitä uusia menetelmiä ravinnon vaikutusten tutkimuksessa sekä yksilöllisten erojen selvittämisessä, nimitetään nutrigenomiikaksi. Lääkeainetutkimuksen vastaava ala on farmakogenomiikka.


Toisen lääke on toisen myrkky

Optimistisimmat uskovat, että nutri- ja farmakogenomiikka mullistavat ravitsemustutkimuksen ja lääkekehityksen. Tavoitteena ovat geenitestit, joilla voi etukäteen arvioida, miten tietty yksilö reagoi tiettyyn lääkeaineeseen tai ravintotekijään.

- Näin voisimme muun muassa vähentää lääkityksen sivuvaikutusten vaaraa niillä, joilla on altistava perimä, kertoo sisätautiopin professori Kimmo Kontula.

Hyödyt olisivat toteutuessaan huomattavat. Lääkkeiden haittavaikutuksiin kuolee vuosittain satojatuhansia potilaita ympäri maailmaa. Virheellinen annostus selittänee puolet tapauksista, mutta toinen puoli johtuu täysin odottamattomasta reagoinnista lääkkeisiin, jotka muilla ihmisillä samoilla annoksilla ovat osoittautuneet turvallisiksi. Lievät haittavaikutukset ovat vielä yleisempiä, ja niistä huomattavan osan uskotaan johtuvan juuri geenien toiminnan pienistä eroista.

Lisäksi miljoonat ihmiset popsivat pillereitä, joista geenien polymorfismien vuoksi ei ole heille mitään hyötyä. Esimerkiksi joka kymmenennellä potilaalla kipulääke kodeiini ei muutu kunnolla kipua lievittäväksi aineenvaihduntatuotteekseen. Samoin yhdellä kymmenestä kolesterolilääke pravastatiini ei hetkauta rasva-arvoja. Kussakin tapauksessa syy on yhtä entsyymiä tuottavan geenin vaihtelussa. Samankaltainen tarina toistuu kymmenien muiden lääkkeiden kohdalla. Farmakogenomiikan tuntemuksen avulla lääkkeitä voi tulevaisuudessa suunnitella paremmin eri geenivaihtoehtoihin sopiviksi.

- Tietoa dna-erojen vaikutuksesta lääkevasteisiin hyödynnetään jo nyt yksittäisissä tapauksissa, Kontula kertoo.
Yksi esimerkki on atsatiopriini, jota käytetään nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa.

Atsatiopriinin tiedetään aiheuttavan hengenvaarallisen luuydinvaurion niille potilaille - onneksi vain muutamalle promillelle - joilla on tietty polymorfismi atsatiopriinin käsittelyä säätelevässä geenissä. Halvan geenitestin avulla voidaan tunnistaa lähes kaikki riskipotilaat.

Vastaavasti pienelle osalle verenpainepotilaista löydetään geenikartoituksen avulla sopiva täsmälääke.

Harvinaisesta suola-aineenvaihdunnan häiriöstä kärsivien potilaiden munuaiset keräävät suolaa talteen epätarkoituksenmukaisesti yhden geenin polymorfian vuoksi, ja muut kuin amiloridi-niminen nesteenpoistolääke eivät juuri hetkauta näiden suolaimureiden paineita.


Voi ja suola sopivat osalle

- Nutrigenomiikan visiona on, että kun ymmärretään yksilöerot perimästä riippuvissa sairausriskeissä ja ravinnon vaikutuksissa, kukin voi valita juuri hänelle sopivaa ruokaa, kertoo puolestaan elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen ETTK:n johtaja professori Kaisa Poutanen. Tulevaisuudessa voit siis noudattaa dieettiä, joka on räätälöity geeniesi toiminnan perusteella.

Jo nyt tiedetään, ettei kaikilla suolan vähentäminen alenna verenpainetta tai rasvojen käyttö vaikuta kolesteroliarvoihin, vaikka vähäsuolainen ja -rasvainen ruokavalio on monen terveydelle välttämätön.
Yksilöllistetyn ruokavalion vetovoima on helppo ymmärtää. Rahasi eivät kulu turhiin vitamiinilisiin, ja juuri itselle säädettyä dieettiä on motivoivaa noudattaa. Jos nykyisenlainen ruokavalio on katastrofaalinen juuri sinun terveydellesi, saat syömistä rukkaamalla lisätyksi vuosia elämääsi ja elämää vuosiisi.

