Sadat kuolleet saattavat olla vasta epidemian alkusoitto.
(Artikkelin tiedot perustuvat tilanteeseen 12. 5. 2003.)


TEKSTI:Jukka Ruukki

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sadat kuolleet saattavat olla vasta epidemian alkusoitto.
(Artikkelin tiedot perustuvat tilanteeseen 12. 5. 2003.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2003




Sars

• Äkillinen vakava hengitysteiden oireyhtymä.


• Leviää pisaratartuntana lähikontaktissa, ehkä myös ulosteiden välityksellä.


• Itämisaika pitkä, 2-10 vuorokautta.


• Toistaiseksi ei tiedetä, missä vaiheessa tauti on tarttuvimmillaan.


korkea kuume, yskä ja hengenahdistus.


Sars iski puun takaa, niin kuin jääkiekkoilijat sanovat. Tautiuhkaa osattiin odottaa Kaakkois-Aasiasta, mutta aivan toiselta taholta.

Talvella maailmalle levisi tieto hongkongilaismiehen ja hänen poikansa sairastumisesta äkäiseen lintuinfluenssaan. 33-vuotias perheenisä menehtyi nopeasti. Science-lehden mukaan taudin lähde jäi hämärän peittoon, mutta geenitestit viestivät, että virus saattoi lähteä villeistä vesilinnuista.

Havainto sai tiedeyhteisön varpailleen. Aiemmat lintuinfluenssat olivat siirtyneet ihmiseen siipikarjasta. Vuonna 1997 tällainen hyppy yli lajirajojen ehti tappaa kahdeksan ihmistä, ennen kuin 1,4 miljoonan kanan paniikkiteurastus pysäytti tautiaallon alkuunsa. Villeinä ja vapaina liihottavien siivekkäiden virusta olisi vaikeampi pysäyttää.

Vaikka lintuinfluenssa on yleensä ihmisille vaaraton eikä tartu henkilöstä toiseen, äärimmäinen kauhuskenaario on mahdollinen. Jos kaikilta geeneiltään lintuperäinen virus sopeutuu nopeasti ihmisen virukseksi, seuraukset ovat vakavia. Maailmanhistorian pahin influenssa-aalto, vuosina 1918-1919 yli 20 miljoonaa ihmistä tappanut espanjantauti, oli tällainen lintuviruksen sissihyökkäys, joka mellasti neitseellisen vastustuskyvyttömässä väestössä. Sarsista poiketen se iski erityisesti nuoriin, 11-20-vuotiaisiin.

Epidemia ennätysnopea

  Sars on kenties maailmanhistorian ensimmäinen todella "ilmateitse" levinnyt epidemia, sanoo Helsingin yliopiston virologian professori Antti Vaheri. Hän viittaa nopeuteen, jolla tautia kantavat lentomatkustajat siirsivät sarsin mantereelta toiselle. Se ehti muutamassa viikossa 27 maahan. -  Mikään vakava globaali epidemia ei ole pystynyt samaan.

Sairastuneita on tätä kirjoitettaessa eli 12. toukokuuta mennessä tilastoitu jo 7 447, kuolleita 552.

Ainekset tuhoisaan kulkutautiin

Sarsin lentely ei todennäköisesti jää tähän. Kyseessä saattaa olla vasta nousukiito. Kansanterveyslaitoksen professorin Pauli Leinikin mukaan monet merkit viittaavat siihen, että sars-kuumeesta uhkaa tulla pysyvä riesa Kaakkois-Aasiaan ja säännöllisen epäsäännöllinen kuokkavieras länsimaihin. - Sars voi pahimmassa tapauksessa kiertää ympäri maapallon ja infektoida miljoonia ihmisiä, ennen kuin se asettuu ja väestölle kehittyy immuniteetti, Leinikki arvioi.

Vaikka kuolleisuus on suhteellisen alhainen, keskimäärin 14-15 prosenttia sairastuneista, koko maailmassa sarsiin kuolleiden määrä saattaa nousta kymmeniintuhansiin, jos epidemia pääsee laajenemaan. Miljoonia tappaneen espanjantaudinkin kuolleisuusprosentti oli vain noin 3-5 prosenttia. Espanjantauti tosin tarttui huomattavasti herkemmin kuin sars, joka nykytiedon perusteella vaatii lähikontaktin sairastuneeseen.

Koti löytyi ihmisestä

Leinikin epäilyjä puoltaa se, että sarsia aiheuttava koronavirus on meille täysin uusi tuttavuus. Yhdeltäkään testatuista ei ole löydetty vasta-aineita virusta kohtaan, joten sen on täytynyt hypätä eläimistä ihmisiin aivan vastikään.

- Kotiutuminen näyttää onnistuneen valitettavan hyvin, Leinikki sanoo. Alustavat tiedot kertovat, ettei sars-virus ole epidemian ensimmäisinä kuukausina juuri muuntunut. - Jos ihminen ei olisi virukselle niin sopiva koti, sen genomissa tapahtuisi valtava määrä pistemutaatioita, joilla se yrittäisi sopeutua elimistön puolustusmekanismeihin.

Tällaisista mutaatioista virus maksaisi kovan hinnan. Se voisi menettää parhaimman teränsä: sen tappavuus ja kyky aiheuttaa tautia heikkenisivät.

- Apinoista hypännyt hi-virus hakee yhä paikkaansa ihmisessä, aiemmin aids-tutkijana työskennellyt Leinikki vertaa. - Hivin puhti on ilmeisesti hiipunut matkan varrella, koska se ei tartu kovin hyvin seksikontaktissa.

