Lähes 20 vuotta sammakoita piinannut tappaja on tunnistettu pandemian lailla leviäväksi sienitaudiksi. Syyllisen selviäminen huojentaa - ja huolestuttaa: tutkijat pelkäävät, että ilmaston lämmetessä ahdinko uhkaa muitakin lajeja.


pandemian lailla leviäväksi sienitaudiksi. Syyllisen selviäminen huojentaa
- ja huolestuttaa: tutkijat pelkäävät, että ilmaston lämmetessä ahdinko
uhkaa muitakin lajeja.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2006



Huhtikuu 1987 Costa Ricassa Monteverden sademetsässä. Sataa, tuulee, on hyytävän kylmä. Jalat painuvat polvia myöten mutaan, ja vuorenrinteitä peittävä sumu vaihtuu paksuiksi pilviksi.

Tällaisissa oloissa kenttäbiologi Martha Crump nousi todistamaan harvinaista näkyä: kultakonnat olivat kudulla sadeveden täyttämissä lammikoissa. - En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Yli sata häikäisevän oranssia konnaa seisoi puun tyvelle muodostuneessa lammikossa kuin pienet patsaat. Ne loistivat kuin jalokivet metsän hämärässä, Crump muistelee.

Hyvin harvat ihmiset ovat päässeet todistamaan kultakonnien kutua. Kirkkaan kullanoranssit koiraat ja täplikkäät naaraat tulevat esiin vain muutamaksi viikoksi huhtikuun kylminä, sateisina aamuina.¬ Silloin naaraat saavat selkäänsä kymmeniä koiraita, jotka saattavat taistella parittelukumppaneista useita tunteja. Kudun päätyttyä konnat katoavat kuin maan nieleminä.

Crump palasi katsomaan kultakonniaan joka aamu niin kauan kuin kutua kesti. Laji oli löytynyt vasta 1960-luvulla, eikä sitä tavattu missään muualla kuin Monteverdessä.

Kun Crump palasi Monteverdeen keväällä 1988, lammikot olivat autioita. Hän jatkoi etsintöjä vielä seuraavana vuonna, mutta kultakonnista ei näkynyt jälkeäkään - eikä ole näkynyt myöhemminkään.

Kato ei käynyt järkeen

Kultakonnien katoaminen oli täysi mysteeri. Miksi keskellä metsää elävä runsaslukuinen laji häviää¬ noin vain? Eikä siinä ollut koko tarina.

- Kultakonnien katoamisen aikoihin romahtivat 20 muun sammakkolajin kannat, Crump sanoo.

Crump kertoi havainnoistaan herpetologien kansainvälisessä konferenssissa Canterburyssa 1989. Tämän jälkeen useat tutkijat pysäyttivät hänet ja kertoivat samanlaisista mystisistä tapauksista.

Kertojien joukossa oli Kalifornian Berkeleyn yliopiston herpetologian professori David Wake, joka oli tehnyt kenttätutkimusta Sierra Nevadan vuoristossa. - Vielä 1970-luvulla sammakoita oli niin paljon, että oli vaikea kävellä astumatta niiden päälle, Wake sanoo. - 1980-luvun lopulla sammakot olivat kadonneet. Täydellisesti. Se oli sokki.

Vuonna 1994 Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen biologit Charles Drost ja Gary Fellers jatkoivat huolestuttavien havaintojen sarjaa Yosemiten kansallispuistossa. 1910-luvun lopulla puistossa oli 70 vilkasta kutupaikkaa, nyt enää 26, ja sammakkolajit olivat huvenneet seitsemästä neljään.

Romahdukset tuntuivat järjenvastaisilta. Jos joku olisi myllännyt sammakoiden elinympäristöt katerpillarilla, katoaminen olisi ollut selitettävissä. Sukupuuttoja ilmeni kuitenkin suojelualueilla, joilla sammakoiden olisi pitänyt olla turvassa.

Kadoista saapui yhä uusia tietoja. Sammakot olivat pinteessä Ecua¬dorissa, Venezuelassa, Brasiliassa, Puerto Ricossa, Australiassa. Tutkijat vakuuttuivat, ettei kyse ollut yksittäistapauksista. Heillä oli käsissään maailmanlaajuinen ilmiö.

