Kuva: Jesse Allen / Nasa Earth Observatory
Kuva: Jesse Allen / Nasa Earth Observatory

Pääsiäissaarta on pidetty kouluesimerkkinä siitä, miten ihminen tuhoaa itsensä riistämällä luontoa. Nyt Jared Diamondin kuuluisa tulkinta on kyseenalaistettu. Haastaja Terry Hunt sanoo, etteivät ihmiset aiheuttaneet ekokatastrofia yksin eivätkä edes nujertuneet siihen.

Kun Jared Diamond vuonna 2002 matkusti suihkukoneella Chilestä Pääsiäissaarelle, lento kesti yli viisi tuntia ja alapuolella oli aina vain vettä. Hän ehti jo huolestua, löytäisikö lentäjä lämpäreen ennen pimeän tuloa, ja ellei, olisiko koneessa tarpeeksi polttoainetta paluumatkaan. Näin Diamond, Kalifornian Los Angelesin yliopiston Uclan maantieteen professori, kertoo 2005 ilmestyneessä teoksessaan Romahdus. Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä.

Pääsiäissaaren eli  Rapa Nuin pinta-ala on ainoastaan 171 neliökilometriä, eli se mahtuisi neljästi Ahvenanmaan pääsaareen. Lähimpään naapuriin on yli 2 000 kilometriä, mikä tekee saaresta maailman eristyneimmän asutun maatilkun.

”Tuntuu ihmeeltä, että saari löydettiin ja ihminen asutti sen ennen viime vuosisatojen suuria, nopeita eurooppalaisia purjealuksia”, Diamond kirjoittaa.

Saari palmujen peitossa

Paitsi pieni ja eristynyt Pääsiäissaari on myös tuulinen, kuiva ja eroosion kaluama. Karusta maaperästä puskee vain joitakin matalia kasveja, eikä hyttystä isompia kotoperäisiä maaeläimiä tiettävästi ole.

Näin ei ole ollut aina. Paleobotanistien mukaan peräti 70 prosenttia saaresta on ollut jättiläispalmujen ja muiden puiden peitossa. Tutkimusten perusteella eläinlajejakin on ollut lukuisia, esimerkiksi lintuja on pesinyt saarella yli 30 lajia.

Mitä niille tapahtui? Entä mitä tapahtui ihmisille, jotka pystyttivät saaren rannoilla seisovat jättiläismäiset kiviveistokset, moait?

Kun ensimmäinen eurooppalainen, hollantilainen tutkimusmatkailija Jakob Roggeveen rantautui saareen pääsiäisenä 1722, siellä eli pari–kolmetuhatta asukasta. Heitä on kuitenkin arvioitu olleen jopa kymmenenkin kertaa enemmän.

Tyhmä mahtailu kostautui

Jared Diamondin tunnetuksi tekemän tulkinnan mukaan Pääsiäissaari tuhoutui kilpavarusteluun. Hänen versionsa tapahtumien kulusta menee kiteytettynä näin:

Polynesialaiset löysivät Pääsiäissaaren seuratessaan merilintuja hieman ennen vuotta 900. Väestö kasvoi ja jakaantui klaaneihin, jotka alkoivat mahtailla toisilleen ja pystyttää aina vain suurempia moaita ja niiden kivialustoja, ahuja.

Kymmenien tonnien järkäleitä kuljetettiin eri puolille saarta, mikä vaati puusta tehdyt ”raiteet” ja kilometritolkulla puukuidusta punottua köyttä. Puuta kului myös polttoaineeksi, kanootteihin ja taloihin.

Pian metsää kaatui nopeammin kuin kasvoi, ja lopulta puut katosivat. Kuivuus paheni. Kanootteja ei voitu valmistaa, eikä niin ollen kalastaa. Nälkä ajoi ihmiset ensin sotaan ja sitten kannibalismiin. Yhteiskunta romahti.

”Pääsiäissaaren tuho saa meidät ihmettelemään, mikseivät ihmiset katsoneet ympärilleen. Miksi he eivät tajunneet, mitä olivat tekemässä, ja lopettaneet ennen kuin oli liian myöhäistä? Mitä he oikein ajattelivat hakatessaan viimeisenkin palmun?” Diamond kysyi kuuluisassa, Tiede-lehdessäkin julkaistussa artikkelissaan 1995 (Pääsiäissaari tuhottiin viimeiseen palmuun, Tiede 2000 7/1995, s. 66–72).

Rotat järsivät tuhoon

Havaijin yliopiston arkeologian professori Terry Hunt on nyt eri mieltä. Hänen mukaansa Pääsiäissaaren monimutkaista ekokatastrofia ei voi litistää psykologisiksi spekulaatioiksi.

Hunt sanoo, että Diamondin tulkinta Pääsiäissaaren kohtalosta on pelkkä tarina, johon hän itsekin luotti vielä kymmenen vuotta sitten, kun aloitti tutkimuksensa saarella. Siksi hän ei ollut aluksi uskoa oman tiiminsä tuloksia.

– Saaren ensimmäisen asuinalueen Anakenan kaivaukset ja aiempien löydösten uudet analyysit osoittivat, että Pääsiäissaari asutettiin nelisensataa vuotta myöhemmin kuin Diamond kollegoineen väittää. Eikä saarelaisia ilmeisesti koskaan ollut enempää kuin eurooppalaisten tullessa.

Huntin mukaan ympäristötuhoa ei voi sälyttää yksin ihmisten kontolle, sillä ihmistä pahempaa jälkeä sai aikaan polynesianrotta, joka liftasi saarelle siirtolaisten kanooteissa.

– Olivat rotat salamatkustajia tai tarkoituksella mukaan otettuja proteiininlähteitä, Rapa Nui osoittautui niiden paratiisiksi. Ruokaa oli yllin kyllin eikä petoja ollenkaan, Hunt sanoo.

Näin otollisissa oloissa rottien määrä voi tuplaantua kuuden–seitsemän viikon välein.

– Olemme vertailleet rottien elinoloja Tyynenmeren saarilla. Esimerkiksi Havaijin Kurella on ollut ravintoa vähemmän kuin Rapa Nuilla, mutta rottatiheys kasvoi 112:een hehtaarilla. Rapa Nuilla samalla maa-alalla on helposti voinut olla jopa 187 rottaa, mikä tekee yli kolme miljoonaa koko saarella.

Rottien luita onkin löytynyt Pääsiäissaarelta läjäpäin, ja fossiilistuneissa palmunpähkinöissä näkyy niiden hampaanjälkiä.

– Lähes jokainen esiin kaivettu pähkinänkuori on rotan järsimä, mikä viittaa siihen, että juuri ne estivät Jubaea-palmun lisääntymisen.

Kuka teki tulen?

Mitä mieltä Jared Diamond on Huntin väitteistä?

– Hänen selityksensä eivät mitenkään voi olla oikeita, Diamond vakuuttaa vastauksessaan. Rottateoria ei esimerkiksi ota huomioon palmuntynkiä, jotka todistavat, että puut on selvästi kaadettu ja poltettu.

– Jos rotat olivat vastuussa, ne olivat poikkeuksellisia eläimiä, sillä ne osasivat käyttää kirvestä ja tulta, hän sanoo.

Diamond myöntää, että nakerrusjälkien perusteella rotat ovat häirinneet puiden itämistä, mutta sanoo Andreas Miethin ja Hans Borkin Kielin yliopistosta osoittaneen, että metsät tuhosi ihminen.

– Tutkimuksemme viittaavat vahvasti siihen, että Pääsiäissaaren yli 16 miljoonaa palmua hävitettiin pääosin kaatamalla ja polttamalla vuosina 1250–1500, Mieth vahvistaa.

– Rotilla on ollut metsän häviämisessä parhaimmillaankin vain sivuosa. Vain noin joka kymmenennessä hiiltyneessä palmunsiemenessä on puremajälkiä. Sitä paitsi Chilestä löytyy alueita, joilla rotat ja palmut elävät menestyksekkäästi rinnakkain, Mieth huomauttaa.

Chile huono verrokki

– En tiedä ekologeista, mutta arkeologit eivät tee pienestä otoksesta laajamittaisia päätelmiä, kommentoi Hunt. Hänen mukaansa Miethin ja Borkin tulos kertoo ainoastaan, että vain osa kaksikon tutkimista siemenistä on kelvannut rotille.

– Rotat tuskin tykkäävät syödä hiiltyneitä siemeniä. Mieth ja Bork unohtavat kokonaan palamattomat pähkinät, joita on löydetty kaluttuina ympäri saarta. Eikä Chileä voi verrata saareen, koska ekosysteemi on erilainen. Chilessä on petoja, jotka pitävät rottakannan kurissa, Rapa Nuilla ei ollut, hän jatkaa.

– Tiedämme tutkimuksistamme Havaijissa – Mieth kollegoineen ei ehkä tunne niitä – että rotat voivat tuhota palmumetsiä hyvin lyhyessä ajassa. Rotta on tunkeutujalaji ja voi saarilla saada aikaan pahaa jälkeä. Rapa Nui on paljon pienempi kuin Havaiji ja sen lajisto yksinkertaisempi, joten se vahingoittui paljon herkemmin.

Rotta vaikutti Pääsiäissaaren ympäristöön myös verottamalla lintukantaa syömällä niin munia kuin poikasia. Linnuston hupeneminen taas muutti ravinteiden kiertoa.

Huntin mielestä asiasta on kuitenkin aivan turha yrittää vääntää mustavalkoista. – Metsää tuhosivat sekä rotat että ihmiset.

Väkeä paljon enemmän

Antropologian professori Patrick Kirch Kalifornian yliopistosta Berkeleystä on puolestaan sitä mieltä, että tärkein syy metsän hupenemiseen löytyy maataloudesta: polynesialaiset kaatoivat puut bataatti- ja taaroviljelystensä tieltä.

Kirchin mukaan Huntin esittämä arvio saarelaisten määrästä on liian pieni.

– Polynesialaiskulttuureja tutkineena voin kertoa, että 60 ihmistä neliökilometrillä on todella vähän. Vaikka väestö olisi ollut harvanpuoleinen, viljelysten perusteella asukkaita on täytynyt olla ainakin 9 000. Oma arvaukseni on noin 15 000. Isoon väkilukuun viittaa myös moaiden runsaus, Kirch selittää.

Kirch antaa muutenkin tukea Diamondin tulkinnalle.

– Uskon, että useimmat arkeologit arvioivat Pääsiäissaaren asuttamisen alkaneen vuosina 950–1000, jolloin polynesialaiset asuttivat muitakin saaria, kuten Mangarevan ja Marquesan.

Ei mikään Egypti

– Olen ällistynyt, sillä minulle Patrick Kirch on sanonut, että hän pitää kritiikkiämme aiheellisena, Hunt sanoo.

– Oli miten oli, yhtäkään radiohiiliajoitusta ei ole luotettavasti todistettu 1200-lukua vanhemmaksi. Moni tutkija hylkää herkästi tuloksen, joka ei sovi oletuksiin, mutta arkeologian on nojattava näyttöön, Hunt painottaa.

– Kuten Kirch itsekin sanoo, iso väkiluku on pelkkä arvaus.

Huntin mukaan ei ole mitään syytä, miksi kaikki saaret olisi asutettu yhtä aikaa. – Sitä paitsi itäisen Polynesian asutushistoria on uusien löydösten valossa lyhentymässä muuallakin, hän huomauttaa.

Huntin mukaan vertailussa trooppiseen Polynesiaan ei ole muutenkaan järkeä: Pääsiäissaarta ei viljelty ollenkaan niin voimaperäisesti kuin valtaosaa Polynesian saarista. Siellä ei ollut kastelujärjestelmiäkään. Maaperä oli niukkaravinteista, ja kuivuus ja suola karsivat viljelykasvit, joita suosittiin muualla Polynesiassa.

Patsaiden tekokaan ei edellyttänyt suurta väkimäärää. Kivestä ei saa radiohiiliajoitusta, joten moaiden tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta lyhyempikin asutushistoria tarjoaa veistämisaikaa satoja vuosia.

– Noin tuhannesta patsaasta vain puolet kuljetettiin pois Rano Rarakun louhimosta. Niitä tarvitsi siis siirtää enintään muutama vuodessa, Hunt laskee. Hän huomauttaa kokeiden ja patsastutkimusten osoittaneen, että jättiläismäisten patsaiden liikuttelu onnistuu 10–20 hengen voimin.

– Rapa Nui ei ollut Egypti, missä pyramidipaasien kuljettamiseen tarvittiin satoja ihmisiä.

Esimerkki kansanmurhasta

Huntin mukaan suuri osa Pääsiäissaaren ”faktoista” nojaa pelkkiin oletuksiin, joita todelliset arkeologiset löydöt eivät tue.

– Kukaan ei väitä, ettei Rapa Nui olisi menettänyt metsäänsä ennen kuin eurooppalaiset tulivat, mutta ekokatastrofi ei aiheuttanut väestöromahdusta. Sen aiheuttivat vasta eurooppalaiset, jotka toivat tauteja ja veivät ihmisiä orjiksi, hän sanoo.

– 1860-luvulla yli tuhat rapanuita kuljetettiin pois saarelta. 1870-luvulla alkuperäisiä saarelaisia oli enää noin sata. Rapa Nui on siis esimerkki kansanmurhasta. Mitään itse aiheutettua romahdusta ei tapahtunut.

– Eurooppalaiset epäilemättä saivat aikaan vahinkoa, mutta suuret mullistukset oli nähty ennen heidän tuloaan, Jared Diamond kuittaa.

– Diamondin esittämä ekotuhotarina on houkutteleva metafora, kun miettii planeettamme tilaa, mutta näyttö viittaa ihan erilaiseen tapahtumien kulkuun, Terry Hunt vastaa.

Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Artikkeli perustuu Terry Huntin, Jared Diamondin, Andreas Miethin ja Patrick Kirchin sähköpostihaastatteluihin ja tutkijoiden artikkeleihin ja kirjoihin.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2010

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018