Antibiooteille vastustuskykyiset stafylokokit, mrsa:t, valtaavat uusia reviirejä. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan niitä löytyy nyt myös uimarannoilta.




Floridan yliopiston mikrobiologi Lisa Plano päätti selvittää uimavesien bakteeritilannetta, koska antibiootteja sietävät mrsa-stafylokokit eivät ole enää vain sairaaloiden ja vanhojen ja huonokuntoisten riesa. Yhä useammin tartunnan saaneet ovat reippaita lapsia ja nuoria, jotka eivät ole herran aikoihin sairaalaa nähneetkään.

Taudinaiheuttajatkaan eivät ole samanlaisia kuin sairaaloissa, sillä näiden niin kutsuttujen avohoidon mrsa-kantojen perimä poikkeaa terveydenhuoltoa pitkään piinanneiden kantojen perimästä.

Vapaudessa liikkuvien mikrobien syntypaikkoja ei ole onnistuttu jäljittämään, mutta leviämislähteinä pidetään muun muassa päiväkoteja, urheiluhalleja ja varuskuntia, sillä epidemioita on esiintynyt hoitolasten, sotilaiden ja kamppailu- ja palloilulajien harrastajien keskuudessa.

- On tärkeää tuntea kaikki mahdolliset tartuntatiet, sillä mrsa:t muodostavat jo nykyisellään vakavan ja kalliin terveysriskin, Plano korosti esitellessään vielä julkaisemattomia tuloksiaan Yhdysvaltain helmikuisella tiedeviikolla Chicagossa. - Nyt näyttää siltä, että uimaranta on yksi tartuntapaikka lisää.


Niin vedessä kuin hiekassa

Arkipuheessa sairaalabakteereiksi kutsuttujen mrsa-stafylokokkien pääsy rantaelämän makuun paljastui tutkimuksessa, johon osallistui 1300 Floridan yleisten uimarantojen vakiovierasta.

Puolet joukosta istua nökötti rannalla, kun toinen puoli kirmaisi aaltoihin, ui varttitunnin, sukelsi kolmesti ja lopuksi täytti steriloidun kanisterin merivedellä. Kun näytteet tutkittiin, niistä 37 prosenttia sisälsi stafylokokkeja. Normaalit bakteerit olivat harmittomimmasta päästä, kun taas mrsa:t osoittautuivat ärhäköiksi. Hyvä uutinen on, että niitä oli vain kolme prosenttia löydöksistä.

Paitsi vedessä bakteerit viihtynevät myös hiekassa. Tähän viittaa lapsilla tehty tutkimus. Kun taaperoikäiset leikkivät tavallisia hiekkaleikkejään, heitä vilvoiteltiin puhtaaksi varmistetulla merivedellä. Silti lasten iholta noruneessa vedessä oli bakteereja. Planon mukaan ainoa selitys on, että niitä lymysi hiekassa.


Mistä bakteerit peräisin?

- Rantaelämän viettäjistä, vastaa Plano. - Vesinäytteiden bakteerit olivat ihmisiin erikoistunutta kantaa.

Ihmisperäisyys ei itse asiassa ole mikään yllätys, sillä stafylokokit ovat tavallisia seuralaisiamme. Arviolta 25-30 prosenttia meistä kantaa niitä aika ajoin tietämättään ja ilman oireita nenänsä limakalvoissa ja ihossaan. Tavallisesti bakteerit viettävät hiljaiseloa, mutta aina tuuria ei riitä, ja kantaja sairastuu tai sairastuttaa jonkun muun.

Tyypillisesti sairaaloiden ulkopuolella liikkuvat mrsa:t aiheuttavat iho- ja pehmytkudosinfektioita, kuten paiseita ja märkäisiä näppyjä ja haavaumia, mutta viime vuosina ihmisiä on sairastunut myös äkäiseen keuhkokuumeeseen. Silloin voi viime kädessä olla kyseessä henki, jos elimistön immuunipuolustus on syystä tai toisesta heikentynyt.
Millaisen terveysriskin rantojen mikroskooppiset vieraat muodostavat, on selvitteillä.

Yleensä stafylokokit leviävät suorassa ihokontaktissa, mutta epäsuora tiekään ei ole tavaton. Infektion voi saada esimerkiksi bakteerien tahrimasta ovenkahvasta, puhelimesta tai pyyhkeestä, joten miksi ei myös aurinkotuolista ja periaatteessa jopa hiekasta tai uimavedestä. Joillakin Planon koehenkilöillä oli iho-oireita, mutta pulahduksen ja tulehduksen kytkös jäi varmistumatta.

