Akun pitäisi varastoida paljon energiaa ajomatkalle ja ladattaessa siirtää energiaa nopeasti. Tuoko litiumakku lopultakin sähköauton, joka on ollut tulollaan monesti?




Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

Sähköauto on tulossa, taas kerran. Esimerkiksi Renault-Nissan on ilmoittanut tuovansa sähköauton maailmanmarkkinoille 2012. Muutkin autotehtaat puuhaavat sähkön kimpussa.

Tähän mennessä jokainen yritys tehdä sähköauto on epäonnistunut.

Sähkön kannattajat uskovat, että nyt asiat ovat toisin. Kiinnostus saasteetonta autoilua kohtaan on kasvanut. Tärkein muutosvoima on kuitenkin litiumakku.


Jo Henry Ford sai nenilleen

Thomas Edison
ja Henry Ford tekivät 1900-luvun alussa suunnitelmia maailman täyttämiseksi sähköautoilla polttomoottorikulkuneuvojen sijasta. Edison kehitti lyijyakun tilalle nikkeliakkua, joka olisi asennettu Fordin autoihin.

Tulevaisuus näytti valoisalta. Sähkömoottori oli suositumpi kuin bensiinikone. Huippu saavutettiin 1912, kun Yhdysvalloissa rekisteröitiin ajan mittojen mukaan valtava määrä sähköautoja, 33 000.

Lupaavan alun jälkeen syntyi kuitenkin odottamattomia ongelmia. Nikkeliakkua ei saatu toimimaan kunnolla. Ford ja Edison hautasivat sähköautohankkeensa, ja polttomoottori valloitti maailman.

Aika ajoin, varsinkin 1990-luvulla, autotehtaat yrittivät taas tuoda sähköautoja markkinoille, mutta saivat aina nenilleen.


Lyijyakku painaisi tonneja

Taistelun ovat aina ratkaisseet akut - akun mukana sähköauto kaatuu ja nousee.

Akkuongelma on helppo ymmärtää. Olemme tottuneet kannettavien tietokoneiden akkuihin, jotka aina tuntuvat uuvahtavan kesken käytön. Sähköautossa on täsmälleen sama ongelma, vain kertaluokkaa vaikeampi.

Yksi litra bensiiniä tai dieselöljyä sisältää noin 8,6 kilowattituntia energiaa. Viidenkymmenen litran tankkiin mahtuu energiaa 430 kilowattituntia, ja tämä energiavarasto painaa vajaat 40 kiloa. Jos kulutus on viisi litraa sadalla kilometrillä, tankillisella pääsee tuhat kilometriä.

Perinteinen lyijyakku sisältää tyypillisesti 35 wattituntia energiaa kiloa kohti. Lyijyakkupaketti, joka sisältää saman määrän energiaa kuin 50 litran tankki, painaisi yli kaksitoista tonnia!


Litiumakku vain satoja kiloja

Onneksi sähköauton hyötysuhde on paljon parempi kuin polttomoottorikäyttöisen. Sähköenergiasta siirtyy pyöriin vähintään 85 prosenttia, bensiinin energiasta vain 15. Tarvitsemme vain kaksi ja puoli tonnia akkuja bensatankin korvaamiseen.

Kun vaihdamme lyijyakut litiumakkuihin, energiatiheys nelinkertaistuu eli nousee pyöreästi 150 wattituntiin kiloa kohti. Enää tarvitsemme vajaat kuusisataa kiloa akkuja.

Voimme edelleen pudottaa painoa, jos luovumme vaatimuksesta, että yhdellä tankkauksella on päästävä Hangosta Utsjoelle. Jos olemme valmiit pitämään lataustauon kahdensadan kilometrin välein, vähän yli sadan kilon painoinen akkusarja riittää.


Jos Mooren laki pätisi

Nyt alkaa kuulua nurinaa. Ei käy, sanoo kansa. Meillä on jo tarpeeksi vempaimia, joiden akuista loppuu virta kesken kaiken. Nyt sitten pitäisi hankkia autokin, jota on ladattava alvariinsa.