Pohjoisessa surmasi aurinko

Samoihin aikoihin, kun tieto sammakkoeläinten kohtalosta kiiri maailmalle, Oregonin yliopiston eläintieteen professori Andrew Blaustein oli kenttätöissä Kaskadivuoristossa. Hän aikoi tapansa mukaan kerätä lammista lännenkonnia, mutta tällä kertaa tapahtui jotakin poikkeuksellista. Sammakoiden kutu mätäni nopeasti valkoiseksi, haisevaksi mönjäksi. Vain kourallinen nuijapäitä jäi henkiin.

Blaustein uskoi, että selityksen täytyi löytyä vuoriston oloista. Monien vuoristolajien kannat olivat näet vähentyneet romahdusmaisesti, mutta alempana elävien lajien¬ populaatioissa ei ollut havaittu muutoksia.

- Tiesimme, että UV-B-säteilyn määrä oli lisääntynyt otsonikerroksen ohentuessa ja että vaikutukset tuntuisivat ensimmäiseksi vuoristossa, Blaustein muistelee.

Blausteinin tutkijaryhmä altisti yhdeksän eri sammakkolajin munia luonnolliselle UV-B-säteilylle ja löysi selvän kytköksen säteilyn ja kuolleisuuden väliltä. Säteilylle altistetuista lännenkonnan munista kuoli 40 prosenttia, ja eräällä salamanterilajilla kuolleisuus oli peräti 90 prosenttia. - Päättelimme, että UV-B tappoi munia, aiheutti vaikeita epämuodostumia ja altisti nuijapäät taudinaiheuttajille, Blaustein sanoo.

Blaustein osui oikeaan. Sittemmin selvisi, että lännenkonnat - ja useat muutkin pohjoiset lajit - kestävät huonosti UV-B-säteilyä, koska niiden soluissa on vähänlaisesti dna-vaurioita korjaavaa fotolyaasi-entsyymiä. Kun tällaiset auringonpaahteeseen tottumattomat lajit altistuvat runsaalle säteilylle, niiden kannat voivat romahtaa hyvin nopeasti.

Australia tarjosi laboratorion

Auringon haitallinen säteily saattoi siis selittää pohjoisten vuoristolajien katoamisia, mutta ei tropiikissa tapahtuvia romahduksia. Esimerkiksi Australiasta oli 15 vuoden aikana hävinnyt 14 sammakkolajia, vaikka UV-B-säteilyn määrä ei ollut merkittävästi lisääntynyt.

Yhden pienen mantereen laajuinen sukupuuttoaalto tarjosi tutkijoille kenttälaboratorion. Nyt voitiin kerralla vertailla kaikkien kadonneiden lajien elintapoja ja -ympäristöjä.

Kun William Laurance, Keith McDonald ja Richard Speare sijoittivat sukupuutot kartalle ja piirsivät niille aikajanan, tappajan ääriviivat hahmottuivat. Sukupuuttoaalto alkoi Brisbanen lähistön vuoristometsissä 1970-luvun alussa ja eteni sieltä pohjoiseen noin sadan kilometrin vuosivauhtia. Uuden populaa¬tion saavutettuaan se teki tuhoisaa jälkeä: koko populaatio saattoi kadota muutamassa kuukaudessa.

Epidemian aiheuttaja oli täysi mysteeri. Oliko kyseessä kokonaan uusi patogeeni, vai oliko jokin vanha virus tai bakteeri muuttunut ärhäkämmäksi? Vastauksia löytääkseen tutkijat tarvitsivat sairastuneita yksilöitä. Tauti kuitenkin raivosi kuin maastopalo ja vei aina kaikki sairastuneet mukanaan.

Tappaja iskee ihoon

Vuonna 1993 tutkijoita kohtasi onnenpotku: Big Tablelandin vuoristossa puhkesi epidemia, jonka uhreja päästiin tutkimaan.

Sammakot olivat apaattisia ja velttoja, ja ne istuivat paikallaan takaraajat tiukasti ruumista vasten painettuina. Niiden ihossa oli haavaumia tai rakkuloita, ja sairauden edetessä nahka kuoriutui suurina riekaleina.

Salaperäinen taudinaiheuttaja löytyi lopulta juuri tästä pois kuoriutuvasta ihosta. Nahanriekaleet kuhisivat tieteelle aiemmin tuntematonta sientä, joka sittemmin sai nimen Batrachochytrium dendrobatidis. Sen aiheuttamaa tautia kutsutaan puolestaan kytridiomykoosiksi.

Kytridiomykoosin löytyminen oli suuri tieteellinen läpimurto. Kun tautia nyt osattiin etsiä, sitä löytyi yhä uusista paikoista: Panamasta, Ecuadorista, Venezuelasta, Uudesta-Seelannista ja Espanjasta. Kun herpetologit kävivät läpi museonäytteitä, selvisi, että Kanadassa tautia oli ollut jo 1961.

Raskaustesteistä riesaksi

2000-luvun alussa Etelä-Afrikan North-West-yliopiston eläintieteilijä Che Weldon penkoi kotimaansa museoiden näytteitä etsien jälkiä kytridio¬mykoosista. Kun hän löysi sientä 1938 talletetusta kynsisammakosta, mysteerin palaset näyttivät asettuvan kohdalleen.

Ensinnäkin Weldonin löytö on ylivoimaisesti varhaisin havainto kytridiomykoosista, joten tauti on todennäköisesti afrikkalaista alkuperää. Toiseksi sieni ei sairastuta kynsisammakoita, joten ne sopivat taudin kantajiksi ja levittäjiksi. Kaiken lisäksi kynsisammakoita on rahdattu ympäri maailmaa, mikä selittää lajin lähes maailmanlaajuisen levinneisyyden.

Kynsisammakkokauppa alkoi vuonna 1934, jolloin nämä sammakot korvasivat jänikset raskaustesteissä. Sammakoihin ruiskutettiin naisen virtsaa, ja jos nainen oli raskaana, virtsan sisältämät hormonit saivat sammakon munat kehittymään. Kynsisammakoita käytettiin raskaustesteissä monissa yliopisto¬sairaaloissa - myös Suomessa - vielä 1950-luvulla.

Kun nykyaikaiset raskaustestit saatiin käyttöön, kynsisammakoilla oli yhä kysyntää immunologian, embryologian ja molekyylibiologian koe-eläiminä. Etelä-Afrikasta myytiin vuosittain kymmeniätuhansia yksilöitä, joista osa varmasti kantoi kytridiomykoosia. Jos niitä pääsi - tai päästettiin - karkuun ja luontoon, tauti levisi kutuvesiin ja paikallisiin sammakkoeläimiin.




Suomessa rajuja kannanvaihteluja

Suomen sammakot voivat vielä hyvin maailman lajitovereihin verrattuna, mutta kannat vaihtelevat täälläkin voimakkaasti. Etelä-Suomessa ne suorastaan romahtivat vuodesta 2002 vuoteen 2003.

-  Luultavasti sammakot kuolivat talvehtimisen aikana, sillä talvi 2002-2003 oli poikkeuk¬sellisen kuiva, sanoo sammakoita väitöskirjatyötään varten seurannut Henna Piha Helsingin yliopistosta.

Kukaan ei toistaiseksi tiedä, miten hyvin sammakot ovat sopeutuneet rajuihin kannanvaihteluihin.

- Meillä ei ole valtakunnallista sammakkoeläinten seurantajärjestelmää, joten emme voi luotettavasti arvioida kannoissa tapahtuvia muutoksia, sanoo akatemiaprofessori Juha Merilä Helsingin yliopistosta. Hänen mielestään seuranta voitaisiin järjestää samalla tavoin kuin talvilintulaskenta, antaa se harrastajien hoitoon.

Turun yliopiston tutkijan Markus Aholan havainnot viittaavat siihen, että sammakot voivat nousta kannanvaihteluiden aallonpohjasta melko nopeastikin. Ahola on seurannut, miten minkin hävittäminen vaikutti ulkosaariston luodoilla eläviin sammakoihin. Kannat 30-kertaistuivat seitsemässä vuodessa.



Vie kaikki nopeasti



Karen Lips





Muuttuvat säät suosivat



Alan Pounds





Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018