Kun pilvi sähköistyy, paukkuu maasta pilveen.

Faktan paikka -sarja

Kun pilvi sähköistyy, paukkuu maasta pilveen.

Teksti: Mikko Puttonen

Mistä ukkospilvi saa sähkön salamoihin?

Ukkospilvessä törmäilevät lumirakeet ja jääkiteet. Tällöin pikkuinen jääkide saa

positiivisen ja kookkaampi lumirae negatiivisen varauksen. Nousuvirtaus lennättää keveät kiteet pilven yläosiin, raskaammat rakeet jäävät kellumaan keskiosiin.

Pilven varaukset synnyttävät vastakkaiset varaukset maahan pilven alle. Näin syntyy jännite-ero, joka purkautuu salamana. Pilven negatiiviselta alueel­ta salama hakeutuu maan positiiviselle alueelle ja päinvastoin.

Jokainen salama koostuu esisalamasta ja pääsalamasta.Esisalama on kuin tienraivaaja. Se askeltaa kahteen suuntaan: ylös kohti pilven varausta ja alas kohti maan varausta. Kun se on saanut purkauskanavan auki, iskee pääsalama maasta pilveen, badamm!

Joskus voi kuulua ritinää tai repivää ääntä. Sen päästää maasta pilveä kohti kasvava vastaesisalama, joka pyrkii yhyttämään ylhäältä lähestyvän vastineensa.

Suomessa iskee vuodessa keskimäärin 140 000 salamaa. Lähi-historian ennätyspäivä oli 29.6.1988, jolloin salamoi peräti 40 000 kertaa. Kuukausista enitenpaukkuu heinäkuussa.

Suomessa kuolee salamaniskuun keskimäärin 1 ihminen kahdessa vuodessa. Iskun saaneista kuitenkin menehtyy vain 10–30 prosenttia.

Vaarallisin on heikkovirtainen salama, joka kulkee kokonaankehon sisällä. Voimakkain virta purkautuu aina kehon ulkopuolella.

Salama kuumentaa purkauskanavan30 000 asteeseen.

Energiaa salamassa on 140 kilowattituntia. Se vastaa yhden kotitalouden muutaman päivän sähkönkulutusta. Ukkosenergian sieppaamisesta on kuitenkin turha haaveilla, sähköä saa helpomminkin.

Jos salama iskee aivan viereesi, et kuule jyrinää vaan valtavanpamauksen. Kymmenen metrin päässä pamauksessa on voimaa 100–200 desibeliä. Korviin alkaa sattua 120 desibelissä.

Äänetön leimahdus kaukaisuudessa on elosalama. Se on tavallinen salama, mutta pitkän etäisyyden takia jyrinää ei kuule. Nimi tule elokuusta, koska silloin niitä pimeiden iltojen tähden nähdään enemmän.

Suomessa jyrisee vähän verrattuna tropiikkiin, missä voi ukkostaa lähes päivittäin. Siellä tosin leimahtelee suhteellisesti useammin pilvien sisällä.

Mikko Puttosesta mikään ei ole niin hienoa kuin ukkoskuuron yllättämä hellepäivä. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.