Sarsin tulevaisuus on tautisempi. - Se on uusi ihmisen taudinaiheuttaja, joka näyttää pärjäävän nykyisillä ominaisuuksillaan. Tässä mielessä se muistuttaa poliovirusta, joka ei ole tunnetun historiansa aikana juuri muuntunut.




Nuorilla pienin riski

WHO:n mukaan sars tappaa herkimmin yli 45-vuotiaita.

Tautiin sairastuneista kuolee

                                                     0,75 %


                 1 %


                                                      3,6 %


Espanjantauti                                           4 %


(influenssan versio) 1918-1919


                          5-10 %

                                               alle 1 % (alle 25-v.)


                                                       6 % (25-44-v.)


                                                       15 %


                                                      (45-64-v., myös koko


                                                       väestön keskiarvo)


                                                       yli 50 % (yli 64-v.)

                       20-40 %


                          50-90 %


                                        95  


Alkuperä tuntematon

  koronaviruksia Kansanterveyslaitoksessa.

Naudan virus on suvusta ainoa, joka pystyy aiheuttamaan tappavan kuumeen isolle nisäkkäälle. Siivekkäiden suuntaan vihjaa puolestaan se, että ensimmäiset Guangdongissa sairastuneet olivat ilmeisesti torien lintukauppiaita. Jos sarsin alkuperäinen isäntä on villi lintu, viruksen juuriminen luonnosta on käytännössä mahdotonta. - Metsä ei anna viimeistään, Pauli Leinikki alleviivaa.

Tapani Hovin mukaan sars-viruksen poikkeva perimä puhuisi sen puolesta, että mikrobi on muhinut jo pitkään eläinkunnassa odottamassa tilaisuuttaan. Uuteen isäntään se on saattanut hypätä ihmisen törmättyä sellaiseen sarsia kantaneeseen eläimeen, jonka kanssa ollaan harvoin tekemisissä.

Kahden koronaviruskannan kohtaaminen ihmisen solussa ja tehokas geenien vaihto voisi myös synnyttää äkäisen yhdistelmän, mutta todisteet puuttuvat. - Sars-viruksen genomissa ei ole piirteitä, jotka tukisivat tätä vaihtoehtoa, Tapani Hovi arvioi.

Alkuperän jäljittäminen on jo täydessä käynnissä Guangdongissa. Maakunnan eläimistä kerätään näytteitä, joita verrataan sars-viruksen genomiin.

Rokote vielä kaukana

Nyt, kun viruksen perimän liki 30 000 dna-kirjainta on luettu, voidaan myös tutkia, kuinka sars infektoi ihmisen soluja. Tartuntaprosessin katkaisu on avain tuleviin lääkkeisiin ja rokotteisiin, joita ei vielä ole lainkaan. Ihmisen koronavirusten harmittomuuden takia infektioiden ehkäisyyn ja hoitoon ei ole aiemmin tuhlattu ruutia.

Urakka ei ole aivan toivoton, sillä tämän viruksen viljely on melko yksinkertaista. Eläimille, kuten kanoille, on jo rokote, joka estää koronavirusinfektion. - Se kertoo, että ihmisrokotteen kehittäminen on periaatteessa mahdollista, Tapani Hovi sanoo.

Matkassa on kuitenkin monta käytännön mutkaa. - Lisäksi kanojen rokotteen teho on varsin vaatimaton, Hovi muistuttaa.

Nopeita tuloksia onkin turha odottaa. - Kehitystyöhön menee aikaa vähintään vuosi, professori Antti Vaheri arvioi.

Maailman laboratorioissa käydään parhaillaan kuumeisesti läpi nykyisiä viruslääkkeitä siinä toivossa, että niistä löytyisi sars-kuumeen taltuttaja. Muutamia potilaita on yritetty hoitaa kortisonilla ja ribaviriini-viruslääkkeellä. Muun muassa verenvuotokuumeissa käytetty ribaviriini ei kuitenkaan näytä nujertavan sars-virusta.

Lisää yllätyksiä luvassa

Luonnon bioterrori ei lopu sarsiin. Samanlaisia sissihyökkäyksiä koetaan tulevaisuudessa lisää, koska ihmiskunta tunkee kaikkialle ja luo ihanteellisia oloja taudinaiheuttajien leviämiselle.

Sarsin syntysijoilla, Kiinan maaseudulla, eläimet ja ihmiset asuvat ahtaan iloisessa sekamelskassa, missä sikoja hoidetaan ankkalammikoiden päälle nikkaroiduissa häkeissä. Siellä broilerit ostetaan torilta elävinä, meillä marketista grillattuina tai marinoituina.

- Valtaosa kaikkien vaarallisimmista taudeista on zoonooseja, hyppyjä eläimistä ihmisiin, Vaheri muistuttaa. - Jouduttuaan "luonnottomaan" ympäristöön, ihmiseen, virukset aiheuttavat yleensä rajun taudin.

Omat viruksensa, kuten isorokon, ihminen pystyy vielä juurimaan, mutta tulokkaiden kanssa on hankalaa.

- Onneksi vain harvat zoonoosimikrobit pystyvät jatkamaan kulkuaan ihmisestä toiseen, tartuttajaksi vaaditaan lähes aina eläin, Vaheri sanoo. Sarsin kaltaiset kosmopoliitit ovat poikkeuksia. 



Sisältö jatkuu mainoksen alla