- Tärkeintä olisi löytää ne tapaukset, joissa ravitsemuksen avulla voisi ehkäistä sairastumista ja parantaa kroonisia tauteja, Poutanen painottaa. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit sekä aikuisiän diabetes. Näiden ehkäisyn toivotaan tulevaisuudessa mullistuvan nutrigenomiikan ansiosta.

Yleisillä ravitsemussuosituksilla on silloinkin käyttönsä, sillä ne sopivat valtaosalle ihmisistä. Nutrigenomisen tiedon tarkennuttua kukin voi kuitenkin selvityttää, kuuluuko hän keskimääräisesti reagoivaan joukkoon vai johonkin vähemmistöön.

Geenitiedon avulla voi tulevaisuudessa myös kehittää entistä terveellisempiä ruokia. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita suunniteltaessa niiden vaikutusmekanismit täytyy tietää tarkalleen, ja juuri tähän tutkimukseen nutrigenomiikka on omiaan. Kolesterolia alentavien ja suolistoa rauhoittavien valmisteiden lisäksi kaupoista saattaa joskus löytyä vaikkapa aikuisiän diabetesta tai reumaa ehkäiseviä elintarvikkeita.


Vielä aika ei ole kypsä

Milloin sitten jokaisesta terveyskeskukseen menevästä potilaasta napataan oikeasti koko genomi ja määrätään tropit sen mukaan, ja milloin voit valita aamiaismurot geeniesi perusteella?

Optimistisimmat uskovat geenikartoitusten kuuluvan lääkärien arkipäivään jo kymmenen vuoden päästä.
Britannian tiedeakatemian viimevuotisessa raportissa kuitenkin arvellaan, että potilaiden geenikartat auttavat laajalti lääkevalintoja aikaisintaan 15-20 vuoden päästä. Akatemialaisten mielestä sairauksien syntymekanismeja ei useimmissa tapauksissa ymmärretä riittävän hyvin. Tutkimus vie aikaa kehittyneistä menetelmistä huolimatta.

Kimmo Kontulalla on jalat maassa: - Pitää olla realistiset odotukset. Jos 10 tai 20 vuoden päästä esimerkiksi 500 000 suomalaisesta verenpainepotilaasta saadaan tyypitetyksi 10 prosenttia, se tarkoittaa vain 50 000:ta potilasta, joka sekin on optimistinen arvio. Lopuilla oikean hoidon etsintä olisi yhä ämpärikemiaa eli yrityksen ja erehdyksen tien kulkua. Ei pidä toivoa "kaikki tai ei mitään" -asenteella.

Räätälöidyt lääkehoidot saattavat Kontulan mukaan tulevaisuudessa mullistaa esimerkiksi astman, syövän, verenpaineen, aikuisiän diabeteksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidon.

Kaisa Poutanen on samoilla linjoilla nutrigenomiikan suhteen: - Yksilöllistetty ravitsemus tulee tavalla tai toisella, mutta vielä ei tiedetä, miten saatuja tietoja tullaan käyttämään hyväksi. Kymmenesosa nyt julkaistuista nutrigenomiikka-artikkeleista on tieteellisiä, ja loput puivat strategioita ja mahdollisuuksia. On siis vaikea vielä sanoa, minne ollaan menossa.

Luvassa lisälaskuja vai säästöä?

Vaikka tutkimuksen rattaat pyörivät niin farmakogenomiikan kuin nutrigenomiikan puolella, terveydenhuollon realiteetit saattavat jarruttaa sovellusten käyttöönottoa. Uudet menetelmät maksavat, joten rajallisen rahakirstun vartijat joutuvat punnitsemaan, ylittävätkö saadut hyödyt kustannukset.

- Sairauksia ehkäisevällä ravitsemushoidolla ja tarkkaan kohdennetuilla lääkekuureilla olisi kuitenkin mahdollista merkitsevästi säästää terveydenhoidon kuluja, Kaisa Poutanen painottaa.

Sovellusten hyödyntämisessä on myös muita mutkia matkassa. Kaikki eivät ota avosylin vastaan tietoa omasta geeniperimästään. Voitaisiinko tulevaisuudessa jokaiselle tyrkyttää geenien avulla kartoitettu dieettiohje, jota noudattamaton pakotettaisiin maksamaan omat lääkkeensä ja hoitonsa? Entä saatettaisiinko lääketutkimuksiin osallistuvien potilaiden geenikarttaa käyttää heitä vastaan esimerkiksi epäämällä sairausvakuutus epäedullisen geenitoiminnan perusteella?



Yasmina Dadi on suomalainen tiedetoimittaja, joka opiskelee lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja on suorittanut lääketieteen toimittajan tutkinnon Westminsterin yliopistossa Lontoossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018