- Ennen perusteellisia epidemiologisia lisätutkimuksia on parempi olla arvailematta mitään, Plano toteaa.


Silti: hyvää lomaa!

Planon tutkimus on yksi harvoista ja laajuudessaan kenties suurin yleisten uimarantojen stafylokokki- ja mrsa-kartoituksista. Tavallisesti - myös meillä Suomessa - seurataan vain suolistoperäisiä mikrobeja, kuten enterokokkeja ja kolibakteereja. Vaikka tutkimus rajoittui Floridaan, Plano uskoo, että havainnot ovat yleistettävissä kaikille lämpimien, subtrooppisten vyöhykkeiden uimarannoille Atlantilta Välimerelle, Intian valtamerelle ja Tyynellemerelle.

Jos olet tullut hankkineeksi esimerkiksi Välimeren-loman, suunnitelmasta ei kannata luopua. Planon mukaan rantaelämää voi edelleen viettää kuin ennen - kunhan muistaa varotoimet.

Stafylokokkeja ja mrsa:ta voi vältellä samoilla yksinkertaisilla konsteilla kuin muitakin mikrobeja. Jos ihossa on haavoja tai hiertymiä, a ja o ovat puhtaus ja suojaus. Vesileikit kannattaa unohtaa, kunnes rikot ovat parantuneet.
Uimareille ykkösneuvo on kunnon pesu. - Suihku saippuan kanssa ennen uintia siksi, ettei kuljeta mahdollisia omia bakteerejaan veteen, ja uinnin jälkeen siksi, ettei kanna mahdollista bakteerisaalistaan kotiin.
Pyyhkeensä itse kukin luonnollisesti pitää omassa käytössään. Hyvää lomaa!


Kiusana jo puoli vuosisataa


- Stafylokokkibakteerien aiheuttamia tulehduksia, keuhkokuumetta ja verenmyrkytyksiä alettiin hoitaa ennennäkemättömän tehokkaalla lääkkeellä, penisilliinillä, 1942.

- 1944 kävi ilmi, että jotkin stafylokokit pystyivät tuhoamaan penisilliiniä. Ensimmäinen niitä vastaan kehitetty lääke, metisilliini, saatiin käyttöön 1959.

- 1961 Britanniassa todettiin ensimmäinen metisilliinille vastustuskykyinen eli resistentti Staphylococcus aureus. Sitä alettiin kutsua mrsa:ksi. Tästä mrsa:t ovat runsastuneet, ja nykyään niitä on terveydenhuollon rekistereissä kymmenittäin.

- Ensimmäiset laajat sairaalaepidemiat puhkesivat 1990-luvulla. 2000-luvulla on esiintynyt pieniä epidemioita päiväkodeissa, urheiluseuroissa, varuskunnissa ja vankiloissa.

- Tautitapausten määrät vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa veriviljelyssä löytyneistä aureus-infektioista on mrsa-infektioita jo 40-60 prosenttia, Pohjoismaissa yhä alle viisi.

- 2000-luvun puolivälistä alkaen resistenttejä stafylokokkeja on tavattu myös tuotanto- ja kotieläimistä.
Euroopassa tuotantoeläimet on luokiteltu riskitekijäksi, sillä eläinten mrsa:t voivat tarttua ihmiseen.

-  Toisin kuin nimi mrsa antaa ymmärtää Staphylococcus aureus kestää nykyään useita antibiootteja. Osa kannoista on jo moniresistenttejä. Ainoa lääke niitä vastaan on vankomysiini. Myös vankomysiiniä sietäviä vrsa-kantoja on syntynyt. Japani raportoi vrsa:sta jo 1996, mutta varmasti niitä löytyi Yhdysvalloista 2002.


Myös meillä vapailla teillä


- Suomessa mrsa:ta on seurattu valtakunnallisesti vuodesta 1995. Tähän mennessä on tunnistettu yli 30 kantaa, joista kymmenkunta sairaaloiden ulkopuolelta.

- 2000-luvun alkuvuosiin asti tartunnat pysyivät aisoissa suhteellisen hyvin, mutta sen jälkeen löydökset ovat lisääntyneet. Viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteriin kirjattiin 1741 tartuntaa, 452 enemmän kuin 2007. Vakavien infektioiden määrä on kuitenkin pieni, vain pari prosenttia.

- Avohoidon mrsa-tilannetta tutkittiin viimeksi 2004-2006. Löydöksiä kertyi yhteensä 298, mikä oli seitsemän prosenttia kaikista mrsa-tapauksista oireettomat kantajat mukaan lukien.

- Eläinten mrsa:ta on tavattu hevosissa, naudoissa, sioissa ja kissoissa, muutamia kertoja ihmisessäkin.


Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.