Kuva: Nina / Wikimedia Commons
Kuva: Nina / Wikimedia Commons

Ihanteet ovat yksi asia, lajityypillinen käytös toinen.

Ihmislajilla on vähemmän taipumusta elinikäiseen parisuhteeseen kuin nykyiset ihanteemme edellyttävät. Yhdysvaltalaisen Rutgers-yliopiston antropologian professori Helen Fisher on perehtynyt elämäntyönään rakkauden biologiaan. Hän on kaivautunut YK:n vuosikirjoista keräämiinsä maailmanlaajuisiin avioerotilastoihin ja havainnut, että maasta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen avioerot ovat runsaimmillaan jo noin neljän vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta. Hanakimmin ihmiset eroavat vähän alle kolmekymppisinä.

Fisher arvelee, että neljän vuoden parisuhde periytyy pitkien aikojen takaa. Metsästäjä-keräilijäyhteisöissä naiset imettivät pitkään, söivät vähärasvaista ruokaa ja saivat paljon liikuntaa. Siksi lapsen synnyttyä kesti pitkään, ennen kuin naisen kuukautiskierto palasi ja hän saattoi tulla uudelleen raskaaksi. Tavallinen synnytysväli oli neljä vuotta. Miehen ja naisen parisuhde saattoi kehittyä kestämään juuri sen ajan, että yhteinen lapsi saatiin kasvatettua yli työläimmän vaiheen. Sen jälkeen molemmat saattoivat valita uuden kumppanin ja saada uuden lapsen.

Evoluutio näyttää istuttaneen meihin kolme taipumusta, jotka kaikki ohjaavat pariutumista mutta palvelevat erilaisia tarkoituksia ja kiskovat meitä eri suuntiin. Himo ajaa etsimään seksiä usean partnerin kanssa ja hankkimaan perimältään monipuolisia jälkeläisiä. Romanttinen rakkaus keskittää energian suosikkikumppaniin ja säästää näin aikaa ja vaivaa. Kiintyminen sitoo miestä ja naista toisiinsa, jotta he pystyvät yhteisvoimin huolehtimaan lapsistaan.

Älä riko onnellista kotia

Onko ihminen siis samanlainen kuin useimmat muutkin pareja muodostavat eläimet? Harva laji sitoutuu samaan kumppaniin eliniäksi. Tavallisempaa on pariutua uudelleen ja uudelleen.

Yli puolet suomalaisista ja amerikkalaisista avioliitoista kuitenkin kestää. Aiemmin kesti vielä suurempi osa, kun kulttuuri karsasti eroa tai kielsi sen kokonaan. Yhteen mentiin ja yhdessä pysyttiin myös taloudellisista syistä.

Edelleen avioliitoilla on yksi suuri tarkoitus parisuhteen itsensä ulkopuolella. Se on lasten hankkiminen ja kasvattaminen. Erityisesti lasten takia kuulee paheksuttavan, että ihmiset eroavat helposti.

"Älä riko onnellista kotia", kirjoitti lääkäri-kirjailija Juhani Seppänen loppuvuodesta Ilta-Sanomissa. Seppäsen mukaan avioliitto on sopimus, joka tehdään lasten hyvinvoinnin ja turvallisuudentunteen varmistamiseksi. Jos avioseksi tympii tai sitä ei ole, kannattaa hankkia sivusuhde –  ei erota, eikä ainakaan mennä sen uuden kanssa naimisiin, Seppänen neuvoo.

Ihmiset toteuttavat ahkerasti myös tätä mallia. Avioliitot kestävät sitä paremmin mitä enemmän lapsia niissä on, mutta rinnakkaissuhteet ovat yleisiä. Eri tutkimusten mukaan 30–60 prosenttia amerikkalaisista miehistä ja 20–50 prosenttia naisista harrastaa avioliittonsa aikana seksiä jonkun muun kuin puolisonsa kanssa. Suomessa rinnakkaissuhteeseen ryhtyy miehistä noin 40 ja naisista 30 prosenttia.

Mieltymykset seuraavat kiertoa

Uskottomuudenkin takaa löytyy biologiaa. Sekä naisten että miesten seksuaaliset mieltymykset vaihtelevat naisen kuukautiskierron tahdissa. Hiukan ennen munasolun irtoamista, kaikkein hedelmällisimpinä päivinään, naiset haluavat seksikumppaneiksi miehekkäämpiä, symmetrisempiä ja dominoivampia miehiä kuin kierron muissa vaiheissa. Tekojen tasolla naiset ryhtyvät avioliiton ulkopuoliseen seksiin useimmin ovulaation aikaan. Miehet vastavuoroisesti kokevat vetävimmiksi ne naiset, joiden munasolu on juuri irtoamassa.

Sama ihminen ei välttämättä ole lupaavin elämänkumppani ja houkuttelevin lisääntymiskumppani. Poimimalla rusinat pullista voi hankkia jälkeläisille sekä hyvän ja vaihtelevan perimän että kunnollisen huoltajan. Näin paranee mahdollisuus, että ainakin osa heistä jää henkiin ja aikanaan lisääntyy.