Akku todella ahdistaa. Sanotaan, että kännykässäkin ainoa osa, joka ei kehity Mooren lain mukaan, on akku.

Mooren laki sanoo, että transistorien määrä mikropiirissä kaksinkertaistuu vajaassa kahdessa vuodessa. Jos akun energiatiheys nousisi likipitäen samaa tahtia, nykyisen 150 wattitunnin sijaan kilon akkuun mahtuisi kymmenen vuoden päästä 4,8 kilowattituntia. Sadan kilon akuilla pystyisi ajamaan noin 5 600 kilometriä eli Helsingistä Pariisiin ja takaisin ilman latausta.

Kahdessakymmenessä vuodessa energiatiheys tuhatkertaistuisi. Vuoden 2030 paikkeilla tuhannen kilometrin ajoon riittäisi jo alle kilon akku.

Miksi insinöörit eivät sitten tee parempia akkuja, kun ovat niin viisaita? Kun ne nanoteknikotkin puhuvat aina, että alhaalla on tilaa. Eikö elektroneja ja ioneja millään pystytä pakkaamaan tiheämpään?

- Esimerkiksi lyijyatomilla on sama massa, tehdään mitä vain, muistuttaa akkuasiantuntija, dosentti Kai Vuorilehto. Hän tutkii sähkökemiallisia energiaratkaisuja Teknillisessä korkeakoulussa ja toimii myös uuden suomalaisen akkutehtaan, European Batteriesin, teknologiajohtajana. - Myöskään kemiallisten reaktioiden nopeuksiin ei voi rajattomasti vaikuttaa.


Luonto pistää rajat

Yksi lyijyatomi pystyy siirtämään kaksi elektronia akkua ladattaessa tai purettaessa. Elektronien määrää ei voi kaksinkertaistaa, vaikka kuinka haluaisi.

Reaktiot tapahtuvat elektrodien pinnoilla. Tekemällä kaksi suurta elektrodia saadaan akkuun mahtumaan paljon energiaa, mutta akusta tuleva sähkövirta jää pieneksi. Jos taas pakataan akku täyteen ohuita katodi- ja anodilevyjä, virta kulkee vauhdikkaasti mutta akun energiatiheys jää pieneksi.

Sähkövarauksisia hiukkasia, ioneja, voi nimittäin verrata huoneessa oleviin ihmisiin. Muutama ihminen voi juosta helposti pienestäkin huoneesta ulos, kun taas suuressa salissa olevan ison ihmisjoukon on liikuttava hitaasti, jotta ovet eivät tukkeutuisi. Akussa elektrodien välillä on ikään kuin huoneita. Pieniin mahtuu vähän sähköä, mutta "ovien" eli pintojen läpi pääsee kulkemaan paljon virtaa. Kun tilaa suurennetaan, sähkömäärä eli akun kapasiteetti kasvaa mutta lataaminen ja purkaminen hidastuvat.

Sähköauton akun pitäisi varastoida paljon energiaa ajamista varten ja samalla kyetä siirtämään sähköä nopeasti, kun autoa "tankataan". On vaikea toteuttaa molempia yhtä aikaa.

Nanotekniikalla voidaan kasvattaa pintaa ja lisätä tehoa, mutta energiamäärä, joka tiettyyn tilaan mahtuu, ei kasva.
- Luontoäiti sanelee rajat, kiteyttää Vuorilehto. - Tietotekniikassa rajana ovat lähinnä vain insinöörien mielikuvitus ja tuotantotekniikka, akkutekniikassa fysiikka ja kemia.


Litiumilla on monta hyvettä

Aine kerta kaikkiaan on sellaista, että on helpompi kasvattaa datan kuin energian määrää tietyssä tilassa. Päivittelemme akkujen heikkoutta, mutta oikeastaan meidän pitäisi hämmästellä, että akkutekniikka on edennyt näinkin pitkälle.

