Moni pääsee sen avulla eroon aidosta, mutta voiko se toimia myös toisinpäin: houkutella aloittamaan tupakoinnin.

Puheenaihe-sarja

Teksti: Marko Hamilo

Moni pääsee sen avulla eroon aidosta, mutta voiko se toimia myös toisinpäin: houkutella aloittamaan tupakoinnin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012

Kirjailija Timo Hännikäinen poltti vielä alkuvuodesta askin päivässä. Yli kymmenen vuotta säännöllisesti tupakoineen miehen nikotiiniaddiktio oli sitä lajia, että ensimmäinen savuke piti sytyttää jo ennen aamiaista.

Sitten Hännikäinen tilasi netistä sähkösavukkeen aloituspakkauksen. Sen koommin miehen ei ole tarvinnut koskea palavaan tupakkaan – paitsi kerran, kun sähkötupakan nikotiinipatruunat olivat päässeet loppumaan.

Moni nikotiiniriippuvainen on sähkösavukkeella päässyt eroon aidosta ensimmäisellä yrittämällä. Kokeilleet kehuvat aidon tuntuista käyttökokemusta. Sähkökuumennuksella höyrytetty glykoli-nikotiiniseos tuntuu kurkussa oikean tupakan savulta.

Nikotiinipurukumit tai -laastarit eivät anna tätä tupakointiin koukuttuneelle tärkeää kokemusta. Moni niitä kokeillut palaakin takaisin polttajaksi.

Sähkösavukkeen terveyshaitoista on kuitenkin niukasti tutkittua tietoa terveyspolitiikan perustaksi.

Tutkimustietoa saatava lisää

– Mitään konsensusta sähkösavukkeen hyödyistä tai haitoista ei tosiaankaan ole, kertoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Petri Danielsson.

– Joissakin tutkimuksissa muutamista nesteistä on löytynyt pieniä määriä terveydelle haitallisia yhdisteitä, mutta ei kaikista. Ongelmana on tuotteiden epätasainen laatu: kuluttaja ei voi varmistua siitä, mitä aineosia nesteet sisältävät.

– Toisaalta jotkin nesteissä olevat, elintarvikekäytössä turvalliset aineet voivat muuttua haitallisiksi, kun ne kulkeutuvat höyryn mukana keuhkoihin. Esimerkiksi glyseroli on tällainen.

– Tilanne on ongelmallinen, koska tutkimustietoa erityisesti pitkäaikaisen käytön vaikutuksista on niin vähän, Danielsson sanoo.

Osa kieltäisi varmuudeksi

Lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti kirjoitti sähkösavukkeista kriittisesti Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean Sic!-lehdessä. Hänkään ei perustellut näkemystään toteen näytetyillä haitoilla vaan sillä, ettei käytön pitkäaikaisista haitoista ole tietoa.

Rautalahden mukaan sekä Maailman terveysjärjestö WHO, Yhdysvaltain lääkeviranomainen FDA että Suomen THL ovat varoittaneet sähkösavukkeen tuntemattomista terveysvaikutuksista. Varoitus pohjaa periaatteeseen, jonka mukaan kaikki molekyylit ovat vaarallisia, kunnes ne osoitetaan vaarattomiksi.

Monet terveyden edistäjät ovat nyt huolissaan saavutusten rapautumisesta. Sähkösavukkeen avulla voidaan kiertää tupakointirajoituksia, koska käytön kieltämiseen ei ole objektiivisia perusteita. Tupakoimisesta voi uudelleen tulla arkipäivää, vaikka sitä on vuosikymmenet pyritty ehkäisemään.

Suomessa jyrkimmän linjan kannattajaksi on ilmoittautunut esimerkiksi useista tupakkaoikeudenkäynneistä tunnettu siviilioikeuden emeritusprofessori Erkki Aurejärvi, joka kesällä esitti sähkösavukkeen kieltämistä lailla. Nyt sähkötupakkaa saa vielä tilata ulkomailta verkkokaupoista.

Savuke kuitenkin pahempi

Suomalainen lähestymistapa on kunnianhimoinen. Suomi on maailman ainoa maa, jossa on lakiin kirjoitettu tavoite täydellisestä tupakoimattomuudesta.

Yhdysvaltain terveyspolitiikassa vaikuttaa haittojen vähentämiseen pyrkivä pragmaattinen koulukunta, joka lähtee siitä, ettei tupakointi ole katoa­massa.

Yhdysvaltalaisissa miehissä tupakoivien osuus on kyllä pudonnut 52 prosentista 23:een vuosina 1965–2004, mutta tupakoijien lukumäärä on pysynyt suunnilleen samana, sillä väestö on kasvanut. Noin 45–50 miljoonaa amerikkalaista polttaa päivittäin, kertoi lääketieteen professori Brad Rodu Louisvillen yliopistosta Yhdysvaltain tiedeviikolla helmikuussa.

Rodun mielestä ongelma ei ole tupakka vaan savuke. Tupakan haitoista leijonanosa aiheutuu epätäydellisessä palamisessa syntyvistä kemikaaleista – sähkösavuke vain höyryää. Rodu muistutti, että Ruotsin vapaamielinen nuuskapolitiikka on vähentänyt varsinkin miesten tupakointia. Vaikka nuuska lisää ien- ja hammassairauksia ja ehkä suusyövänkin riskiä, se on kuitenkin polttamista parempi vaihtoehto.

Ei ainakaan savun haittoja

Haittojen vähentämiseen pyrkivän koulukunnan näkökulmasta sähkösavuke on valtava mahdollisuus, jonka käyttämättä jättäminen olisi suuri terveyspoliittinen virhe.

Danielssonin mielestä on mahdollista, että tupakan haittoja voisi vähentää sähkösavukkeella, jos sitä siirtyisivät käyttämään vain ne, jotka nykytilanteessa ovat kykenemättömiä tai haluttomia tupakoinnin lopettamiseen, ja jos he käyttäisivät sitä samoin kuin savuketta.

– On kuitenkin vaikea arvioida, miten tuotetta todellisuudessa käytetään, Daniels­son sanoo.

Madaltaako sähkötupakka kynnystä aloittaa tavallisten savukkeiden polttaminen? Käytetäänkö sähkösavuketta kuin tavallista savuketta vai pitempään ja jatkuvammin?

Paras on hyvän vihollinen ja hyvä parhaan. Kirjailija Hännikäiselläkään ei ole suunnitelmia päästä nikotiiniriippuvuudestaan – nyt kun ei enää tarvitse kärsiä muista tupakoinnin haitoista.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä34696
Liittynyt6.12.2009

Sähkötupakka –ongelma vai ratkaisu?

E-cigarettes contain up to 10 times the level of cancer-causing agents in regular tobacco, Japanese scientists said Thursday, the latest blow to an invention once heralded as less harmful than smoking. The electronic devices—increasingly popular around the world, particularly among young people—function by heating flavoured liquid, which often contains nicotine, into a vapour that is inhaled, much like traditional cigarettes but without the smoke. Researchers commissioned by Japan's Health...
Lue kommentti

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.