Sähkökirjaa on helppo lukea, tekniikka toimii. Silti sähkökirja on jokaisen kirja vasta sitten, kun standardit mahdollistavat, että millä tahansa lukulaitteella voi lukea kaikkia kirjoja.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Yksi etu, keveys, tuntuu heti, kun ottaa sähkökirjan käteensä. Esimerkiksi sähkökirja Cybook Gen3 painaa ilman suojakansia 171 grammaa ja kansineenkin vähemmän kuin moni paperikirja. Sähkökirjaa ei kuitenkaan pidä verrata yhteen niteeseen vaan kirjapinoon tai kirjastoon.
- Olen paljon kesämökillä, sanoo kirjastovirkailija Risto Suomi Turun kaupunginkirjastosta. - Sinne on hankala kantaa isoa määrää paperikirjoja sadepäiviä varten.
Cybookiin mahtuu suoraan satoja kirjoja. SD-muistikorttien avulla tallennuskapasiteettia voi kasvattaa niin, että mukanaan voi kuljettaa kokonaisen kirjaston.
Risto Suomi valmistelee yhdessä osastonjohtaja Eira Hongan kanssa sähkökirjan lainauskokeilua. He esittelevät innostuneina uutta laitetta.


Lukeminen sujuu

- Painat siitä nappulasta ylhäällä vähän aikaa, Suomi neuvoo.

Sähkökirja lähtee käyntiin. Valikko näyttää muutaman kirjan listan: on Ahon Rautatietä ja Danten Jumalaista näytelmää. Valikko paljastaa samalla yhden tämän hetken ongelman: miten saada luettavaksi äskettäin ilmestyneitä kirjoja.

Turun kokeilussa lainaaja saa laitteen mukana valikoiman vanhoja, tekijänoikeudesta vapautuneita teoksia. Itse hän sitten kyllä voi ladata verkosta muutakin materiaalia.

Teksti näyttää samanlaiselta kuin paperikirjassa, vaikka kuvan tarkkuus eli erotuskyky on huonompi kuin aikakauslehtitason painatteessa. Ainakaan ensi näkemältä eroa ei juuri huomaa.

Kaupassa ja juridiikassa on vielä tekemistä, mutta tekniikka toimii hienosti. - Ei ole ollut mitään hankaluuksia, Eira Honka kiteyttää.

Helppoudesta puhuttaessa on tietenkin hyvä muistaa, että ensimmäiset käyttäjät ovat kirja-alan ammattilaisia ja tekniikasta kiinnostuneita lukijoita. Muilla lukijaryhmillä vaatimukset voivat olla erilaiset. Suomi ja Honka kertovat, että kirjasto varmistaa sujuvan käytön laatimillaan ohjeilla ja antaa vielä lainattaessa asiakkaille "pikaopetusta".


Läpimurto tapahtui

Julkisen kirjaston mukaantulo kertoo, että tekniikka on valmis laajaan käyttöön. Vielä neljä vuotta sitten puhuimme sähkökirjasta tulevassa aikamuodossa (Sähkökirja tulee, oletko valmis, Tiede 3/2005, s. 12-13). Nyt lukulaitteita myyvät jo useat valmistajat. Kansainvälisesti tunnetuin on Amazon, joka julkisti sähkökirja Kindlen 2007.

- Suurin muutos on ollut Kindlen tulo markkinoille, sanoo erikoistutkija Jali Heilmann, joka on Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa tutkinut sähkökirjaa pitkään.
- Amazon on ensimmäinen suuri toimija, joka voi samanaikaisesti myydä sekä kirjatiedostoja että lukulaitteita.

Laitteet ovat keventyneet ja näytöt suurentuneet. Optiikka on kehittynyt jo pitkälle. Etenkin muistia on tullut lisää. Amazon kehuu, että Kindle 2 vetää 1 500 teosta. Yhtiö myös lupaa, että kohta voit yhdessä minuutissa saada itsellesi minkä tahansa kirjan, joka maailmassa on koskaan julkaistu. Hurja ohjelma, mutta Amazon jättää avoimeksi, milloin tavoitteeseen päästään.


Laitteet monipuolistuvat

Lukulaite on yksinkertaisesti ilmaisten näyttö, jolta katsellaan yhtä kirjan sivua kerrallaan. Se voidaan toteuttaa monella tavalla, mutta useimmat sähkökirjat käyttävät elektroforeesitekniikkaa. Elektroforeesi tarkoittaa sitä, että sähkökenttä liikuttaa hiukkasia nesteen sisällä. Ilmiön kuvasi jo 1807 Moskovan yliopiston kemian professori Ferdinand F. Reuss.

Viime vuosisadan lopulla Massachusettsin teknisen yliopiston Media Labin tutkijat kehittivät professori Joseph M. Jacobsonin johdolla sähkömusteen. Se koostuu pienistä pallosista, joita liikutetaan sähkökentän avulla; näin saadaan kuvapiste näkymään mustana tai valkoisena. Suodattimien avulla saadaan myös värit mukaan.

Lukulaitteeseen tulee koko ajan uusia ominaisuuksia. Värit ja videokuva toimivat jo laboratorioissa ja tulevat ennen pitkää kaupallisiin laitteisiin. Musiikkia sähkökirjoilla voi jo kuunnella. Kindle osaa lukea kirjoja ääneen. Kind¬leen voi myös ladata kirjoja langattomasti, kun Cybook ja BeBook vaativat vielä tietokoneen lataus¬ta varten.


Standardit pakko saada

- Nyt tutkimus keskittyy teknologian jalkauttamiseen kentälle, Heilmann toteaa.

On rakennettava standardit niin, että kirjoja voi lukea kaikkialla ja kaikilla laitteilla. Nyt esimerkiksi Amazonin Kindle toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa. Heilmannin mukaan avoin standardi tulee sähkökirjoihin samoin kuin muihinkin elektroniikkalaitteisiin, koska yhteensopivuus on kaikkien edun mukaista.

Mahdollisuus siirtää aineisto laitteesta toiseen nostaa esiin uuden kysymyksen: miten käy tekijänoikeuden, jos lukijat alkavat kopioida kirjoja ilmaiseksi toisiltaan?

Heilmann viittaa jälleen kokemukseen muista laitteista. Jokainen kopiosuoja pystytään lopulta murtamaan, mutta jos hinnat pysyvät kohtuullisina, laiton kopiointi saadaan kuriin.

- Sähköiset kirjat, joita laitteella luetaan, ovat jo kohtuuhintaisia, esimerkiksi Yhdysvalloissa noin 10 dollaria kappale, sanoo Heilmann.


Suomeksi vielä vähän

Tärkeintä on, että kirjoja alkaa tulla. Amazonilla on Yhdysvalloissa nyt myynnissä noin 300 000 sähköisen kirjan valikoima.

Suomalainen kustantaja Myllylahti, joka myy lukulaite BeBookia, tarjoaa kotisivullaan sisällöksi "jo kymmeniä dekkareita" sähköisinä ja kertoo tästä lähin julkaisevansa kaikki kaunokirjansa sekä paperi- että sähköversiona. Kirjamäärää pystyy kasvattamaan nopeasti, koska kustantajilla on hyvä valmius tuottaa sähköistä aineistoa.

Vielä nyt markkinoita rajoittaa lukulaitteen hinta, muutama sata dollaria tai euroa, mutta tilanne paranee suhteellisen nopeasti. Heilmannin mukaan lukulaitteet, joilla luetaan lähinnä tekstiä sisältäviä, kuvattomia kirjoja, yleistyvät Suomessa 3-5 vuoden kuluessa.


Kirjoittaja on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Mikä sähkökirja?


Käsitteellä "sähkökirja" on kaksi merkitystä:
- sähköisessä muodossa julkaistu kirja
- laite sähköisten aineistojen lukemista, katselemista ja kuuntelemista varten.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.