Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006

Suomen kielen ikivanhasta perintösanastosta löytyy enimmäkseen sellaisia sanoja, jotka ovat tarpeen aina ja kaikkialla. Ahkeran käytön takia ne eivät ole missään vaiheessa päässeet unohtumaan, vaan ne ovat kulkeneet kuin tarkoin varjellut viestikapulat sukupolvelta toiselle.

Sade on sääilmiöistä keskeisimpiä, oli sitten kysymys lumi- tai vesisateesta, ja luonnon armoilla eläneet suomalaiset ovat taatusti puhuneet säästä tuhansia vuosia.

Verbi sataa merkitsee sananmukaisesti oikeastaan putoilemista, joten tarpeen tullen sitä voidaan täsmentää kertomalla, mitä taivaalta milloinkin putoilee: sataa vettä, sataa rakeita.

Verbillä on nykyäänkin putoilemisen merkitys sekä murteissa että joissakin yhteyksissä myös kirjakielessä. Voidaan vallan mainiosti sanoa, että tulivuoren purkauksessa tuhkaa satoi ympäristöön, tappelussa satoi iskuja selkään tai että esityksen jälkeen kukkia satoi näyttämölle. Myös vertauskuvallinen käyttö käy päinsä: yhtyeelle satoi esiintymiskutsuja joka puolelta.

Alkuperäinen putoamisen merkitys näkyy myös sataa-verbin johdoksista. Esimerkiksi sato merkitsee putoilemista yhdyssanassa sulkasato. Myös vuodentuloa merkitsevä sato sisältää putoilemisen idean: sato on käsillä silloin, kun kypsät jyvät, siemenet tai hedelmät irtoavat ja putoavat helposti.

Pienen pohdinnan jälkeen sataa-verbiin voidaan yhdistää myös fantasiakertomusta merkitsevä satu. Vertauskohdaksi sopii esimerkiksi saksan tapausta tai oikeusjuttua merkitsevä Fall, joka on johdos putoamista merkitsevästä fallen-verbistä. Murteissa suomenkin satu voi merkitä sattumusta tai tapausta. Vanhasta kirjakielestä se löytyy jopa oikeusjutun merkityksessä.

Putoamisen ja kertomisen merkitysyhteydelle löytyy vahvistusta myös Kalevalasta, laulajan alkusanoista. Siellä runonlaulaja kuvaa laulujensa syntymistä säkeillä ”Sanat suussani sulavat, puhe’et putoelevat”.

Yhtä lailla sadun kertominen on sanojen pudottelemista. Kun niitä sataa tarpeeksi ja harkitussa järjestyksessä, syntyy supisuomalainen satu, vaikkapa sadeillan ratoksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa