Ensimmäistä luottokortti kädessä syntynyttä suomalaispolvea on vaikea luokitella: 16-18-vuotiaat sukkuloivat sujuvasti kuluttajaroolista toiseen.

TEKSTI:Jarno Forssell


 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäistä luottokortti kädessä syntynyttä suomalaispolvea
on vaikea luokitella: 16-18-vuotiaat sukkuloivat sujuvasti kuluttajaroolista toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2003


 


Suomalainen nuori polvi on oppinut ympyrän neliöimisen taidon. Lukioikäiset osaavat nimittäin olla samaan aikaan säästäväisiä ja tuhlareita, tietää nuorten kulutuskulttuureista väitöskirjaansa tekevä Minna Autio Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksesta.

Autio tutkii 16-18-vuotiaita nuoria heidän kirjoittamiensa kuluttajaelämäkertojen ja kouluissa tehtyjen ryhmähaastattelujen avulla.

- Tämä on ensimmäinen sukupolvi, joka on varttunut kulutuskeskeisessä kulttuurissa, hän perustelee kiinnostustaan.

- Yleisen mielikuvan mukaan nuoret ovat nautiskelijoita, joiden kulutus on ylellistä. Todellisuudessa yllättävän monet ovat harkitsevia ja säästäväisiä - tai ainakin pyrkivät siihen.

- Tosin elämäkerroista erottuu muun muassa tuhlareiden porukka, jolla raha ei pysy millään käsissä. He kertovat sen aivan avoimesti.

Autio on jaotellut nuoret viiteen puhekulttuuriin: harkitsevat, säästeliäät, nautiskelijat, tuhlarit ja vihreät kuluttajat.

Kontrolloijakin törsää

Asennetutkimuksissa ihmiset on yleensä pyritty lokeroimaan selviin ryhmiin. Vanhemman polven kuluttajat sijoittavat nytkin itsensä säästäväisten lokeroon, vaikka omakotitalon kaapit pursuilevat tavaraa. Mutta Minna Autiokin, 36, tunnistaa itsessään useita kulutusideologioita: hän on vihreä, nautiskelija ja tuhlari. Nuorempaa polvea on vielä vaikeampi lokeroida yhteen ryhmään.

- Kuten elämässä yleensäkin, johdonmukaisuus on murtunut ja "moniajotilanne" näkyy myös kuluttajissa. Nuori sukupolvi pystyy liikkumaan mutkattomasti eri roolien välillä.

Joissakin yhdistyvät niinkin vastakkaiset piirteet kuin säästäväisyys ja tuhlailevuus. Aution mukaan on esimerkiksi tyypillistä, että vaikka päällimmäisenä piirteenä on harkitseva itsekontrolli, siitä tehdään irtiottoja törsäilyyn päin. Ja jälkeenpäin tietysti kadutaan. Autio kuvaa tilannetta lainaamalla erään haastattelemansa nuoren kirjoitusta kulutustottumuksistaan:

"Törsäily tuottaa mielihyvää yhtä lailla kuin säästäminen. Mielelläni säästän muutaman vuoden ja sitten törsään ne autoon. En tiedä, millä nimellä kutsuisin itseäni kuluttajana. Kai olen törsääjän ja pihin sekoitus. Pihitörsääjä voisi olla kaiketi sopiva", kuvaili itseään 17-vuotias poika.

- Ainoastaan ääripäät ovat "puhtaita". Haastatelluista noin viisi prosenttia on niin vihreitä, että se leimaa kaikkea kulutusta. Heidän koko elämäänsä määrää vihreä koodisto.

Teinin asenne muuttuu

Mainosmiehet ja brändääjät väittävät, että ihmisten kuluttajaroolit omaksutaan jo teini-iässä, kuuteentoista ikävuoteen mennessä. Minna Autio ei niele tätä väitettä. Hän on havainnut roolien muuttuvan melko radikaalisti vielä teininä: säästäväisestä voi tulla tuhlari ja vanhempien rahoilla mällänneestä harkitseva vihreä. Kulutusasenne voi elämän realiteettien myötä muuttua vielä 20 ja 30 ikävuoden välilläkin. Ihminen on oppiva kuluttaja, Autio uskoo.

- Esimerkiksi vihreitä arvoja vähän alta kaksikymppisenä kannattanut voi lasten syntymän myötä muuttua huomattavasti maltillisemmaksi.