Nikkelimetallihydridiakut antavat kaksi kertaa enemmän sähköä kuin lyijyakut, litiumakut kaksi kertaa enemmän kuin nikkeliakut. Litiumakku on todellinen kumous, joka mahdollistaa muun muassa sähköauton.

Litiumin salaisuus on ensiksi keveys. Se on kevein metalli, noin kaksikymmentä kertaa kevyempi kuin lyijy. Litium on myös sähkökemiallisesti edullista. Niinpä litiumakulla jännite saadaan suuremmaksi kuin muilla akuilla. Jännitteen noustessa myös energiamäärä kasvaa.

Aivan ominaispainojen suhteessa akku ei kevene. Litiumakussa on useita muitakin aineita, kuten grafiittia ja akkutyypin mukaan kobolttia, mangaania tai fosforia.


Lataus vie ainakin tunnin

Itsestään kumous ei kyllä tapahdu, vaan työtä on tehtävä vielä paljon. Riittävän energiatiheyden lisäksi sähköauton akun on täytettävä muitakin vaatimuksia. Yksi on lyhyt latausaika.

Sähköautoharrastajat lataavat akut nykyisin yleensä kotitalouden verkkovirralla, jonka jännite on 230 volttia ja virta enintään 16 ampeeria. Sähköajoneuvoyhdistyksen ja Sähköautot - Nyt! -hankkeen kotisivujen mukaan akkujen täyttäminen 150 kilometrin ajoa varten kestää 8-12 tuntia.

Jos huoltoasemalle tehdään suuritehoinen latauspiste, aika voi lyhentyä kahteen tai yhteenkin tuntiin, mutta polttonesteen lyhyeen tankkausaikaan ei hevin päästä.

- Teknisesti on varmaan mahdollista tehdä akku, joka latautuu viidessä minuutissa, Vuorilehto sanoo. - Mutta tällainen akku tuskin on energiasisällöltään ja muilta ominaisuuksiltaan paras mahdollinen.


Robotti vaihtaa akun

Tunnin-kahden latausaika kuulostaa hankalalta, mutta ongelma voidaan kiertää. Kalifornialainen yritys Better Place on käynnistämässä sähköautojen lataus- ja akunvaihtopalvelua, aluksi Israelissa ja sitten Tanskassa. Ensimmäiset latausasemat on tarkoitus perustaa tämän vuoden loppuun mennessä.

Yhtiön suunnitelmien mukaan vuonna 2011 Israelissa toimii puoli miljoonaa latauspistettä. Latausvuoroa ei tarvitse odottaa. Sähköverkko ulottuu kaikkialle ja mahdollistaa tiheän huoltamoverkon. Lisäksi on yli sata vaihtoasemaa, joilta saa täyden akun tyhjentyneen tilalle, jos ei ole aikaa lataamiseen. Asemat toimivat automaattisesti: robotti vaihtaa akun, eikä kuljettajan tarvitse edes nousta autosta.

Latausongelman voi siis unohtaa. Myös akkujen luotettavuus ja turvallisuus on parantunut. Kun hintakin vielä laskee tuotantosarjojen kasvaessa, esteet sähköauton tieltä katoavat pian kokonaan.

- Kymmenen vuoden kuluttua iso määrä ihmisiä ajaa sähköautolla, Vuorilehto ennakoi.
Sähköauto tulee varmasti, jos kuluttajat aidosti haluavat savutonta ja melutonta liikennettä ja ovat valmiita kiristämään autojen päästörajoja.

Israel, jossa ajomatkat ovat lyhyitä, on luultavasti paras paikka maailmassa aloittaa sähköautokumous. Monissa muissa maissa, kuten Suomessa, todennäköisesti aloitetaan hybrideistä ja siirrytään täyteen sähköautoon sitten kun palveluverkko on saatu rakennetuksi.



Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Aiheesta lisää:
www.sahkoautot.fi/wiki:markkinoilla-olleet
www.sahkoautot.fi/wiki:nyt-saatavilla
www.sahkoautot.fi/wiki:tulossa-markkinoille
Sähköautot - nyt!  www.sahkoautot.fi/
Sähköajoneuvoyhdistys www.evaf.org/
Better Place Project www.betterplace.com/
Katso akun lataus ja vaihto: www.youtube.com/watch?v=f9bc4vNccL0


Sähköautoja kaupassa

Nyt markkinoilla
Think Nordic
Reva (Intia)
Tesla Roadster


Tulossa pian
Nissan-Renault Better Place
Smartin ja Mercedesin sähköversiot
Mitsubishi i-MiEV
Pininfarina
Flybo (Kiina)


Sähköauton kilometritolppia


1899 belgialainen Camille Jenatzy ylitti sähköautolla ensimmäisen kerran nopeusrajan 100 kilometriä tunnissa.

1900 Yhdysvalloissa autoista kulki 38 % sähköllä, 40 % höyryllä ja 22 % bensiinillä.

1912 sähköauton suosio saavutti huippunsa, kun Yhdysvalloissa rekisteröitiin yli 33 000 sähköautoa.

1958 neuvostoliittolaiset tutkijat ennustivat kirjassa Maailma vuonna 2007, että vuonna 2007 Moskovassa kulkee vain sähköautoja.

1959 ensimmäinen "moderni" sähköauto Henney Kilowatt, jossa oli transistoritekniikkaa, rakennettiin Yhdysvalloissa.

1969 Osmo A. Wiio ennusti kirjassa Tieteen eturintamasta, että vuoteen 2000 mennessä sähköautot "melkoisen suurella varmuudella" korvaavat bensiinillä ja öljyllä käyvät autot.

1990 Suomessa posti otti käyttöön Elcat-sähköautoja.

1990-2005 autotehtaat kokeilivat useita sähköautomalleja, mutta kaikki epäonnistuivat. Kompastuskiviä olivat lyhyet ajomatkat ja tarve suunnitella päiväjärjestys latausaikojen mukaan.

1992 japanilaiset ja saksalaiset asiantuntijaryhmät ennustivat, että vuosina 2008-2010 "laajaan käyttöön tulee sähköautoja", joilla on yhtä hyvä suorituskyky kuin bensiiniautoilla.

2006 Suomen posti lopetti sähköautojen käytön, koska akkutekniikka kehittyi odotettua hitaammin ja myös siksi, että Elcatin valmistus loppui.

2008 Nissan ilmoitti tuovansa sähköauton Yhdysvaltojen ja Japanin markkinoille vuonna 2010 ja koko maailman markkinoille 2012.


Sähköautoon siirtyminen: mikä vauhdittaa, mikä estää?


Vauhdittaa:
+
Pakokaasujen puuttuminen. Koko energiaketjun puhtausaste voi vaihdella, mutta vaikka sähkö tuotettaisiin hiilellä, päästöt pienenevät sähköauton hyvän hyötysuhteen vuoksi.

+ Meluttomuus.

+ Ajamisen helppous. Alussa tuntuu selvimmin ehkä sähköauton hyvä kiihtyvyys, mutta myöhemmin sähkö mahdollistaa kokonaan uuden tarkkuuden. Moottorit voidaan sijoittaa pyöriin, jolloin jokaista pyörää voidaan kääntää erikseen ja esimerkiksi pysäköinti helpottuu.

+ Korjausten ja huollon helpottuminen auton yksinkertaistuessa. Sähköautossa ei ole edestakaisin liikkuvia mäntiä eikä monimutkaista polttoainejärjestelmää venttiileineen ja pumppuineen.

+ Hybridin vetoapu. Hybridiautot ovat jo liikenteessä ja totuttavat käyttämään sähköä. Kun hybridiin aletaan ladata sähköä pistorasiasta, kynnys siirtyä täyteen sähköautoon madaltuu entisestään.


Jarruttaa:
-
Vieläkin ajomatka lyhyempi kuin polttomoottoriautolla.

- Lataus- ja akunvaihtopisteet pitää rakentaa.

- Akut yhä suhteellisen kalliita.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018