Tässä omien jälkeläisten menestystä maksimoivassa kuviossa on merkittävä kompastuskivi. Se on mustasukkaisuus, joka kuuluu ihmisen lähtemättömiin piirteisiin. Halajamme yksinoikeutta kumppanimme seksuaalisuuteen ja sitä kautta omille lapsillemme yksinoikeutta hänen resursseihinsa. Uskottomuus tai epäily uskottomuudesta on merkittävä epäsovun aihe parisuhteissa ja maailmanlaajuisesti yleisin avioeron syy.

Vaihtamalla voi saada paremman

Mikä siis olisi realistinen tavoite parisuhteen kestolle ja mallille? Jos ratkaisun haluaa perustaa tutkituille tosiasioille, niitä kannattaa hakea Väestöliiton tutkimusprofessorilta Osmo Kontulalta. Kontula on kolunnut suomalaisten parisuhteita ja seksielämää muun muassa Finsex-tutkimuksilla, jotka ovat tuottaneet vertailukelpoista kyselyaineistoa 1970-luvulta 2000-luvulle saakka.

Kannattaako suosiolla valita vihkivala, jossa ei luvata mitään kuolemaan saakka, ja vaihtaa paria kun siltä tuntuu?

Vanhan kansan vastaus kysymykseen oli, ettei se vaihtamalla parane. Kontulan mukaan vanha kansa on tilastollisesti oikeassa, mutta yksilön kohdalla sen viisaus ei päde. Ero ei tuo keskimäärin suurta muutosta onnellisuuteen, mutta yksittäiselle ihmiselle muutos voi olla suuri. Jotkut tulevat paljon onnellisemmiksi – toiset onnettomammiksi.

Uskollisuus entistä vahvempi ihanne

Entä jos pyrkisi hyvään kumppanuuteen ja ruumiillisen intohimon haalennuttua harrastettaisiin seksiä muualla, mutta ei annettaisi sen kaataa toimivaa avioliittoa.

Tämä ei ole nykysuuntaus Suomessa. Uskollinen parisuhde on ihanteena vielä tavoitellumpi kuin ennen. Kontulan mielestä ihmiset myös onnistuvat siinä kohtalaisesti. Kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoittaa haluavansa elää uskollisessa parisuhteessa, ja tästä joukosta 80 prosenttia on myös pystynyt olemaan uskollinen nykyisessä suhteessaan.

Puolison rinnakkaissuhteen hyväksyi 2000-luvun kyselyissä selvästi harvempi kuin 1970- tai 1980-luvun vastaavissa tutkimuksissa. Samalla tämän vuosituhannen suhteet ovat onnellisempia kuin 1970-luvulla. Tämä johtuu siitä, että onnettomissa suhteissa ei pysytä.

Nuoret sitoutuvat rakkauteen

Suomalaiset pitävät itseään melko vapaamielisenä kansakuntana, mutta tosiasiassa suomalaiset tuomitsevat uskottomuuden ylivoimaisesti tiukemmin kuin sveitsiläiset, espanjalaiset, italialaiset, kreikkalaiset, portugalilaiset ja norjalaiset. Kontula selittää suomalaisten tiukkapipoisuuden juuri eroamisen helppoudella.

Italiassa katolinen kulttuuri ei hyväksy avioeroa, minkä vuoksi eroaminen on harvinaisempaa kuin protestanttisessa Pohjois-Euroopassa. Paradoksaalisesti Italian katolisessa kulttuurissa rinnakkaissuhteet ovat paljon hyväksytympiä kuin meillä. Niitä ei pidetä kannanottona avioliiton jatkamiseen eivätkä ne hajota liittoa niin kuin helppojen avioerojen Pohjolassa.

Suomessa uskollisuutta vaatii tinkimättömimmin nuorin ikäryhmä, 18–24-vuotiaat. Silti heidän parisuhdekäsitystään ei voi sanoa perinteiseksi. He odottavat nimittäin kumppaneiden sitoutuvan seksuaaliseen uskollisuuteen vain niin kauan kuin he pitävät suhdettaan eheänä ja tyydyttävänä.

Uskollisuutta ei enää käsitetä uskollisuudeksi tietylle ihmiselle vaan uskollisuudeksi tunteelle, romanttiselle rakkaudelle. Uusi rakastuminen oikeuttaa loikan uuteen suhteeseen. Tältä pohjalta Kontula ennakoi, että parisuhdeuskollisuus voi tulevaisuudessa heiketä entisestään.

Trendi ei ole vielä näkynyt tuoreissa kyselyissä. Vuoden 2007 Finsex-tutkimus kuitenkin paljasti, että erityisesti naiset kokevat yhä enemmän seksuaalista haluttomuutta. Kun nuoret aikuiset toisaalta kelpuuttavat vain tunne- ja seksielämältään laadukkaita suhteita, paineet kumppanin vaihtoon tai rinnakkaissuhteisiin kasvavat entisestään.

Annikka Mutanen oli tätä kirjoittaessaan Tiede-lehden toimittaja ja on nykyisin toimituspäällikkö.

Julkaistu Villit ajatukset -sarjan osana Tiede -lehdessä 2/2010.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018