Minna Autio myöntää, että nuorten toiminnan ja heidän omista kertomuksistaan pääteltyjen asenteiden välillä on myös ristiriitaa. Asenteita mittaavat tutkimukset antavat yleensä kaunistellun kuvan todellisuudesta - suuntaan tai toiseen.

- Alkoholinkäyttöä yleensä vähätellään, mutta erityisesti olen tutkijana ihmetellyt seksitutkimusten tuloksia. Kuinka ihmeessä ihmiset ennättävät?

Työnarkomania sopii johtajalle

Työnarkomaniaa pidetään pakkomielteenä, pitkänä askeleena kohti burn outia. Usein sen katsotaan juontuvan tarpeesta paeta kotona odottavia ongelmia. Nyt chicagolaiset tutkijat Jeanne M. Brett ja Linda K. Stroh väittävät, että pitkää päivää painavilla johtajilla on vähemmän perhe-elämän huolia kuin kohtuullisemmissa työajoissa pysyttelevillä; työnarkomanian rajaksi määriteltiin vähintään 61 tunnin työviikko.

Ahkera työ tuo tekijälleen - ainakin Yhdysvalloissa - ison tilipussin, ja tutkimukseen osallistuneet johtajat pitivät työtään myös psykologisesti palkitsevana. Toisaalta pitkällä työpäivällä oli haittapuolensa. Johtajat kokivat vieraantuneensa perheestään. Mitä perheet tilanteesta ajattelivat, ei tiedetä, sillä tutkimuksessa ei haastateltu kotiväkeä.

Lapsi hyväksi mielelle

"Lapset eivät altista stressille, vaikka jotkut vanhemmat näin väittävätkin. Vähiten mielenterveysongelmia on naisilla, joilla on lapsia ja työpaikka."

Psykologi David De Vaus Australian La Trobe -yliopistosta New Scientist -lehden nettisivuilla

Teinejä enemmän kuin koskaan

Noin 1,2 miljardia ihmistä eli lähes viidennes maailman väestöstä on 10-19-vuotiaita, raportoi YK. Alle 10-vuotiaita lapsiakaan ei ole näin paljon, koska syntyvyys on alentunut.

Raha tuo onnea

  Onnellisuus näyttäisi olevan yleisempää miesten keskuudessa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan onnellisuuskyselyn palautti vajaat 2 000 pohjoissavolaista. Vastaajat arvioivat onnellisuuttaan 25-osioisella asteikolla. Tulokset julkaisi Suomen lääkärilehti.

Maailmanlaajuisesti näyttäisi siltä, että vauraissa kansakunnissa ollaan muita onnellisempia. Sama koskee pienten tuloerojen maita. Onni on kuitenkin käsitteenä moniselitteinen ja kulttuurisidonnainen. Sopii pohtia, miten onni ymmärretään nykyaikana ja voiko sitä yleensä mitata 25-osioisella asteikolla.

Missä asennossa sinä nukut?

Nukkuma-asento paljastaa ihmisen persoonallisuuden, väittää professori Chris Idzikowski, Britannian johtava unitutkija. Hän on löytänyt kuusi perusasentoa, joihin liittyy tiettyjä persoonallisuuspiirteitä.

Sikiö (41 % ihmisistä) nukkuu kyljellään, jalat koukussa ja yleensä tyynyä pidellen. Hän vaikuttaa kovalta mutta onkin herkkä ja ujo.

Tukki (15 %) nukkuu kyljellään, jalat suorina ja kädet vartaloa vasten. Hän on rento ja sosiaalinen.

Ikävöijä (13 %) nukkuu kuin "tukki" mutta kädet eteenpäin ojennettuina. Hän on epäluuloinen ja kyyninen persoonallisuus.

Sotilas (8 %) nukkuu selällään, kädet vartalon sivuilla. Hän on hiljainen ja varautunut ja vaatii itseltään paljon.

Vapaa putoaja (7 %) nukkuu vatsallaan, jalat levällään ja kädet edessä ylhäällä. Hän vaikuttaa röyhkeältä ja seuralliselta mutta on sisimmässään epävarma ja kestää huonosti kritiikkiä.

Meritähti (5 %) nukkuu selällään raajat levällään. Hän on hyvä kuuntelija ja ystävystyy helposti mutta ei halua olla seurueen keskipisteenä.


 


 


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla