Sähkökirjaa on helppo lukea, tekniikka toimii. Silti sähkökirja on jokaisen kirja vasta sitten, kun standardit mahdollistavat, että millä tahansa lukulaitteella voi lukea kaikkia kirjoja.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Yksi etu, keveys, tuntuu heti, kun ottaa sähkökirjan käteensä. Esimerkiksi sähkökirja Cybook Gen3 painaa ilman suojakansia 171 grammaa ja kansineenkin vähemmän kuin moni paperikirja. Sähkökirjaa ei kuitenkaan pidä verrata yhteen niteeseen vaan kirjapinoon tai kirjastoon.
- Olen paljon kesämökillä, sanoo kirjastovirkailija Risto Suomi Turun kaupunginkirjastosta. - Sinne on hankala kantaa isoa määrää paperikirjoja sadepäiviä varten.
Cybookiin mahtuu suoraan satoja kirjoja. SD-muistikorttien avulla tallennuskapasiteettia voi kasvattaa niin, että mukanaan voi kuljettaa kokonaisen kirjaston.
Risto Suomi valmistelee yhdessä osastonjohtaja Eira Hongan kanssa sähkökirjan lainauskokeilua. He esittelevät innostuneina uutta laitetta.


Lukeminen sujuu
- Painat siitä nappulasta ylhäällä vähän aikaa, Suomi neuvoo.
Sähkökirja lähtee käyntiin. Valikko näyttää muutaman kirjan listan: on Ahon Rautatietä ja Danten Jumalaista näytelmää. Valikko paljastaa samalla yhden tämän hetken ongelman: miten saada luettavaksi äskettäin ilmestyneitä kirjoja.
Turun kokeilussa lainaaja saa laitteen mukana valikoiman vanhoja, tekijänoikeudesta vapautuneita teoksia. Itse hän sitten kyllä voi ladata verkosta muutakin materiaalia.
Teksti näyttää samanlaiselta kuin paperikirjassa, vaikka kuvan tarkkuus eli erotuskyky on huonompi kuin aikakauslehtitason painatteessa. Ainakaan ensi näkemältä eroa ei juuri huomaa.
Kaupassa ja juridiikassa on vielä tekemistä, mutta tekniikka toimii hienosti. - Ei ole ollut mitään hankaluuksia, Eira Honka kiteyttää.
Helppoudesta puhuttaessa on tietenkin hyvä muistaa, että ensimmäiset käyttäjät ovat kirja-alan ammattilaisia ja tekniikasta kiinnostuneita lukijoita. Muilla lukijaryhmillä vaatimukset voivat olla erilaiset. Suomi ja Honka kertovat, että kirjasto varmistaa sujuvan käytön laatimillaan ohjeilla ja antaa vielä lainattaessa asiakkaille "pikaopetusta".


Läpimurto tapahtui
Julkisen kirjaston mukaantulo kertoo, että tekniikka on valmis laajaan käyttöön. Vielä neljä vuotta sitten puhuimme sähkökirjasta tulevassa aikamuodossa (Sähkökirja tulee, oletko valmis, Tiede 3/2005, s. 12-13). Nyt lukulaitteita myyvät jo useat valmistajat. Kansainvälisesti tunnetuin on Amazon, joka julkisti sähkökirja Kindlen 2007.
- Suurin muutos on ollut Kindlen tulo markkinoille, sanoo erikoistutkija Jali Heilmann, joka on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa tutkinut sähkökirjaa pitkään. - Amazon on ensimmäinen suuri toimija, joka voi samanaikaisesti myydä sekä kirjatiedostoja että lukulaitteita.
Laitteet ovat keventyneet ja näytöt suurentuneet. Optiikka on kehittynyt jo pitkälle. Etenkin muistia on tullut lisää. Amazon kehuu, että Kindle 2 vetää 1 500 teosta. Yhtiö myös lupaa, että kohta voit yhdessä minuutissa saada itsellesi minkä tahansa kirjan, joka maailmassa on koskaan julkaistu. Hurja ohjelma, mutta Amazon jättää avoimeksi, milloin tavoitteeseen päästään.


Laitteet monipuolistuvat
Lukulaite on yksinkertaisesti ilmaisten näyttö, jolta katsellaan yhtä kirjan sivua kerrallaan. Se voidaan toteuttaa monella tavalla, mutta useimmat sähkökirjat käyttävät elektroforeesitekniikkaa. Elektroforeesi tarkoittaa sitä, että sähkökenttä liikuttaa hiukkasia nesteen sisällä. Ilmiön kuvasi jo 1807 Moskovan yliopiston kemian professori Ferdinand F. Reuss.
Viime vuosisadan lopulla Massachusettsin teknisen yliopiston Media Labin tutkijat kehittivät professori Joseph M. Jacobsonin johdolla sähkömusteen. Se koostuu pienistä pallosista, joita liikutetaan sähkökentän avulla; näin saadaan kuvapiste näkymään mustana tai valkoisena. Suodattimien avulla saadaan myös värit mukaan.
Lukulaitteeseen tulee koko ajan uusia ominaisuuksia. Värit ja videokuva toimivat jo laboratorioissa ja tulevat ennen pitkää kaupallisiin laitteisiin. Musiikkia sähkökirjoilla voi jo kuunnella. Kindle osaa lukea kirjoja ääneen. Kind¬leen voi myös ladata kirjoja langattomasti, kun Cybook ja BeBook vaativat vielä tietokoneen lataus¬ta varten.


Standardit pakko saada
- Nyt tutkimus keskittyy teknologian jalkauttamiseen kentälle, Heilmann toteaa.
On rakennettava standardit niin, että kirjoja voi lukea kaikkialla ja kaikilla laitteilla. Nyt esimerkiksi Amazonin Kindle toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa. Heilmannin mukaan avoin standardi tulee sähkökirjoihin samoin kuin muihinkin elektroniikkalaitteisiin, koska yhteensopivuus on kaikkien edun mukaista.
Mahdollisuus siirtää aineisto laitteesta toiseen nostaa esiin uuden kysymyksen: miten käy tekijänoikeuden, jos lukijat alkavat kopioida kirjoja ilmaiseksi toisiltaan?
Heilmann viittaa jälleen kokemukseen muista laitteista. Jokainen kopiosuoja pystytään lopulta murtamaan, mutta jos hinnat pysyvät kohtuullisina, laiton kopiointi saadaan kuriin.
- Sähköiset kirjat, joita laitteella luetaan, ovat jo kohtuuhintaisia, esimerkiksi Yhdysvalloissa noin 10 dollaria kappale, sanoo Heilmann.


Suomeksi vielä vähän
Tärkeintä on, että kirjoja alkaa tulla. Amazonilla on Yhdysvalloissa nyt myynnissä noin 300 000 sähköisen kirjan valikoima.
Suomalainen kustantaja Myllylahti, joka myy lukulaite BeBookia, tarjoaa kotisivullaan sisällöksi "jo kymmeniä dekkareita" sähköisinä ja kertoo tästä lähin julkaisevansa kaikki kaunokirjansa sekä paperi- että sähköversiona. Kirjamäärää pystyy kasvattamaan nopeasti, koska kustantajilla on hyvä valmius tuottaa sähköistä aineistoa.
Vielä nyt markkinoita rajoittaa lukulaitteen hinta, muutama sata dollaria tai euroa, mutta tilanne paranee suhteellisen nopeasti. Heilmannin mukaan lukulaitteet, joilla luetaan lähinnä tekstiä sisältäviä, kuvattomia kirjoja, yleistyvät Suomessa 3-5 vuoden kuluessa.


Kirjoittaja on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Mikä sähkökirja?


Käsitteellä "sähkökirja" on kaksi merkitystä:
- sähköisessä muodossa julkaistu kirja
- laite sähköisten aineistojen lukemista, katselemista ja kuuntelemista varten.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.